Yleiskorotus varmistaa ostovoiman kehityksen kaikille

Neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n tutkimusryhmän pitkäaikainen vetäjä, tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner seuraa käynnistyneitä työmarkkinaneuvotteluja työhuoneessaan huojentunein mielin. Jäljellä olevien työpäivien määrä on laskettavissa kahden käden sormin, joten hymy on tavallistakin herkemmässä.

Neuvotteluasetelma on hänen mielestään selkeä: YTN haluaa varmistaa ostovoiman kehityksen kaikille, ratkaisuun on sisällyttävä yleiskorotus.

– Yleiskorotus on oikeastaan ainoa tapa sen varmistamiseksi, Tähtitanner sanoo.

YTN:n tutkimukset osoittavat, että niin sanotut meriittikorotukset osuvat yhä harvemman asiantuntijan kohdalle. Niiden määrä on laskenut 30 prosentista 15 prosenttiin.

– Yrityksissä hyville työntekijöille maksetusta lisästä on usein tullut kuoppakorotus eli keino paikata rekrytoinnissa tehtyjä virheitä, Tähtitanner sivaltaa.
 

Veronkevennysten kavaluus

Tähtitannerin mukaan verotuksen keventämisestä on tullut keino hoitaa ostovoiman myönteinen kehitys. Sen vaikutus ei kuitenkaan ole yksiselitteinen.

– Työnantajalle tietenkin sopii, että vaadittu ostovoiman parantaminen hoidetaan veronalennuksilla, koska se ei ole pois työnantajien pussista. Tuloverotus kevenee, mutta samaan aikaan verokertymään syntynyttä aukkoa paikataan laajentamalla veropohjaa tai korottamalla esimerkiksi kulutusveroja.

– Me ikään kuin maksamme ostovoiman säilymisen itse ja työnantaja pääse kuin koira veräjästä. Ihmiset eivät oikein hahmota tätä niin kuin pitäisi, hän toteaa.

Tähtitannerin mukaan yritykset ovat vähitellen muutenkin työntäneet omaa vastuutaan julkisen sektorin kontolle. Hän ottaa esimerkin työhön perehdyttämisestä: menneinä vuosikymmeninä yritykset käyttivät aikaa perehdytykseen ja talon tavoille opettamiseen.

– Nyt etenkin isot yritykset lähtevät siitä, että niillä on heti rekrytoinnin jälkeen täysinoppinut ja 100-prosentin työpanoksen antava työntekijä.

Työn kuormittavuus käy kalliiksi

Tähtitanner on huolissaan työelämän koventumisesta. Tuottavuutta haetaan keinolla millä hyvänsä, yrityksissä henkilökunnan määrä on painettu minimiin, yt-neuvotteluista on tullut arkipäiväisiä.

– Työn kuormittavuus on eri syistä lisääntynyt selvästi. Yksistään epävarmuuden lisääntyminen työelämässä kuormittaa ja rasittaa ihmistä. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen on entistä vaikeampaa, olemme ikään kuin koko ajan töissä. Veikkaan, että tässä on yksi syy esimerkiksi syntyvyyden laskuun, hän toteaa.

Tähtitannerin mukaan työn kuormittavuuden kasvulla on terveysvaikutuksia, joiden kokonaiskustannuksia voi vain arvailla. Hän epäilee, että onko kehityksestä hyötyä edes yrityksille, jotka ovat pyrkineet alentamaan työvoiman määrää.

– On paljon firmoja, joista tyystin puuttuu niin sanottu aputyövoima. Kun väkeä on vähennetty, yleensä ensimmäisenä on karsittu ihmiset, jotka tekevät ei niin vaativaa mutta sinällään tärkeää työtä.

– Työt eivät kuitenkaan ole kadonneet, mutta ne on sälytetty muiden tehtäväksi. Niitä vain tehdään nyt kalliimmalla palkalla. Pitää muistaa, että liialliset rutiinit nakertavat motivaatiota, Tähtitanner sanoo ja huomauttaa, että työn kuormittavuuden kasvu saattaa johtaa sairastavuuden lisääntymiseen ja eliniän laskuun.

Hän on tyytyväinen siihen, että ylemmät toimihenkilöt ymmärtävät osaamisen merkityksen työelämässä ja osaavat pitää sitä yllä. Myös suhtautuminen tulevaisuuteen on kunnossa.

– Otetaan esimerkiksi vaikka digitalisaatio. Ylemmät toimihenkilöt eivät näe digitalisaatiota mörkönä vaan mahdollisuutena.