Yrittäjyysintoa ilmassa

Vaasan Teknologiayrittäjyyspäiville kokoontui 23.-24.10. yrittäjiä ja yrittäjyydestä kiinnostuneita eri puolilta Suomea. Tilaisuuden järjesti 95-vuotisjuhliaan viettänyt Vaasan Teknillinen seura yhteistyössä TEKin ja Sefen kanssa.

Torstaina ohjelmassa oli muun muassa viskiä, teknologiaa, tuulivoimaa ja asiaa sivutoimisesta yrittäjyydestä sekä teollisuusoikeuksista. Yleisön suosikkeja oli Kyrö Distilleryn esitys siitä, miten viisi kaverusta päätti saunan lauteilla perustaa viskitislaamo Isonkyrön osuusmeijeriin. TEKin Minna Blomster nostatti tunnelmaa ja juonsi molemmilla kotimaisilla. Yleisö osallistui aktiivisesti esittämällä puhujille kiperiä kysymyksiä.

Vanhempien olohuoneesta kasvuyrittäjäksi

MiniFactoryn Janne Pihlajamäki kertoi 3d-tulostuksen näkymistä. 

– Mitä voidaan 3d-tulostaa: betonia, muovia ja metallia, jopa soluja, ihmisten varaosia tai ruokaa. Muutaman vuoden päästä nähdään missä todella mennään, Pihlajamäki visioi.

Aihe omaan firmaan tuli opinnäytetyöstä, perheyrityksen ja Seinäjoen Protomon kautta. Pihlajamäki alkoi kehittämään vanhempiensa olohuoneessa omaa prototyyppiä. Nyt 3d-tulostimia on mennyt hyvin kaupaksi oppilaitoksiin ja yrityksiin.

Yrittäjyys kiinnostaa

Vaasan yliopiston opiskelijat Saana Liimatainen ja Sebastian Mårtensson, sekä vastavalmistunut ekonomi Jenna Andersson ja olivat tulleet kuulemaan yrittäjätarinoita ja hakemaan ideoita. He pitivät yrittäjyyttä varteenotettavana vaihtoehtona jossain vaiheessa työuraa, jos vain hyvä yritysidea syntyy.

Andersson ja Liimatainen kehuivat esityksiä kiinnostaviksi ja sopivan pituisiksi. Torstain esityksistä erottui esitys Kyrö Distilleryn viskitislaamosta, jossa Liimatainen oli ehtinyt käymäänkin.

Diplomi-insinööriksi ja ekonomiksi valmistuva Liimatainen kertoi, että yrittäjyysintoa on ilmassa.
- Opiskelijoiden yrittäjyysyhteisö Vaasa Entrepreneurship Society käynnistyy vuodenvaihteessa ja olen ilman muuta lähdössä mukaan. Tosi innostuneita ihmisiä löytyy paljon, erityisesti markkinointiin suuntautuneista opiskelijoista. Porukasta tulee varmasti poikkitieteellinen, mikä on hienoa, Liimatainen kertoi.

Uudelle uralle

Tuore TEKin ja Suomen ekonomien jäsenkysely kertoo, että yrittäjäksi motivoi erityisesti itsensä toteuttaminen ja varautuminen palkkatyön loppumiseen. Tietotekniikan DI Tarja Karjalaiselle tilanne on tuttu, sillä kotipaikkakunnalla Kajaanissa ei juuri nyt ole osaamista vastaavaa työtä tarjolla. Toisaalta Karjalainen kokee, että hänellä on paljon annettavaa teknologiakonsulttina.

- Olen tehnyt palkkatyöurani julkisella puolella, yliopisto- ja ammattikorkeapuolella vetämässä tutkimustiimejä, opettajana ja koulutusohjelmavastaavana. Nyt olen siirtymävaiheessa yrittäjäksi, teen laatujärjestelmien konsultointia ja laitehankintakonsultointia, Karjalainen kertoo.

Karjalainen kertoi tulleensa Teknologiayrittäjäpäiville Teknillisten seurojen tapaamiseen, verkostoitumaan ja hakemaan uusia ideoita.

– Olen tykännyt ohjelmasta, esiintyjissä on mielenkiintoisia ja hyviä persoonia. Erittäin hyvä tilaisuus, ehdottomasti kannatti tulla. Päällimmäisenä fiiliksenä on innostava ilmapiiri. Kainuussa asenne yrittäjyyteen on ehkä nihkeämpi kuin täällä Pohjanmaalla. Kysytään että mitä se hyvejää, Karjalainen tuumii. 

Karjalaisen mielestä diplomi-insinöörillä on yrittäjäksi sekä vahvuuksia että kehittämisen paikkoja.

– Omassa koulutuksessa ei yrittäjyys ei tullut vastaan, nykyään tilanne parempi. Insinööreillä on numerot hallussa koulutuksensa vuoksi. On asiantuntemusta mitä myydä, mutta aina ei riittävää ulosantia ja nöyryyttä esimerkiksi konsultin hommiin. Asiakasta on lähestyttävä kuunnellen eikä tietoviisaana, Karjalainen sanoo.

Kuolleen miehen sydänkäyrää

Perjantain pääpuhujalla, Jorma Turusella oli enimmäkseen huonoja uutisia. Johtaja Turunen Teknologiateollisuudesta kuvaili Suomen teollisuuden liikevaihdon viime vuosien kehityksen muistuttavan kuolleen miehen sydänkäyrää.

- Moni ei ole käsittänyt sitä, että olemme teollisuustuotannossa täällä hetkellä Euroopan rupusakkia. Muut maat ovat päässeet kasvuun meitä huomattavasti paremmin. Olemme samassa sarjassa Italian ja Espanjan kanssa. Kolmas taantumavuosi on tulossa, olemme hitaimmin kasvavia talouksia. Kotikutoinen rakennemuutos ja Nokian jättämän kuopan umpeen lapioiminen vievät aikaa, Turunen arvioi.

Turusen mukaan erot yritysten välillä kasvavat. Ne yritykset, jotka ovat löytäneet uuden kasvun tien, menestyvät hyvin ja muilla menee entistä huonommin.

- Teollisuus ei pysty rahoittamaan nykyistä julkista sektoria. Investoinnit Suomessa kehittyvät heikosti ja koneet kuluvat käsiin. Näin ei voi jatkua kovin kauaa, Turunen jyrähti.

Turunen kertoi Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan yrittäjyysohjelmasta ja kasvuryhmästä.

– Yrittäjät ovat katsoneet peiliin, olen iloinen siitä aktiivisuudesta, jolla he ovat lähteneet parantamaan omaa toimintaansa, esimerkiksi johtamista.

Kasvuryhmä syntyi kasvuyrittäjien keskinäisestä pähkäilystä. Tavoitteena on, että Suomeen syntyy useita liikevaihdoltaan yli 100 miljoonan euron yrityksiä ja muutama yli miljardin euron yritys. Nyt kasvuryhmätoiminnassa mukana 350 yritystä, kummeina mm. Risto Siilasmaa ja Antti Herlin. Mottona on ”Yrittäjän velvollisuus on kasvaa”.

Yleisö Turunen kertoi olevansa eniten olen innoissani teollisesta internetistä.

– Meillä on kahden tunnin lentomatka Eurooppaan, teollisen internetinavulla voimme poistaa etäisyyksistä aiheutuvaa haittaa. Esimerkiksi Konecranesilla Hyvinkäällä pystytään mittaamaan yli 4000 nosturin tilaa eri puolilla maailmaa ja ennakoimaan huoltotarvetta. Tällaisesta palvelusta asiakkaat ovat halukkaita maksamaan.

– Teollinen internet parantaa tuottavuutta ja kannattavuutta. Eniten minua kiinnostavat uudet liiketoimintamallit, joita teollinen internet mahdollistaa.  Teollisen internetin suhteen mitään ei ole Suomessa menetetty. Nokiakrapulan takia meillä on paljon kovaa ICT-osaamista, jota voidaan hyödyntää, Turunen kertoi.