Yhtiöiden täytyy uudistua

Elämme aikaa, jolloin monen ison yhtiön pitää rohkeasti mullistaa toimintatapojaan ja miettiä markkinoita uusiksi. Yrityskiihdyttämö Nestholman yksi perustaja Antti Kosunen on vakuuttunut, että uudistus on helpointa yhdessä startupien kanssa.

– Jos isot eivät opi tekemään yhteistyötä, ne kuolevat.

Kosusen mielestä monet isot yhtiöt ovat tajunneet yhteistyön tarpeen, mutta yhteistyön malli hakee vielä muotoaan.

– Perinteinen tapa yhtiöille on ollut ostaa kiinnostava startup ja istua se kuoliaaksi.

Kosunen viittaa tällä siihen, että tärkeä tekijä startupin menestykselle on ketterä toimintamalli ja innostunut tiimi. Isoissa yhtiöissä taas toimintatapana ovat prosessit.

Kun prosessit lyödään startupeihin, tahti hidastuu, väki lähtee ja innovaatioita ei synny tai joku toinen ehtii ensin. Silloin kaikki häviävät.

Siksi Kosunen ja moni muu isojen yhtiöiden ja startupien yhteistyöstä innostunut puhuu aidosta kumppanuudesta. Isoissa yhtiöissä startupeja ei saa ajatella alihankkijoina, jotka imetään kuiviin, vaan kumppaneina, joiden avulla löydetään uutta liiketoimintaa.

Innovaatioiden liukuhihnalla

Nestholma järjestää muutaman kuukauden kiihdyttämöohjelmia, joissa startupeja mentoroidaan eteenpäin Nestolman tiimin, ulkopuolisten opastajien ja kulloistenkin yhtiöiden edustajien toimesta.

Ideana on, että ohjelman päätyttyä startup on kirkastanut liikeidean, saanut hyvät mentorit ja päässyt kaikin puolin hyvään alkuun. Iso yhtiö taas saa startupeista kumppaneita, joiden avulla kehittää toimintaansa tai löytää uutta liiketoimintaa.

Kosunen kuvailee Nestholman kiihdyttämötoimintaa innovaatioiden liukuhihnaksi.

– Ohjaamme startupeja niin tiukalla kontrollilla kuin niitä kannattaa kontrolloida.

Kosusen ammattivertaukset eivät jää tähän. Hän pitää Nestholmaa myös kiinteistövälittäjänä ja rakennusurakoitsijana.

Kiinteistövälitysvertauksella Kosunen tarkoittaa sitä, että he parittavat startupeja ja isoja yhtiöitä. Rakentaminen taas tarkoittaa sitä, että Nestholma rakentaa startupeista paremmin isojen tarpeisiin sopivia.

– Palvelemme selkeästi isoja yhtiöitä, mutta totuus on, että startit hyötyvät eniten.

Neonton Pauli Ojalalla (vas.) ja Antti Sihlmanilla on töissä usein hauskaa.

Matkalla kohti menestystä

Mobiilisovellusten suunnittelu- ja koodaustyökalun kehittänyt Neonto syntyi ensimmäisessä Nestholman kiihdyttämöohjelmassa keväällä 2013. Pauli Ojalalla oli ohjelmaan tullessa kasa koodia ja jonkinlainen käsitys tarpeesta.

Nyt, pari vuotta myöhemmin, hänellä on käsissään työkalu, jonka avulla voi suunnitella ja tuottaa valmista koodia jopa kohtuullisen monimutkaisille mobiilisovelluksille.

– Emme olisi tässä ilman Nestholman apua, Ojala tiivistää.

Ojalan mielestä Nestholman hyödyt ovat tulleet esiin paitsi kiihdyttämön aikana myös sen jälkeen. Nestholma on tarjonnut mentoreita ja osaamista rahoituksen järjestämiseen.

Koska Nestholman osakkaat Kosunen, Topi Järvinen ja Jari Pasanen myös sijoittavat kiihdyttämön startupeihin, he haluavat auttaa niitä viemään liiketoimintaansa kohti kukoistusta ja rahastusta.

Kehityksen alkulähteillä

Suomalaisten yhtiöiden kehityshalut näyttävät tilastojen perusteella kehnoilta. Yritysten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä laski viime vuonna nopeammin kuin vuosina 2009–2013.

Tilastokeskuksen ennusteen mukaan lasku jatkuu myös ensi vuonna. Kun samaan aikaan myös julkisia t&k-menoja leikataan ja yritystuista supistetaan, mahdollisuudet uuden kehittämiseen näyttävät huonoilta.

Sama trendi näkyy suomalaisten yritysten tuotannollisissa investoinneissa, jotka ovat vuodesta 2012 lähtien laskeneet, kun taas suurimmassa osassa muita kilpailijamaita yritykset ovat kasvattaneet investointejaan.

Monen suomalaisen pörssiyhtiönkin viime aikojen menestys on perustunut vain tehostamiseen. Tämä ei pitkällä tähtäyksellä riitä. Uutta pitää keksiä, vaikka se tarkoittaisi nykyisen liiketoiminnan osittaista tuhoamista.

Startupeissa uuden keksiminen on taas kaiken lähtökohta. Siksi Kosusen puheista kuulee jopa isänmaallisia vivahteita.

– Tavoitteenamme on tehdä yhteistyöllä Suomen seuraava teollistumisen vaihe. Suomen kilpailukyky on oikeasti isolta osin kiinni yhteistyökyvystä.

Yhteistyötä oppimassa

Kun lyödään yhteen ison yhtiön hierarkkinen organisaatiokulttuuri ja startupin kaksi hupparityyppiä, jotka koodaavat aamusta iltaan toimistolla, ei yhteistyö ole helppoa. Jälkimmäiset haluavat toteuttaa kuukaudessa sen kehityksen, mihin isossa yhtiössä on ollut tapana käyttää vuosi.

Kun pahimmillaan molemmilla puolilla uskotaan, että oma tapa toimia on kaikissa tilanteissa se oikea, Nestholman työ välittäjänä on myös jonkinlaista tulkkauspalvelua.

Kosunen muistuttaa, että molemmilla puolilla on synnytettävä ymmärrystä toisen näkökulmaan ja tapaan toimia.

Oppimista on ollut myös Nestholmalla. Kosunen myöntää, että konkreettisia ja jatkuvia yhteistyökuvioita on syntynyt liian vähän.

– Jokainen kiihdyttämöohjelma on edellistä parempi.

Erityisen lämpimästi Kosunen puhuu marraskuun puolivälissä alkaneesta yhteistyöstä Nordean kanssa.

– Nordea on poikkeuksellisen hyvä. Se ymmärtää muutoksen ja yhteistyön tarpeen.

Nordea on pystynyt Kosusen mukaan määrittämään tavoitteita ja ongelmia, joihin pankki tarvitsee ratkaisuja. Konkreettiset tarpeet muodostavat paremman pohjan toimivalle ja pitkälle yhteistyölle, joka jatkuu kiihdyttämöohjelman jälkeenkin.