Olen Joutsenon Leppälässä yrittäjäperheeseen syntynyt tuotantotalouden diplomi-insinööri ja hallitusammattilainen jolla ei elämästä ole tapahtumia puuttunut. Työni vuoksi asuin yli 15 v ulkomailla ja olen käynyt 40 maassa tutustuen mitä moninaisimpiin kulttuureihin ja tapoihin kaikissa maaosissa.
Kansainvälisessä perheessämme olen 3 ihanan tyttären isä ja 5 lapsenlapsen pappa, rakkaan vaimoni löysin hyvin nuorena Joutsenosta. Työn tekeminen, yrittäminen, uuden keksiminen ja jatkuva oppiminen ovat veren perintöä. Olen työskennellyt metsäteollisuuden johtotehtävissä Suomessa ja ulkomailla koko urani ja yrittäjänä yli 25 vuotta. Perheeni on ollut mukana ulkomaankomennuksilla Tansaniassa, Keniassa, Indonesiassa ja Singaporessa.
Olen vahvasti mukana aluevaaleissa Etelä-Karjalassa Perusuomalaisten listalla. Kahdeksan vuoden kokemukseni Eksoten hallituksen ja kolmen jaoston varana on antanut hyvän pohjan päätöksenteolle. Lisäksi olen ollut 8 vuotta Maakunnallisen hyvinvointityöryhmän jäsenenä. Kokouksia noista kertyi reilusti yli sata, joten tunnen hyvin sekä Eksoten että kaikkien kuntien tilanteet ja haasteet.
Luottamustehtävissä olen keskittynyt koko maakuntamme kehittämiseen. Näistä mainittakoon Eksoten lisäksi: Maakuntavaltuusto, Etelä-Karjalan Koulutuskuntayhtymän (Sampo) hallitus ja nyt valtuuston varapuheenjohtaja, Etelä-Karjalan Jätehuollon hallitus ja Etelä-Karjalan Pesulan hallitus. Lisäksi olen toista kautta Eekoon edustajiston jäsen.
Työelämässä olen yrittänyt katsoa asioita laajasti ja pitkällä aikajänteellä. Maakunallisessa vaikuttamisessa nojaan osaamiseen ja uudella tavalla ajatteluun.
Tehkäämme yhteistyöllä Etelä-Karjalasta Suomen paras maakunta kaikille sen asukkaille.
Vaalitavoitteet:
Kysymys on sosiaali- ja terveyspalveluista ja pelastustoimesta, näiden strategiasta, rahojen käytöstä ja suuntaamisesta, hyvinvointikeskusten sijainneista ja henkilöresursseista sekä hyvinvointialueen palveluista. Tulevat aluevaltuustot päättävät myös pelastustoimen valmiusasteesta ja järjestämisestä.
Kysymys on isoista rahoista ja niiden suuntaamisesta. Valtion tasolla puhutaan kolmanneksesta valtion budjetista ja Etelä-Karjalassa noin 600 miljoonasta eurosta vuosittain. Rahojen riittävyyden varmistamiseksi tulee valtion suunnata enemmän julkisia resursseja terveydenhuoltoon leikkaamalla maahanmuuton kustannuksista ja ilmastopolitiikan kunnianhimosta. Maakuntaveron käyttöönotto tulee kuopata, sillä se voi johtaa merkittävään vääristymään verotaakassa eri puolilla maata.
Soten on oltava suomalaisia varten ja tästä syystä laittomilta maahanmuuttajilta tulee kieltää muun kuin henkeä ja terveyttä välittömästi uhkaavien sairauksien hoito. Ulkomaisen työvoiman käyttöön hoitoalalla tulee suhtautua kriittisesti. Hoitajakoulutukseen tulee sisällyttää pakolliset soveltuvuuskokeet ja ulkomaisten lääkärien kielitaitovaatimuksia tulee kiristää. Lääkäripulaan tulee vastata koulutuspaikkojen merkittävällä lisäämisellä.
Yksityisille palveluntarjoajille, jotka rikkovat velvoitteitaan vammais- ja vanhustenpalveluissa, tulee asettaa tuntuvat sanktiot. Resursseja tulee siirtää ennaltaehkäisevään suuntaan erityisesti lastensuojelussa ja vammaispalveluissa.
Lähipalvelut tulee säilyttää asuinpaikasta riippumatta ja liikkuvia palveluja sekä etäpalveluja tulee kehittää. Innovatiivisia digipalveluja, itsediagnooseja sekä seulontoja tulee lisätä. Liikkumiseen kannustaminen ja terveellisten elintapojen viestintä ovat avaimia kustannustehokkuuden ja elämisen laadun kannalta.
Omaishoitopalkkiot tulee vapauttaa kokonaan verosta. Huumepolitiikan tulee olla tiukkaa, nopeasti kasvanut huumeiden käyttö Etelä-Karjalassa on hälyttävällä tasolla.
Sekä sotehankinnoissa että pelastuskaluston hankinnoissa tulee suosia suomalaisia tuotteita. Tämä onnistuu hankintalain puitteissa käyttämällä laatutekijöitä vertailussa.