Vuoden aikana olen saanut jututtaa lähes 60:tä tekniikan alan osaajaa, alan pioneereista tulevaisuuden lupauksiin. Lähes kaikkien kanssa olen ollut jäädä suustani kiinni. Puhuttavaa olisi ollut niin paljon enemmänkin: yhteiskunnasta, työelämästä, taloudesta ja tekniikan mahdollistamista asioista.
Suomen vienti – ja samalla Suomen menestys – nojaa vahvasti teknologiseen kehitykseen. Niinpä olen näiden haastattelu- ja keskustelutuokioiden kautta saanut hienon katsauksen suomalaisen yhteiskunnan historiaan ja tulevaisuudennäkymiin.
Tässä ovat tärkeimmät huomioni, joiden toivon toimivan ajatusten herättäjinä ennemmin kuin minään lopullisina totuuksina:
1. Tutkimus, tutkimus ja tutkimus
Tutkimuksen merkitystä ei voi ylikorostaa. Olen vuoden aikana tavannut tutkijoita, yrittäjiä ja asiantuntijoita, joiden tutkimuksella on ollut ja on jatkossakin maailmanluokan vaikutus. Aikajänne ei tosin ole aivan sitä, mitä moni luulee. Kuten ALD-tekniikan isä Tuomo Suntola kertoi: "Vaikka usein näyttää, että teknologiatuotteet uudistuvat vuosittain, niiden taustalla on teknologioita, joiden kehitys on kestänyt kymmeniä vuosia."
Tämä todellisuus ei tahdo nykyisessä suomalaisessa keskustelussa tulla esiin. Tarvitsemme voimakasta uskoa ja tukea, jotta yliopistojen ja yritysten lahjakkaimmat tutkijat ja tuotekehittäjät eivät karkaa ulkomaille.
Tapaan toimittajan työssäni paljon yrittäjiä. Jo aiemmin olen huomannut, että suurin osa on kehittänyt teknologiaansa Tekesin tuen avulla. Monet haluavat julkisesti kiittää Tekesiä menestyksestään, mutta harvaan lehtijuttuun olen sen kirjoittanut. Ja harvoin se lukee muidenkaan toimittajien jutuissa.
Suomen menestys lepää siinä, että tunnustamme julkisen tutkimuksen ja yhteiskunnan vahvan merkityksen vientiyhtiöiden menestykselle. Ja uskallamme tukea monenlaisia tutkimuksia ja yrityksiä olematta aina varmoja niiden menestyksestä. Loppujen lopuksi tiedekin tuntee lukemattomia tapauksia tieteen läpimurroista, jotka saivat alkunsa vahingosta tai siitä, että joku tutkija lähti leikkimään laboratoriossa. Hullut visiot ovat usein hulluja vain niin kauan kuin ne eivät ole todellisuutta.
Jos tämä teema kiinnostaa, niin suositeltavaa lukemista 120 tekniikan osaajasta ovat esimerkiksi Tuomo Suntolan, Juhani Kuusen, Matti Harjun, Mircea Guinan, Kari Sipilän, ja Matti Latva-Ahon ajatukset.
2. Nokia
Hyvin moni huippuosaaja on saanut oppinsa Nokiassa. Ja moni heistä on lähtenyt rakentamaan jotain uutta. Vaikka Suomeen ei koskaan syntyisi saman kokoluokan yritystä, tänne on syntynyt valtava, elintärkeä osaamispääoma. Meidän pitäisi lakata puhumasta uuden Nokian tulemisesta, sillä se Nokia on jo keskuudessamme. Se on se kaikki osaaminen.
Toinen asia, mikä Nokiasta kannattaa muistaa, on yhtiön luoma asenne. Tärkeää ei ole pelkästään se, että Nokia opetti työntekijöille huipputaitoja ja antoi kansainvälistä kokemusta. Tärkeää on myös maailmanvalloittaja-asenne. Kuten elektroniikkasuunnitteluyritys Haltianin Pasi Leipälä sanoi: "Nokia-ajoista olen oppinut, että Suomestakin voi rakentaa kansainvälistä menestystä. Toisaalta Nokia myös opetti, että aika pienelläkin huonolla toiminnalla se bisnes saadaan nurin."
Tästä teemasta: Oulu-taustaiset Pasi Leipälä, Tero Ojanperä, Tommi Uhari, Juha Ala-Mursula
3. Ihmisten arvostus
Mitään menestystä ei rakenneta ilman osaavia ja motivoituneita ihmisiä. Tätä monet jututtamani johtajat muistivat painottaa. Jotta näistä hyvistä osaajista voidaan pitää kiinni, heistä pitää pitää huolta. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että työn pitää olla mielenkiintoista, työilmapiirin kunnossa ja palkan reilu. Hyvästä asenteesta pitää myös palkita kehuilla. Tai vaikka tikkarilla, kuten sisäilmaa puhdistavia seiniä valmistavan Naturventionin (vaihtanut loppuvuodesta nimensä Naavaksi) toimitusjohtaja Aki Soudunsaari on kertonut tekevänsä.
On tärkeää, että töissä ihmiset luottavat toisiinsa eivätkä lähde pelailemaan omia organisaatiopelejään. Kun luottamus yritykseen ja työkavereihin on olemassa, kaikki tekevät töitä yhteisten tavoitteiden eteen. Kun näin on, ihmiset tekevät tarpeen vaatiessa mielellään pidempää päivää, kun tiedossa on, että työnantaja joustaa toiseenkin suuntaan.
Voiton tekeminen on vaikeaa, jos työntekijät eivät ole motivoituneita. Tai kuten palautteenantoyritys HappyorNotin toimitusjohtaja Heikki Väänänen kiteytti: "Tyytyväisiä asiakkaita voi olla vain, jos on tyytyväiset työntekijät." Ylipäätään moni muisti korostaa sitä, että teknologian ei pitäisi koskaan mennä ihmisten edelle. Teknologia on vain keino palvella ihmistä ja yhteiskuntaa. Sen ei pitäisi koskaan olla toisin päin.
Tästä teemasta enemmän: esimerkiksi Mikko Kuitunen, Kimmo Rauma ja Miika Mäkitalo.
4. Maailman parantaminen
Moni tekniikan osaaja kertoi oma-aloitteisesti kiinnostuneensa teknologiasta, koska näki teknologian hyväksi keinoksi muuttaa maailmaa. Tämä näkökulma on entistä ajankohtaisempi nyt.
Ensiksi, maailmassa on yhä edistyneempiä teknologioita, jotka voivat parantaa ihmisten elämää: vähentää päästöjä tai köyhyyttä, parantaa sairauksia, tuoda halpaa energiaa, levittää tietoa ja niin edelleen.
Toiseksi, maailma on pienentynyt. Enää ei tarvitse olla suuryhtiön muskeleita, jotta saa tuotteen tai palvelun markkinoille. Markkinointikustannukset ovat murto-osan siitä, mitä ne olivat 15 vuotta sitten. Verkostot toimivat aivan eri tavalla. Toimiala toisensa jälkeen on huomannut, että erilaiset startupit ovat tulleet häiriköimään heidän liiketoimintaansa teknologian mahdollistamilla tavoilla.
Nyt näitä teknologian, markkinoinnin, johtamisen, viestinnän, taiteen, lääketieteen, köyhyystutkimuksen ynnä muiden yhdistelmiä tarvitaan entistä enemmän. Mahdollisuudet muuttaa maailmaa ovat aina vain paremmat. Käytetään se mahdollisuus. Jaetaan ideoita ja osaamista.
Tästä teemasta enemmän: mm. Robert Nemlander, Anne Jalkala, Taneli Tikka, Juhani Mykkänen, Tuomas Valtonen, Leena Ukkonen, Jani Horelli, Marc Dillon ja Aki Soudunsaari.