Yhteistyöllä kohti kukoistusta

Digitalisaatio mullistaa ja muokkaa toimintatapojamme sekä ansaitsemislogiikoita. Kun näyttää siltä, että tulevaisuus tuo uhkia, ihmisen mukavuudenhaluisuus paljastuu.

– Olemme pohjimmaltamme apinoita. Vaihtoehtoiset reaktiot uuteen asiaan ovat joko laittaa pää pensaaseen, juosta pakoon tai tapella, kertoi sosiaalisen median asiantuntijayritys Dinglen toimitusjohtaja Juho Jokinen Hämeenlinnan Verkatehtaalla tiistain paneelikeskustelussa.

Vasta sen jälkeen tullaan siihen, että hmm, tuohan on mielenkiintoista. Voisiko siitä oppia jotakin?

Tätä uteliaisuutta teknologiayrittäjyyspäivillä haluttiin herätellä. Yhteinen näkemys vaikutti nimittäin olevan vahvasti se, että Suomeen kaivataan lisää rohkeutta kokeilla ja innostua.
 

Kehitetään yhdessä – saadaan isompaa aikaiseksi

Teknologia ja ihmisten tavat toimia muuttuvat niin nopeasti, että osaa hirvittää ja monet ovat ymmällään. Lähes varmaa on, että kun on tehnyt asioita vuosia samalla tavalla ja oppinut alansa asiantuntijaksi tietystä näkökulmasta, sopivan ajattelutavan ja uusien mahdollisuuksien löytyminen ei onnistu yksin.

– Emme tällä hetkellä tiedä, mitä on se tarvittava osaaminen, kiteytti ongelman Luonnonvarakeskuksen tutkimusinfrastruktuurin ja tuotantoteknologian kehittämisalueen johtaja Jutta Kauppi keskiviikon paneelissa.

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen kertoi omassa puheenvuorossaan, että yhteistyön tarve on huutava.

– Kuulen ict-alan yrityksiä, joilla on ihan briljantteja ideoita ja loistavaa tuotekehittelyä. Ongelma on se, että monet ideoista ei kytkeydy mihinkään. Jos kehitettäisiin yhdessä, saataisiin isompaa aikaiseksi.

Yhteistyö voi saada alkunsa, kun ihmiset avaavat suunsa.

Yritysmetodeilla koulutusta tarjoavan Tiimiakatemia Globalin toimitusjohtaja Heikki Toivanen kertoi, että erilaiset seminaarit ovat loistavia paikkoja avartaa omaa näkökulmaa ja löytää uusia mahdollisuuksia. Seminaareissa Toivanen haluaa höpötellä erilaisten ihmisten kanssa.

Aina ei tarvitse lähteä edes seminaareihin, kierros organisaation eri yksiköissä riittää. Eri ammattiryhmät ovat siiloutuneet omiin yksiköihinsä. Ongelma on, etteivät uudet ideat jalostu tarpeeksi pitkälle, kun yksiköiden välinen keskustelu puuttuu.

– Unohtakaa digistrategia, kehotti verkkokaupan asiantuntijayritys Ambientian toimitusjohtaja Ville Availa.

Hänen mielestään digitaalisuus ulottuu kaikkialle tekemiseen, eikä erillisen digistrategian luominen edistä vuorovaikutusta eri osaajien välillä.

Kuppien kolinassa höpötellään

Tauoilla Toivasen peräänkuuluttama höpötys näkyi. Käyntikorttien vaihtamisen lisäksi Jutta Kauppi ja ympäristöhuollon teknologiayritys Masinotekin toiminnanjohtaja Juha Pohjala tarkastelivat kalentereitaan ja järjestivät tapaamista ideoiden pallottelemiseen.

– Ilman tätä tapahtumaa en olisi varmasti ikinä tavannut Juttaa. Nyt tuntui heti, että yhteisiä tarpeita voisi olla.

Puheenvuoroja tärkeämpänä antina Pohjala pitikin verkostoitumista. Se ei ole pelkästään johtajien työtä. Seminaarin osallistujat tuntuivat olevan yhtä mieltä siitä, että työelämä muuttuu kohti yrittäjämäisempää toimintaa: yhä useamman työt tulevat olemaan lyhytkestoisia projekteja tai monista eri lähteistä tulevia toimeksiantoja.

Siksi esimerkiksi Hämeenlinnassa on luovan yrittämisen lukio. Kolmannen vuoden opiskelija Mira Rokkanen kertoi oppineensa opiskeluaikana erityisesti tiimityön tekemistä.

Vieressä opiskelijakaveri Ira Hänninen täydensi heti perään, että lukion toimintatavan ansiosta he ovat myös verkostoituneet hyvin paikallisiin yrityksiin.

Alat mullistuvat

Digitalisaation vaikutuksesta moni perinteinen toimija on pulassa. Vakiintuneille toimialoille uudet toimintatavat luovat paljon haasteita.

Tällä hetkellä pankkiala on ehkä kovimman paineen keskellä, kun uusia maksamisen ja rahoituksen sovelluksia on tullut markkinoille.

Yksi haastaja on kasvuyritysten joukkorahoituspalvelu Fundu, joka oli paikalla teknologiayrittäjyyspäivillä. Fundu on kuitenkin vain yksi monista, jotka haluavat mullistaa joko maksamisen tai rahoituksen malleja.
Kuuluisimpia haastajia ovat esimerkiksi Apple, Google tai Indiegogo, ja suomalaisista yritysten joukkorahoituspalvelu Invesdor ja pikavippiyhtiöstä kansainväliseksi mobiilipankiksi pyrkivä Ferratum.

Ambientian Availa korosti, että eivät uudet startupit ole ilkeitä ja halua viedä postinkantajilta tai pankkivirkailijoilta töitä.

– Jos me emme tarvitse joitakin asioita, niin toimintakaan ei kannata. Meidän pitäisi keskittyä sellaisiin asioihin, jotka kannattavat eikä niin, että tehdään tyhjänpäiväistä sitä varten, että se työllistää.
 

Kohti rohkeita kokeiluita

Koska ihmisten käyttäytyminen voi muuttua nopeastikin ja selkeitä toimintamalleja tai tarvittavaa osaamista ei ole selvillä, tarvitaan sekä yrityksissä että julkisella puolella rohkeita kokeiluja.

– Pitäisi olla rohkeutta kokeilla ja vapaus epäonnistua, sanoi yrityskiihdyttämö First Roundin johtaja Timo Liukko keskiviikon paneelikeskustelussa.

Liukon mielestä rohkeus puuttuu myös monilta isoilta yhtiöiltä. Paneelikekustelussa Liukko toi esille kuinka esimerkiksi energiayhtiöt eivät halua lähteä yhteistyöhön pienempien startupien kanssa, koska isot yhtiöt ovat arkoja kokeilemaan uusia asioita.

Näin startupit eivät saa kotimaasta tärkeitä referenssejä ja maailman valloituskin jää tekemättä.

Myös kuntien byrokratia on ongelma. Monesti investointien koko kasvaa niin isoksi, että kilpailutus on tehtävä.

Näin kokeileva teknologia ei voi osallistua hankintalain alaiseen kilpailuun, ratkaisuilta vaaditaan kolmen vuoden toiminnantestausta.

Liukon mielestä byrokratia ei aina ole ongelma vaan se, että virkamiehet eivät uskalla tehdä rohkeita ratkaisuja ja kokeiluita.

– Hankintalaissa lukee, että jos tehdään tuotekehitystä ja pilotoidaan, voidaan ohittaa nämä vaatimukset. Se on tahtokysymys.

Yrittäjää ajaa intohimo

Yrittäjäteknologiapäivilä puhutti myös yrittäjän arki. Se ei ole helppoa.

– Yrittäjän tulevaisuus on epävarma. Yrittäjä joutuu tekemään pitkiä päiviä ja korvaus on pitkään pienempi kuin alan minimipalkka, First Roundin johtaja Timo Liukko kiteyttää.

Silti moni tunnistaa sisällään yrittäjähengen ja haluaa luoda itselleen jotakin omaa, mielenkiintoista ja merkityksellistä.

Kaksipäiväisen seminaarin avauspuheenvuoro oli uusiutuvia energiamuotoja kehittävän St1:n pääomistaja Mika Anttonen. Hän tuijotteli paljon kaukaisuuteen ja puhui rauhallisesti.

Yleisö nauliutui kuuntelemaan, kun hän aloitti esityksensä puhumalla yrittäjyyden arvoista.

– Ihmisillä on sisäänrakentunut halu saada aikaa jotain merkityksellistä. Se halu itsessään alkaa synnyttää kasvua. Sellainen työyhteisö, jossa ei tähdätä siihen, että tehdään asiat paremmin, tehdään jotakin fiksummin ja tehdään jotain merkityksellistä, ei kasva, eikä siellä ole mukava olla myöskään töissä.

– Opiskelijaprojekteista saa paljon oppia, jota voi hyödyntää myös myöhemmin työelämässä, sanoi St1:n pääomistaja Mika Anttonen.