Uusia mahdollisuuksia suomalaiselle maidolle
Maatalouden rajasuojan poistuminen EU-jäsenyyden myötä arveltiin olevan vakava uhka suomalaisille maidontuottajille. 2008 palkittu insinöörityö käänsi asetelman päinvastaiseksi, kun hyvänmakuisen, laktoosittoman maitojuoman vienti laajenee.
Laktoosi eli maitosokeri on kahdesta monosakkaridista, galaktoosista ja glukoosista muodostuva sokeri. Monilla ihmisillä tapahtuu ruuansulatuksessa imeväisiän jälkeen muutos, jonka seurauksena elimistön entsyymit eivät hajota laktoosia ohutsuolessa. Silloin se kulkeutuu paksusuoleen, jossa bakteerit hajottavat sen. Seurauksena on ilmavaivoja tai pahimmillaan voimakas ripuli – tutummin laktoosi-intoleranssi.
HYLA®-tuotteissa laktoosi on hajotettu hydrolyysillä kahdeksi monosakkaridikseen. Muutos sokereissa aiheuttaa myös maun muuttumisen, ja HYLA®-tuotteet maistuvatkin liian makeilta monen maidonystävän suussa.
Vanha prosessi uuteen leiliin
Valio teki 80-luvun lopulla kokeita heran jalostuksessa kromatografisesti, jolloin kokeiltiin myös laktoosin poistoa maidosta. Koe onnistui, ja tutkimusta jatkettiin. Menetelmästä oli jo pitkät kokemukset sokerinjalostuksen puolella, mutta maito aiheutti ongelmia, sillä se ei kestä yhtä korkeita lämpötiloja.
Kromatografia poisti laktoosin niin, että tuotteessa ei ollut makeutta lainkaan. Tämä ongelma kierrettiin poistamalla puolet laktoosista ja hydrolysoimalla loput. Nyt maku vastasi varsin tarkasti käsittelemättömän maidon aromia.
Kromatografian lisäksi laktoosia on myöhemmin poistettu myös ultrasuodatuksella. Kumpikin menetelmä on vaatinut runsaasti kehitystyötä ennen tehdasmittakaavaan pääsyä, samoin hydrolyysin tehostaminen niin, että käytännössä kaikki laktoosi hajoaa.
Direktiivien mukaista kehitystä
Säännöstö toi omat lisämutkansa kehitykseen, sillä uutta tuotetta ei saanut kutsua maidoksi, kun siitä oli poistettu maitosokeri. Se lanseerattiin maitojuomana, mutta tutussa maitotölkissä.
Toinen ongelma tuli laktoosittomuuden määritelmästä, joka tuli alun pitäen margariiniteollisuudesta. Raja on 0.01 prosenttia, joka oli silloisen havaitsemisrajan alapuolella. Tästä selvittiin kehittämällä uusi mittausmenetelmä, jolla pitoisuus voitiin osoittaa luotettavasti.
Onnistunut vastaanotto
Uusi maitojuoma ylitti markkinatoiveet, ja se löysi sellaisia kuluttajia, jotka olivat lopettaneet maidonjuonnin kokonaan, koska HYLA®-maito ei miellyttänyt. Menestys on ollut hyvä myös ulkomailla, ja tähän mennessä menetelmä on lisensoitu Espanjaan, Sveitsiin, Etelä-Koreaan ja Meksikoon. Valio vie itse laktoositonta maitojuomaa Ruotsiin, Baltian maihin, Venäjälle, Belgiaan ja Ranskaan.
EU-jäsenyyden alla ennustettiin, että Baltian ja Puolan halpa maito kaataa suomalaiset maitotilat. Nyt kuitenkin Suomen maitovienti on hyvin vahvaa, ja lisäksi tuote on arvokasta. Sen hinta on lähes kaksinkertainen perusmaitoon nähden.
Tekninen menetelmäkehitys on siis osaltaan turvannut kotimaisten maidontuottajien toimeentuloa antamalla mahdollisuuden maksaa tuottajille pari senttiä korkeampaa litrahintaa.