Sote-järjestämislain 12 § mukaan hyvinvointialue voi tuottaa sote-palveluita hankkimalla niitä yksityiseltä palveluntuottajalta, jos tämä on tarpeen tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Yksityinen sektori kykenee tuottamaan sote-palveluita kustannustehokkaina ja joustavina lähipalveluina, joten sen tuottamat palvelut sopivat hyvin hyvinvointialueiden tarjoamaan palveluvalikkoon.
– Maantieteellisesti kattava pk-yritysten verkosto on korvaamaton apu julkiselle palvelutuotannolle. Epäonnistunut hankintapolitiikka johtaa palvelutarjonnan supistumiseen, asiakkaiden valinnanvapauden kaventumiseen ja julkisten palveluiden ruuhkautumiseen, painottaa AKY – Akavalaiset yrittäjät ry:n puheenjohtaja Timo Saranpää.
– Reilu hankintapolitiikka edellyttää oikeudenmukaista palveluiden hinnoittelua. Julkisen sektorin on välttämätöntä tuntea oman palvelutuotantonsa kustannukset, muutoin edellytyksiä esimerkiksi palveluseteleiden arvon määrittelylle ei ole, Saranpää jatkaa.
– Epäonnistunut hinnoittelu näkyy esimerkiksi fysioterapiassa siten, että palveluseteleiden arvo voi olla alle puolet julkisen sektorin omista tuotantokustannuksista, harmittelee Suomen Fysioterapeuttien kehittämisasiantuntija Jarmo Mäkelä.
– Palvelusetelin toimivuutta voidaan mitata myös sillä, saadaanko pk-yrityksiä palveluntuottajiksi. Esimerkiksi toimintaterapiassa ei olla saatu, jatkaa Toimintaterapeuttiliitto ry:n toiminnanjohtaja Leila Mäkelä.
Sote-palveluita kilpailuttaessa tulee tähdätä hinta-laatusuhteeltaan parhaan vaihtoehdon löytämiseen. Kannustimet ovat eri toimijoilla erilaisia: julkisen sektorin on käytettävä verorahoja mahdollisimman tehokkaasti, yritykset puolestaan pyrkivät tuottamaan toiminnallaan taloudellista hyötyä.
– Vastakkainasettelua on kuitenkin vältettävä, kun keskustellaan julkisista hankinnoista. Vastakkaiset kannustimet tekevät monituottajamallista parhaimmillaan tehokkaan, kun kumpikin osapuoli joutuu miettimään hankintojen lähtökohtia sekä yksityisten palveluntuottajien tuottamaa parasta mahdollista lisähyötyä palveluntuotannolle, toteaa Suomen Puheterapeuttiliitto ry:n toiminnanjohtaja Heta Piirto.
Monituottajamallin turmioksi koituu usein osapuolten keskinäinen epäluottamus. Julkinen sektori voi syyllistyä hintojen polkemiseen ja osaoptimointiin, yksityiset toimijat puolestaan ylihoitoon. Tämä johtuu usein epäonnistuneesta markkinavuoropuhelusta. Olisi tärkeää saada tietoa hyvinvointialueilta näiden pitkän tähtäimen suunnitelmista, miten kuntoutuspalvelut tullaan jatkossa tuottamaan.
– Markkinavuoropuhelun sijaan on parempi puhua markkinadialogista. Osapuolten on aivan välttämätöntä ymmärtää toisiaan, muutoin luottamusta ei synny ja hankintapolitiikka koetaan puolin ja toisin epäreiluksi, Suomen Psykologiliitto ry:n puheenjohtaja Jari Lipsanen pohtii.
Yhteistyössä on lähdettävä siitä, että se on jokaiselle osapuolelle hyödyllistä. Julkinen sektori ei voi johtaa hankintapolitiikkaa norsunluutornistaan vaan markkinadialogia tulee käydä avoimesti ja läpinäkyvästi toisia kuunnellen ja kuullen.
AKY - Akavalaiset yrittäjät ry näkee tärkeänä hankintapolitiikan kehittämisen nostamisen osaksi hallitusohjelmaa:
Edistetään sote-palveluiden monituottajamallin toimintaedellytyksiä varmistamalla oikeudenmukainen ja kohtuullinen hankintapolitiikka, jossa korostuvat markkinadialogi, yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus ja keskinäinen luottamus. Varmistetaan palveluseteleiden oikeudenmukainen hinnoittelu parantamalla julkisen terveydenhuollon tuotantokustannusten läpinäkyvyyttä ja uudistamalla palvelusetelilaki. Varmistetaan pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet tuottaa sote-palveluita itsenäisesti ja huolehditaan maantieteellisesti kattavan palveluntuottajaverkoston säilymisestä.
Mikä AKY?
AKY - Akavalaiset yrittäjät ry on korkeakoulutettujen yrittäjien edunvalvontajärjestö, johon kuuluu 23 jäsenjärjestöä ja näiden noin 17 000 pää- ja sivutoimista yrittäjäjäsentä. AKY on Suomen yrittäjien toimialajärjestöjäsen. TEKin jäsenenä olet automaattisesti myös AKYn jäsen.