YT-neuvottelut ravistelevat tekkiläisiä

TEK keräsi haastattelututkimuksella sekä rivijäsentensä että YTN-luottamusmiehinä toimivien tekkiläisten kokemuksia yt-neuvotteluista.

Kuvaukset tuotannollis-taloudellisista syistä käytyjen ja irtisanomisiin johtaneiden yt-neuvottelujen kulusta ja lopputuloksista olivat karuja. Pahimmillaan yt-menettely oli teatteria, jossa tehtiin liiketaloudellisia virhearviointeja: toimintoja lopetettiin ja työntekijöitä irtisanottiin umpimähkään.

Luovuus ja luottamus karisi

Haastattelujen perusteella jo yt-prosessissa kalikka näytti kalahtavan yrityksen omaan nilkkaan. Toistuvat yt-neuvottelut söivät motivaatiota ja luovuutta, koska hyvälläkään suorituksella ei uskottu olevan vaikutuksia irtisanomispäätöksiin. "Yt-prosessi on vaikuttanut niin, että yes-miehiä on tosi paljon. Luovuuden voi parhaiten tappaa jatkuvilla yt-neuvotteluilla."

Yt-neuvottelujen jälkeen yritykseen jääneelle ainoaksi motivaatiotekijäksi saattoi jäädä vain palkka. "Olen täällä töissä vain henkilökohtaisista syistä. Kun ne muuttuvat, niin lähden."      

Tilannetta ei parantanut se, että yritykseen jääneiden työtaakka kasvoi usein merkittävästi. "Ilmapiiri oli aika masentava. Ihmiset olivat paniikissa. Ihmeteltiin, miten nämä tänne jääneet voivat hoitaa kaikki nämä hommat."

Kun henkilöitä vähennettiin, mutta työmäärä pysyi entisellään, myös työn laadun koettiin kärsivän. "Työn laatu on heikentynyt,  mutta kai se on sitten ok työnantajan kannalta."

Yt-neuvotteluihin päätyminen rapautti luottamuksen johdon kykyihin. "Kun taas jouduttiin yt-neuvotteluihin, niin ei ole kovin hyvin onnistuttu asioita tekemään."

Vaihtoehtoja ei haluta nähdä

Yt-neuvotteluissa noudatettiin yleensä lain kirjainta, mutta lain henki eli vaatimus yhteistoiminnasta ei toteutunut.

TEKin haastattelemat luottamusmiehet kokivatkin, ettei heillä ollut juurikaan ­mahdollisuuksia vaikuttaa yhteistoimintaneuvottelujen loppu­tulokseen. Vaikka työntekijöiden edustajat esittivät liiketoiminnan kannalta perusteltuja vaihtoehtoja irtisanomisille, työnantaja ei yleensä niille korvaansa kallistanut.

Näyttää siis siltä, että huonoissakin päätöksissä pysytään –  vahinkoja korjataan jälkeenpäin.

Yksi tutkimukseen osallistuneista luottamusmiehistä sanoikin, että toki ”firmalla on oikeus ampua itseään jalkaan”.

Prosessi kuitenkin toimii kohtalaisesti. Luottamusmiehet totesivat, että työnantajan edustajat yleensä tiesivät, mitä laki vaatii ja noudattivat sitä. Työnantajapuolen neuvottelijoilla toivottiin kuitenkin olevan riittävästi tietoa ja valtuuksia. ”Olisi hienoa, jos neuvottelemassa olisi sellainen johto, joka tekee myös päätökset.”

Jotain sentään opittiinkin, kun yt-kierroksia käytiin kerta toisensa jälkeen. Yksi luottamus­miehistä totesi, että ehdotukset eivät mene käynnissä olevassa prosessissa läpi, mutta seuraavassa ne ehkä jo otetaan huomioon.

Kerran vuodessa, parhaassa kahdet

Useimmat haastatelluista olivat kokeneet useita irtisanomisiin johtaneita tuotannollis-taloudellisista syistä käytyjä yt-neuvotteluja.

”Viiden vuoden aikana vähintään yhdet yt-neuvottelut vuodessa, parhaina kahdet.” Yksi luottamusmiehistä oli ollut viime vuonna mukana peräti kuudessa neuvottelussa.

Jatkuva prosessi tuotti kyynisiä kommentteja: ”Yleensä yt-neuvottelujen alkamisesta ilmoitetaan tiistaina, olisi edes perjantai, niin voisi lähteä ryyppäämään. Kuuden viikon kuluttua sitten selviää, ketkä ovat tämänkertaisen tuolileikin häviäjät.”

Yt-neuvottelujen alkaminen oli harvoin täysi yllätys: viitteitä tulevasta oli yleensä ollut ilmassa muodossa tai toisessa. ”Edellisestä kierroksesta oli jo 1,5 vuotta. Ihmeteltiin vain sitä, että miksi vasta nyt.”

Paha yllätys, joskus helpotus

Irtisanomisen osuminen omalle kohdalle tuli  monelle yllätyksenä. ”Muistan hyvin tunteeni tiedotustilaisuudessa: nyt ihmisiä vähennetään. Uhka oli todellinen. Ymmärsin, että voi tulla lopputili.”

Monelle haastatelluista ilmoitus irtisanomisesta oli järkytys. ”Esimies soitti kesken kesäloman ja ilmoitti, että uudessa organisaatiossa ei ole enää paikkaa. Yt-neuvotteluja ei oltu vielä käyty, joten pomo vain totesi, että kai tajuat, mikä tilanne on.”

Moni myös toivoi säilyttävänsä paikkansa viimeiseen asti. ”Vasta kun nimet julkistettiin, tiesin, että se koskee myös minua.”

Muutamat olivat pettymyksestään huolimatta myös helpottuneita. ”En ollut enää niin innostunut siitä työstä ja olin ollut siinä riittävän kauan.” Irtisanominen oli koettu mahdollisuutena saada elämään jotain uutta, mitä oli jo ehtinyt kaivatakin. ”Tuntui välillä, että tuli mahdollisuus saada piristystä elämäänsä – kun ei ollut itse tajunnut aiemmin lähteä.”

Onnenpotkut vai huoli tulevasta?

Eikä irtisanotuksi tulleille välttämättä käynytkään huonosti – päinvastoin. ”Pääsin pois jatkuvasta kvartaalitulosten tuijottamisesta.” Tai: ”Entinen homma oli vaativampaa, mutta tylsempää. Nyt on kivempaa.”

Osa oli tulevaisuudestaan ja taloudestaan kuitenkin hyvin huolissaan. ”Olen miettinyt sitä, että miten pärjään, kun ajattelee ikäänsä ja sitä, että muuallakin irtisanotaan ja on taloudellisesti epävarmaa.”

Entä avautuiko yrityksissä yt-kierroksen jälkeen sinne jääneille uusia mahdollisuuksia? Pääsääntöisesti vastaus oli ei. Moni kertoi kuitenkin tilanteen herättäneen: tuli tutkailtua omia mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla ja päivitettyä CV.

Joidenkin yritykseen jääneiden kohdalla nähtiin myös positiivisia vaikutuksia työtaakan kasvusta huolimatta. ”Osalle tuli enemmän töitä. Olivat ehkä tyytyväisiä, että saivat uusia haasteita tai hommia, kun rooleja yhdisteltiin.”