Helsinki Graduate School of Economicsin työelämäprofessorina toimiva Martti Hetemäki on ottanut voimakkaasti kantaa tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan (T&K) verokannustimen puolesta. Verokannustin on ylimääräinen verovähennys, jonka voi tehdä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan menoista. Sen tavoitteena on saada yritykset investoimaan enemmän tulevaisuuteen.
Suomi on yksi ainoista EU-maista ja OECD-maista, jossa tällaista verokannustinta ei ole olemassa.
T&K-verokannustimen merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat pieniin ja keskisuuriin yrityksiin – ja kansainvälisiin yrityksiin, jotka miettivät kohdemaata omille tutkimus- ja tuotekehitystoiminnoilleen. Suomen heikkous T&K toiminnassa on OECD:n tekemässä vertailussa nimenomaan tutkimusta ja tuotekehitystä tekevien pienten ja keskisuurten yritysten vähyys.
Verokannustimen ansiosta pienen ja keskisuuren yrityksen kannattaa käynnistää tutkimus ja tuotekehitys nopeammin kuin ilman sitä. Tämä laajentaa sitä joukkoa yrityksiä, joka panostaa tuotekehitykseen ja luo Suomeen uutta kasvua.
Kansainvälisten yritysten sijoittumispäätöksiin vaikuttavat kokonaiskustannukset. Nyt Suomi joutuu antamaan etumatkaa maille, joissa T&K-verovähennys on käytössä. Suomen pitää vastata kansainväliseen verokilpailuun, jos emme halua taantua raaka-ainetuottajaksi muille.
Suomi on sitoutunut nostamaan T&K-menot neljään prosentiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Ilman yritysten merkittäviä panostuksia tämä ei tapahdu. Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan verovähennys on erinomainen työkalu, jolla voidaan kannustaa yrityksiä aloittamaan ja lisäämään T&K-toimintaa sekä houkutella kansainvälisiä yrityksiä tekemään tuottavuutta nostavaa kehittämistyötä Suomeen.
