Enkelisijoittajan startup-vinkki: Yksin ei pidä yrittää

Kimmo Jokinen on diplomi-­insinööri, joka ryhtyi oman teknologia-alan yrityksensä Opto­Fidelityn myymisen jälkeen enkelisijoittajaksi. Enkelisijoittajaksi sanotaan henkilöä, joka sijoittaa startup-yrityksiin. Jokinen on ollut sijoittajana kaiken kaikkiaan kahdeksassa teknologia-alan startupissa.

Jokinen kehottaa uusia yrittäjiä etsimään ympärilleen tiimin osaavia kavereita.

– Yksin ei pidä yrittää.

Tiimin on oltava laadukas ja sellainen, että kaikki ei ole yhden ihmisen varassa. Ihmisten kykyjen ja taitojen pitää mennä sen verran päällekkäin, että tarvittaessa toisiaan voidaan paikata.

– Tiimissä pitää olla mielellään vähintään kaksi ihmistä. Kolme on hyvä luku. Neljä, kunhan kaikilla on oma alue, jolla täydennetään toisiaan.

Älä jää jumiin

Kimmo Jokisen mielestä tuoteideasta on myös hyvä tehdä prototyyppi, jolla voidaan osoittaa, että se on ylipäätään mahdollista tehdä. Ja kun yritys kasvaa ja kehittyy, on tärkeää löytää oikeat strategiset verkostot.

Matkan varrella saattaa tulla yllätyksiä ja niihin on osattava varautua, Jokinen sanoo. Hänen yritykselleen tuli kasvun aikana amerikkalaiselta asiakkaalta jättitilaus.

– Kokoonnuimme kriisipalaveriin, että mitäs nyt tehdään, emme pysty toimittamaan, kun ei ole pääomia. Se hoitui kyllä, mutta näitä asioita pitäisi miettiä etupeltoon, ettei tarvitsisi pitää kriisipalavereja tuossa vaiheessa.

Uuden yrittäjän ei pidä liikaa jäädä jumiin omaan bisnesideaansa, jos suunnitelmat eivät täysin toteudu eikä markkina vedä. Kimmo Jokisen neuvo on käytävästrategia.

– Kuljetaan käytävää pitkin ja katsotaan välillä sivukäytäville ja oville, että mitä kiinnostavaa siellä on. Pitää olla valmius vaihtaa suuntaa, kunhan se sopii omaan osaamispalettiin.

Tee taustatyötkin huolellisesti

Kimmo Jokinen muistuttaa, että uuden yrit­täjän on varauduttava siihen, että palkkaa ei heti alusta saakka pysty firmastaan nostamaan. Ensimmäiset kuukaudet tehdään ”hikipääomalla”.

– Jos perustettava yritys on osakeyhtiö, niin osakassopimukseen kannattaa investoida, Jokinen sanoo.

– Sopimuksen on oltava reilu osakkaille, että ei pääse muodostumaan umpikujaa, ettei päästä tekemään päätöksiä. Sopimus kannattaa suunnitella sillä tavalla, että se on ystävällinen myös sijoittajille eikä tarvitse heti lähteä muuttamaan, kun rahoituspuoli etenee.

Kun lähestytään sijoittajia, pitää olla huolella valmistautunut. Idea pitää opetella myymään.

– On tehtävä taustatyötä, että osaa kertoa omasta jutustaan. Hissipuhetta, pitchausta, oman asian esille tuomista ja sen myymistä voi harjoitella ihan peilin edessä.

Enkelisijoittajan pitää uskoa

Kimmo Jokinen on parhaillaan sijoittajana viidessä yrityksessä, mutta muutamaan näistä hän keskittyy enemmän. Sijoittajana hän on oppinut, että yrityksen taustat pitää tutkia hyvin. Tiimiä ja yrityksen riskitekijöitä on katsottava tarkasti.

– Melkein täytyisi nähdä osakassopimukset, että mitä velvoitteita siellä on. Tuotteeseen täytyy uskoa, ja pitäisi olla kyky tuottaa lisäarvoa. Pitää ymmärtää, mitä se teknologia on, että osaa kertoa siitä potentiaalisille yhteistyökumppaneille ja asiakkaille. Ja kyllähän se sijoit­taminen tarvitsee henkilökohtaisen luottamus­suhteen.

Ensimmäinen sijoituskohde on aina merkittävä. Jokiselle se oli lisätyn todellisuuden ratkaisuja tekevä helsinkiläinen Immersal.

– Lähdin siihen aika lailla heti OptoFidelityn exitin jälkeen. Ja sitten Immersal teki itse exitin ruotsalaiselle Hexagonille. Se on erittäin harvinaista, että ensimmäinen firma, johon lähtee mukaan enkelisijoittajana, heti onnistuu. Minulle kävi niin.

Immersaliin Jokinen lähti mukaan, kun hän tunsi yhden yrityksen avainhenkilöistä.

– Tiesin firmasta jotain jo ennakolta. Keskustelimme, ja heillä oli tarve saada investointia ja minulla oli nyt siihen kyvykkyys. Kyllä vähän sinisilmäisesti lähdin. Oli siinä omat kivikkonsakin, se oli kova oppi.

Jokisen seuraava sijoitus oli tamperelainen Olfactomics. Yksi yrityksen perustajista oli Jokisen naapuri.

Olfactomicsin kärkihanke oli sensoriteknologia, joka tunnistaa diatermia- eli sähkökirurgialaitteella tehdyn kirurgisen leikkauksen kaasujen perusteella, että onko leikattu kudos tervettä vai syöpäkudosta.

– Tässä tein jo vähän tarkemmin due diligenceä (katsaus yrityksen liiketoimintaan ja riskeihin) ja tutkin markkinoita. He tekivät myös aika tarkasti minusta due diligenceä, että onko minusta oikeasti hyötyä. He eivät halunneet pelkkää rahaa, vaan myös lisäarvoa verkostoista ja osaamisesta. Olen nyt kuusi vuotta ollut siinä mukana.

Pelle Peloton -hattu päässä koko ajan

Enkelisijoittajan töiden lisäksi Kimmo Jokinen tekee edelleen kaksi päivää viikossa töitä OptoFidelitylle. Nykyinen työ firmassa ei enää tyydytä kaikkea tarvetta, hän sanoo. Tekninen työ on jäänyt vähemmälle. Sitä tarvetta varten hän on vielä perustanut uuden yrityksen, TecGyver Innovationsin.

– Kun on se Pelle Peloton -hattu päässä koko ajan, siitä ei pääse eroon. Sinne minä puran sitä.

Jokisen oman yrityksen hanke on kamerainnovaatio.

– Jos ajat huonossa kelissä autolla, niin taka- ja sivukameroiden kuva tahtoo suttaantua, varsinkin täällä Suomen kelissä. Minulla on siihen innovaatio, millä se pysyy koko ajan puhtaana. Siihen olen panostanut aivopääomaa, ja olen pääsemässä ensimmäisen pilottiasiakkaan kanssa eteenpäin.

Tekoälystä löytyy mahdollisuuksia

Vastaus on tuttu, kun Kimmo Jokiselta kysyy, millä teknologia-aloilla on yrittäjälle hyvät näkymät.

– Tekoäly. Data ja sen ympärille tehtävät sovellukset, jos ne palvelevat ympäristöä, energiaa tai liikennettä, niin siltä alalta löytyy paljon mahdollisuuksia.

Siihen Jokinen ei heti keksi vastausta, että mikä on vaikea ala Suomessa. Tuumattuaan hän toteaa, että maatalous on Suomessa huonossa jamassa.

– Teknologian näkökulmasta maatalouden puolellekin saisi innovaatioita, mutta markkinat ovat muualla kuin Suomessa. Sekin on startupilla yksi haaste, että pääsee kommunikoimaan ja testaamaan ideaa. Olisi kiva, että sen saisi tehdä Suomessa, ettei heti tarvitse lähteä ulkomaille.