Engineers Finland tutki Maailman insinööripäivän kunniaksi tekniikan alan ammattilaisten ja opiskelijoiden kokemuksia alalle kuulumisesta. Belonging in tech -tulokset julkaistiin kokonaisuudessaan EF:n ”Who belongs in tech?” -webinaarin yhteydessä 8.3.
Tutkimus paljasti ilouutisen: 90 % vastaajista kokee, että he voivat olla omia itsejään tekniikan alalla. Lisäksi yli 83 % vastaajista oli samaa mieltä väitteen ”kaltaiseni ihmiset voivat menestyä tekniikan alalla” kanssa, tekniikan alan yliopistotutkinnon suorittaneista jopa 93 %.
Tekniikan alalla opiskelu ja työskentely herättää vastaajissa ylpeyttä. Parhaat pisteet antoivat opiskelijat, heistä 80 % koki ylpeyttä opinnoistaan alalla. Naiset vastasivat miehiä useammin olevansa ylpeitä alalla työskentelystä tai opiskelusta.
”On upeaa nähdä lukuina se, minkä moni tietää omasta kokemuksesta: tekniikan alalla viihdytään ja menestytään. Tekniikan alan ammattilaiset ovat yhteiskunnassamme tärkeässä roolissa, kun etsimme ratkaisuja muun muassa vähäpäästöisemmän maailman puolesta – tästä työstä saakin olla ylpeä”, iloitsee Engineers Finlandin puheenjohtaja Jari Jokinen.
Alalla vallitsee myös vahva luottamus omaan osaamiseen. Yli kolme neljästä uskoo pystyvänsä hankkimaan tai omaavansa jo tarvittavat taidot alalla menestymiseen.
|
Väite |
Opiskelijat |
Yliopistotutkinnon suorittaneet |
AMK-tutkinnon suorittaneet |
|
Voin olla työpaikalla oma itseni |
|
89 % |
90 % |
|
Olen ylpeä siitä, että opiskelen tekniikan alaa* / työskentelen tekniikan alalla**. |
80 %* |
77 %** |
69 %** |
|
Kaltaiseni ihmiset voivat menestyä tekniikan alalla |
83 % |
93 % |
83 % |
|
Pystyn hankkimaan riittävät taidot menestyäkseni tekniikan alalla* / Minulla on riittävät taidot menestyäkseni tekniikan alalla** |
80 %* |
86 %** |
77 %** |
Mutta kuka kuuluu tekniikan alalle?
Kuulumisen kokemus tarkoittaa ”subjektiivista kokemusta siitä, että sopii ja kuuluu johonkin joukkoon ja on tämän joukon arvostettu jäsen” (Lewis et al. 2017). EF:n tutkimus tarjoaa uunituoretta tietoa tekniikan alan kuulumisen kokemuksista, joita ei ole tutkittu näin laajasti Suomessa aiemmin.
Noin 80 % vastaajista kokee kuuluvansa tekniikan alalle. Vahvin kuulumisen kokemus on yliopistotutkinnon suorittaneilla, hieman heikompi opiskelijoilla.
Lähempi tarkastelu paljastaa muitakin eroja. Sukupuolia verratessa heikoimmat kokemukset korostuvat naisilla ja muunsukupuolisilla niin työelämässä olevien kuin opiskelijoidenkin vastauksissa.
”Kuulumisen kokemuksissa näkyy se, että yleinen kuva tekniikan alan ammattilaisesta on edelleen kapeahko. Kuulumisen haasteet korostuvat vähemmistöillä”, sanoo TEKin tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh, joka teki Belonging in tech -tutkimuksen.
Alakohtaisessa vertailussa erottuivat matemaattis-luonnontieteellisten alojen sekä arkkitehtien muita heikommat kuulumisen kokemukset. Tutkimuksessa vertailtiin myös suomen-, ruotsin- ja englanninkielisten vastauksia, mutta kieli tai kansalaisuus eivät vaikuttaneet kuulumisen kokemukseen.
Hieman yllättäen kuulumisen tärkeys jää hyvän matkaa kuulumisen kokemuksista. Vain reilu puolet vastaajista pitää alalle kuulumista tärkeänä.
|
Väite |
Opiskelijat |
Yliopistotutkinnon suorittaneet |
AMK-tutkinnon suorittaneet |
|
Minulle on tärkeää kuulua tekniikan alalle |
59 % |
66 % |
59 % |
|
Koen kuuluvani tekniikan alalle |
73 % |
87 % |
81 % |
”Erityisesti kansainväliset osaajat kokevat alalle kuulumisen tärkeänä. Heille opiskelu- tai työyhteisö saattaa olla tärkein sidosryhmä Suomessa, jolloin kuulumisen tärkeys luonnollisesti korostuu”, arvioi Bairoh.
Yleisesti tekniikan alalle kuulumista tärkeämpää onkin vastausten perusteella juuri työyhteisöön kuuluminen. Työyhteisöön kuulumista piti tärkeänä yli kolme neljästä vastaajasta, kun esimerkiksi oman opintoalan porukkaan kuulumista arvosti karkeasti puolet.
Tekniikan alalla tarvitaan kaikkia – ja lisää tietoa
Vaikka tekniikan alalla enemmistö kokee voivansa olla omia itsejään, työtä on vielä tehtävänä, jotta kaikki myös kokisivat kuuluvansa alalle.
”Tekniikan ala hyötyisi inklusiivisemmasta työkulttuurista. Osaajapulan vallitessa meidän olisi entistä tärkeämpää saada kaikki mukaan tekniikan alalle”, sanoo Engineers Finlandin pääsihteeri Tommi Grönholm.
”Me Engineers Finlandissa pidämme myös tärkeänä, että työnantajat selvittävät ja seuraavat systemaattisesti oman työpaikkansa tilannetta ja pyrkivät edistämään kuulumisen tunnetta, varsinkin kun työyhteisöön kuuluminen nousi vastauksissa erityisen tärkeäksi. Tiedämme, että tätä tehdään jo joissakin yrityksissä, mutta lisätietoa tarvitaan”, Grönholm jatkaa.
Tutkimukseen ovat vastanneet Tekniikan akateemiset TEKin, Insinööriliiton, Tekniska Föreningen i Finlandin sekä DIFF – Ingenjörerna i Finlandin jäsenet. Vuoden 2022 kyselyissä vastaajia oli yhteensä 22 330.
Lähteet
Lewis, K. L., Stout, J. G., Finkelstein, N. D., Pollock, S. J., Miyake, A., Cohen, G. L., & Ito, T. A. (2017). Fitting in to move forward: Belonging, gender, and persistence in the physical sciences, technology, engineering, and mathematics (pSTEM). Psychology of Women Quarterly, 41, 420-436. DOI:10.1177/0361684317720186
Mikä Engineers Finland?
Engineers Finland on Suomessa toimivien insinöörijärjestöjen liitto. EF edustaa tällä hetkellä noin 150 000 insinööriä sekä muuta tekniikan alan ammattilaista ja esihenkilöä. EF:n tarkoituksena on edistää jäsenjärjestöjensä yhteisiä koulutus- ja elinkeinopoliittisia sekä työmarkkinatavoitteita kansallisesti ja kansainvälisesti. EF:n jäsenjärjestöt ovat DIFF Ingenjörerna i Finland, Insinööriliitto IL ry, Tekniikan Akateemiset TEK ry ja Tekniska Föreningen i Finland TFIF.
Mitä muuta TEK tutkii?
Me TEKissä tutkimme jatkuvasti tekniikan alan työelämää, esimerkiksi palkkoja, yhdenvertaisuutta ja työssä tai opinnoissa jaksamista. Olemme tutkineet ja tuottaneet tietoa monista teemoista useiden vuosien ajan – voit tutustua ja vertailla tuloksia esimerkiksi aikasarjavisualisaatioiden avulla. Lue lisää tutkimuksistamme: www.tek.fi/tutkimus