Akava tavoittelee ostovoimaa ja työllisyyttä
Akavan tavoitteena on maltillinen työllisyys- ja kasvusopimuksen jatko, jota maan hallitus täydentää maltillisella tuloveron kevennyksellä.
– Vastuullinen ay-liike luo osaltaan työtä ja toimeentuloa, ja juuri nyt ei ole kovien korotusten aika. Tämä ei kuitenkaan tarkoita nollakorotuksia, koska palkansaajien ostovoiman syöminen kurittaisi palveluita ja lisäisi työttömyyttä entisestään. Tämä jos mikä olisi vastuutonta politiikkaa, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder.
Maltillisen palkkaratkaisun lisäksi tarvitaan maltillista tuloveropolitiikkaa, koska verotus on nakertanut kuluneella vaalikaudella erityisesti perheiden ostovoimaa, kertoo ostovoimasta ja verotuksesta selvityksen tehnyt Akavan pääekonomisti Eugen Koev. Vain kaikkein matalimpien palkkojen ostovoima on hiukan kasvanut.
– Lapsilisiä on leikattu ja päivähoitomaksuja korotettu, perheillä on tyypillisesti enemmän asuntolainaa ja ne käyttävät enemmän työtulovähennystä. Hallitus heikensi kotitalousvähennystä ja leikkasi asuntolainan korkovähennyksiä, Koev luettelee.
Eniten ostovoimaa on viime vuosina kaventanut eläkemaksun korotus. Alle 53-vuotiaan eläkemaksu nousi vuosina 2011–2015 yhden prosenttiyksikön, 4,7 prosentista 5,7 prosenttiin. Fjäder muistuttaa, että tuore eläkeratkaisu onnistui poistamaan rahoituspaineet jatkossa.
Asiantuntijatyön verotus Suomen suurin haittavero
Koevin mukaan samansuuntainen verotrendi ei voi kuitenkaan enää jatkua.
– Progressio on jo kireää, vaativuudeltaan erilaisten tehtävien palkkaerot ovat tasoittuneet ja asiantuntijatyön verotus alkaa olla Suomen suurin haittavero. Tekemästään työstä pitäisi voida ansaita enemmän omaan ostovoimaan, jotta saamme lisää polttoainetta Suomen talouteen.
Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on noussut lähes 0,7 prosenttiyksikköä, mutta ansiotulosta tehtävät vähennykset ovat vaimentaneet kiristyksen vaikutusta matalimmilla tulotasoilla. Valtion verotus on jonkin verran kiristynyt korkeammissa tuloluokissa.
– Hallituksen on kuitenkin tehtävä muitakin työllistäviä toimia, kuten koulutus-, tutkimus- ja kehitys- sekä innovaatiopanostuksia. Pelkkä veroratkaisu ei riitä nostamaan Suomen taloutta suosta, Fjäder sanoo.