Akava: Työnantaja haluaa jopa lisätä työmarkkinoiden laittomuuksia

Akava on pettynyt siihen, ettei neuvottelujärjestelmää voitu kehittää rakentavalla tavalla. Työnantajat eivät olleet valmiita tulemaan vastaan palkansaajien tavoitteissa, joilla olisi taattu työrauhaa ja työehtosopimusten noudattamista sekä vähennetty työmarkkinoiden laittomuuksia.

– Neuvotteluihin lähdettiin alun alkaen työnantajien vaatimuksesta, koska he halusivat vähentää laittomien lakkojen määrää. Palkansaajat olivat valmiita tekemään kompromisseja, mutta työnantajat eivät halunneet edes keskustella omien laittomuuksiensa vähentämisestä. Esityksemme ovat edelleen käytettävissä, jos työnantajat arvioivat neuvottelemisen vielä mahdolliseksi, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder.

Työpaikoilla rikotaan työaikalakia ja teetetään harmaita ylitöitä

Työntekijöitä syyllistetään jopa Suomen huonosta taloustilanteesta. Samalla kuitenkin unohdetaan se, että työpaikoilla rikotaan jatkuvasti työaikalakia, teetetään harmaita ylitöitä ja rikotaan muitakin pelisääntöjä.

– Palkansaajilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin toimia työnantajan sanelun mukaan, vaikka se tarkoittaisi työaikalain tai sopimusten vastaista kohtelua. Jos he eivät suostu tähän, he valikoituvat yt-neuvotteluiden kohteeksi. Työnantajat eivät kuitenkaan suostuneet koko neuvotteluiden aikana edes keskustelemaan siitä, miten työnantajien laittomia toimia saataisiin kuriin, kertoo johtaja Maria Löfgren.

Palkansaajat tulivat vastaan

Palkansaajapuoli oli valmis tulemaan vastaan lakkojen ennakkoilmoitusajoissa sekä lakkosakoissa, mutta niistäkin työnantajat olivat valmiit hyväksymään vain omat esityksensä.

– Palkansaajien tavoitteissa oli paljon sellaista, joka olisi parantanut neuvottelukulttuuria erityisesti työpaikkatasolla. Tavoitteenamme oli ennalta ehkäistä konfliktien syntymistä ja edistää vähimmäiskorotusten toteutumista myös työehtosopimusten ulkopuolisilla aloilla, Fjäder kertoo.

Akavan maanantaiaamuna kokoontunut työvaliokunta totesikin, ettei työehdoista näytetä pääsevän aidosti neuvottelemaan ilman työtaistelu-uhkaa. Työmarkkinoiden pelisääntöneuvottelut osoittivat sen, että työnantajapuoli ei edes yritä sopia asioista neuvottelemalla.

– Työnantajapuoli haluaa lähes poikkeuksetta viedä neuvottelutilanteen äärirajoilleen ennen kuin se edes harkitsee sopimista. Me olimme valmiit neuvottelemaan vakavasti ja tekemään kompromisseja, mutta saimme vastaukseksi vain ylimielisen asenteen. Me lähdemme siitä, että työmarkkinoilla on toimittava järjestäytyneen yhteiskunnan puitteissa ja että neuvotteluosapuolia arvostetaan, niin työntekijä- kuin työnantajapuolella, Löfgren sanoo.