21 keinoa yrittäjien ja itsensätyöllistäjien aseman parantamiseksi

– Vain parantamalla yrittämisen ilmapiiriä ja toimintaedellytyksiä Suomessa, voimme nostaa työllisyysastetta reippaasti yli 70 prosentin. Työn ja yrittämisen vastakkainasettelun sijaan on keskityttävä löytämään yhteisiä win-win -tilanteita. Tämän takia olemme tuoneet esille Akavan 21 esitystä, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo.

Akava korostaa, että yrittäjien ja itsensätyöllistäjien sosiaaliturva tulee saattaa lähemmäksi palkansaajan turvan tasoa ja väliinputoamisia tulee ehkäistä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi työttömyysturvan uudistamista ottamalla käyttöön yhdistelmävakuutus, jolloin henkilö voi vakuuttaa tekemänsä työn yhtä aikaa sekä palkansaajakassassa että yrittäjäkassassa.

– Yhdistelmävakuutus kohentaisi yrittäjän ja itsensätyöllistäjän sosiaaliturvaa, jossa on nykyisellään puutteita. Tätä pitää viedä määrätietoisesti eteenpäin, Fjäder sanoo.

TEKin yrittäjyysasioista vastaavan asiamies Martti Kiviojan mukaan siirtyminen palkansaajasta yrittäjäksi ja päinvastoin lisääntyy entisestään eikä tiukka jakolinja palkansaaja- ja yrittäjästatuksen välillä vastaa tätä tilannetta. 

– Sosiaaliturvajärjestelmän tulisi tunnistaa tämä muutos ja toimia yksilön kannalta mahdollisimman joustavasti yrittäjä- ja palkansaajastatuksen rajapinnassa, Kivioja sanoo.

Kiviojan mukaan yhdistelmävakuutus on askel oikean suuntaan ja se tilkitsee työttömyysturvan aukkoja, mutta pidemmällekin voitaisiin mennä.

– Vielä parempi kuin jako palkansaaja- ja yrittäjätuloon, olisi puhua pelkästään työtulosta riippumatta siitä, mistä lähteestä se on peräisin. Kun sosiaaliturva määräytyisi tämän työtulon perusteella, yrittäjäkin saisi turvaa todellisten, ei arvioitujen tulojen mukaan kuten tällä hetkellä, hän summaa.

Sivutoiminen yrittäjyys helpommaksi

Akavan tavoitteena on helpottaa sivutoimisen yritystoiminnan aloittamista työttömyysaikana. Työnhakijan näkökulmasta olisi kannustavaa, jos yritystoimintaa pidetään sivutoimisena ja oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen säilyy ensimmäisen neljän kuukauden ajan.

Fjäderin mukaan yrittämisen sivutoimisuutta arvioitaessa harkinnan perusteena pitäisi käyttää ensisijaisesti tuloja ja sitä, ettei yritystoiminta muodosta estettä ottaa vastaan kokoaikatyötä. Arviointia tulee yksinkertaistaa ja ennakoitavuutta lisätä.

Mahdollisuuksia mikroyrittäjille

Valmisteilla oleva sote-uudistus ja siihen liittyvä asiakkaan valinnanvapauden lisääminen luovat mahdollisuuksia mikroyrittäjällekin. Valinnanvapaus on Akavan mielestä toteutettava niin, että mikroyrittäjien ja ammatinharjoittajien mahdollisuus toimia julkisesti rahoitettujen hyvinvointi- ja asiantuntijapalveluiden tuottajana säilyy.

– Palveluntuottajaksi listautumisen ehtojen tulee olla sellaisia, että mikroyrittäjällä ja ammatinharjoittajalla on realistiset mahdollisuudet ryhtyä palveluntuottajaksi, Fjäder vaatii.

Palkansaajaliikkeellä on paikkansa

Akavan jäsenliittojen yhteistyöjärjestö Entre – Akavan yrittäjät ja itsensätyöllistäjät ry, johon kuuluu TEKin lisäksi 17 muuta Akavan liittoa, on pitänyt keskeisinä edunvalvonnan teemoina työelämän muutokseen ja työelämän turvaan liittyviä kysymyksiä. Yhä useammat korkeakoulutetut liikkuvat työsuhteisen työn, itsensä työllistämisen ja yrittäjyyden välillä.

– Palkansaajaliikkeellä on edelleen paikkansa työelämän pelisääntöjen kehittäjänä ja valvojana. Työn murroksessa tulee huolehtia riittävästä yrittäjän ja itsensätyöllistäjän turvasta, muistuttaa Entren puheenjohtaja Salla Luomanmäki.

• Tutustu Akavan ohjelmaan: www.akava.fi/yrittajaohjelma