Yhteistyössä paikallinen sopiminen onnistuu

Tämä selviää alalla syyskuun lopussa toteutetusta kyselystä. Kyselyyn vastasi tietotekniikan palvelualan yrityksissä työskentelevä henkilöstön edustaja 43:sta yrityksestä. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa alan paikallisen sopimisen laajuutta sekä niitä alan hyviä käytäntöjä, joita yrityksissä on käytössä, mutta joista ei ole paikallista sopimusta. Kyselyn tarkoituksena oli myös saada tietoa ja kokemuksia alan hyvistä käytännöistä ja jakaa niitä hyödynnettäväksi muille työpaikoille. 

Esimerkkejä tällaisista työehtosopimusta tai lainsäädäntöä paremmista toimintatavoista ovat lomiin, lomarahaan tai työaikaan liittyvät joustot. Alan työehtosopimus ja lainsäädäntö mahdollistavat paikallisen sopimisen useista eri asioista. Työehtosopimusta tai lainsäädäntöä parempia käytäntöjä voidaan hyödyntää työntekijöiden motivoinnissa ja palkitsemisessa myös ilman erillistä paikallista sopimusta.

Paikallista sopimista ja alan hyviä käytäntöjä kartoittavan kyselyn tulokset osoittivat, että neljässä viidestä tietotekniikan palvelualan työpaikasta oli tehty ainakin jokin työehtosopimuksen tai lainsäädännön mahdollistama paikallinen sopimus. Useimmiten se liittyi liukuvaan työaikaan, lomarahaan tai varallaoloon. Liukuvasta työajasta paikallisesti oli sovittu noin puolella ja lomarahasta tai varallaolosta noin joka kolmannella työpaikalla. 

Työehtosopimuksen ja lainsäädännön suoma mahdollisuus paikalliseen sopimiseen on usein jäänyt myös hyödyntämättä. Vain harvempi kuin joka kolmas henkilöstön edustaja oli sitä mieltä, että mahdollisuutta sopia on hyödynnetty riittävän hyvin. Yli puolet oli sitä mieltä, että mahdollisuutta ei oltu hyödynnetty riittävän hyvin.

Hyvät käytännöt tukevat työhyvinvointia

Ainakin jokin työehtosopimuksesta tai lainsäädännöstä poikkeava hyvä käytäntö, josta ei kuitenkaan ollut paikallista sopimusta, oli käytössä 70 prosentilla vastanneista yrityksistä. Yleisimpiä olivat etätyöhön, joustaviin tai täysin vapaisiin työaikoihin tai työajan liukumiin liittyvät hyvät käytännöt. Lisäksi matka-aikaan tai päivittäisten työmatkojen aikana tapahtuvaan työskentelyyn liittyvät hyvät käytännöt olivat yleisiä. Eri syistä annettavat ylimääräiset vapaapäivät saivat myös useita mainintoja. 

Mainittujen hyvien käytäntöjen tarkoituksena vaikuttikin olevan työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen helpottaminen ja työhyvinvoinnin tukeminen eri tavoin mahdollistamalla esimerkiksi etätyön tekeminen tai joustot työajoissa.

Katso kuva isompana tästä.

Hyvä yhteistyö on tärkeää

Kyselyyn vastanneet henkilöstöedustajat painottivat hyvän keskusteluilmapiirin ja yhteistyön, tasapuolisuuden, luottamuksen ja avoimuuden merkitystä, kun neuvotellaan paikallisista sopimuksista. Tärkeäksi koettiin myös, että löytyy yhteinen tahto ja halu sopia asioista yhdessä. Neuvottelutaidot ja työehtosopimusten tuntemuskin mainittiin, mutta yhteinen tahto ja yhteistyö koetiin näitä selvästi tärkeämmiksi.

Henkilöstöedustajia pyydettiin antamaan vinkkejä toisille henkilöstöedustajille neuvotteluja varten. Vinkeissä mainittiin usein johdon ja luottamushenkilöiden välisen suhteen ylläpidon tärkeys, myös neuvottelujen välillä.  Ehdotettiin, että kannattaa ottaa tavaksi tavata johtoa vaikka kerran kuussa läpi vuoden. 

Henkilöstöedustajan aktiivisuutta ja rohkeutta ottaa asioita esille pidettiin tärkeänä. Mainittiin, että henkilöstöedustajan on hyvä pitää mieli avoimena, ja katsoa tilannetta koko yrityksen kannalta. 

Lisäksi mainittiin hyvä lakien ja työehtosopimusten tuntemus sekä tarkkuus sopimustekstejä laatiessa. 

Katso kuva isompana tästä.

Yleistyneessä paikallisessa sopimisessa nähtiin monia myönteisiä puolia. Paikallinen sopiminen on lisännyt keskustelua, yhteisymmärrystä, luottamusta ja joustavuutta työpaikoilla. Se on myös joillain työpaikoilla kohentanut työssä jaksamista, koska työajat voi paremmin sovittaa omiin menoihin. 

Kielteisinä paikallisen sopimisen puolina mainittiin taas työnantajan tekemät sanelupäätökset tai työnantajan ehdotukset työehtosopimusta heikommista sopimuksista. Joillain työpaikoilla neuvottelukulttuurin koettiin viime vuosina tiukentuneen. Joskus taas paikallisesta sopimisesta oli muodostunut jatkuva työehtojen heikennysautomaatti.

Juttu on julkaistu alun perin Insinööri-lehdessä 8/2016.