Oma TEK-urani alkoi vuonna 2010, kun saavuin fuksina Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle opiskelemaan energiatekniikkaa.
TEKin kiltayhdyshenkilön pitämä esittely ei ollut millään tavalla tajunnanräjäyttävä. Yksi asia esittelyssä kuitenkin puhutteli minua voimakkaasti ja sai jopa tuntemaan innostusta liittyä TEKiin.
TEKin kerrottiin olevan kaikkien Suomen diplomi-insinöörien ja teekkareiden yhteisö, jota yhdistää samanhenkisyys ja kiinnostus tekniikan alaa kohtaan. Yhteisö ja yhteisöllisyys olivat seikkoja, joita erityisesti arvostan, ja niitä toivon löytyvän myös tulevaisuuden TEKistä.
MIKSI YHTEISÖLLISYYS ON NIIN TÄRKEÄÄ?
Ehkä ammattiliitoilla olisi jotain opittavaa teekkareiden yhteisöllisyydestä.
Kun uudet opiskelijat lukuvuoden alussa saapuvat kampukselle, ovat kaikki tuosta ryhmästä hyvin erilaisia. Kilta kuitenkin pitää heistä kaikista huolen. Erilaisista fukseista kasvaa varsin samanhenkisiä teekkareita, joita yhdistää ylpeys omaa kiltaa ja teekkariuuttaan kohtaan.
Olisi hienoa, jos vastaavanlaista ammattiylpeyttä, yhteenkuuluvuutta sekä jatkuvaa kasvamista voisi kokea myös omassa ammattiliitossaan.
Uskon, että yhteisöllisyyden merkitys korostuu tulevaisuuden työelämässä aiempaa enemmän. Samalla siltä kuitenkin vaaditaan uusia asioita.
Työelämä on monipuolistumassa ja työnteko, yrittäjyys ja opiskelu limittyvät toisiinsa, jolloin ei enää löydy stereotyyppistä työntekijää, johon useimmat voivat samaistua. Tällöin ammattiliiton vahvuutena voi olla toimiva ja aktiivinen yhteisö, josta löytyy kokemusta ja tukea työelämän haasteisiin.
Nykyään yhteisöllisyydeltä vaaditaan enemmän mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja keskustelulle oman alan ajankohtaisista aiheista. Tämä vuorovaikutus kartuttaa osaltaan myös ammatillista osaamista.
Ja varsinkin nykyään, kun yrittäjyys on vahvassa kasvussa, tarvitaan verkostoitumista myös kontaktien luomiseen, jotka voivat joillekin yrityksille olla toiminnan elinehto. Verkostoituminen voi olla myös yksityisyrittäjän keino päästä keskustelemaan samalla alalla työskentelevien kanssa, jos näitä kontakteja ei synny luonnollisesti oman työn kautta.
SIIRRYTÄÄN AMMATTIYHTEISÖJEN AIKAAN
Oma TEK-urani on tulossa taitekohtaan. Kun saan diplomityöni valmiiksi, edessä on siirtyminen opiskelijayhteisöstä työelämään ja ammattiliiton täysjäseneksi.
Opiskelijayhteisöstä haluaisin saada työelämään mukaani omalla alalla vallitsevan yhteenkuuluvuuden tunteen sekä opiskeluaikana muotoutuneet vahvat verkostot. Näillä keinoilla uskon ammattiliittojenkin pärjäävän nykyhetkessä, jossa kärkkäimmät mielipiteet sanovat ajan ajaneen niistä ohi.
Ammattiliitoilla on edelleen paikkansa tuen tarjoajana ja yhteisöllisyyden luojana. Toteutustavan kuitenkin pitää elää aikansa mukana. Tulevaisuudessa haluaisin nähdä, että ammattiliitot kykenisivät muokkautumaan ajan ja jäsenistönsä tarpeisiin sekä luomaan vahvaa yhteisöllisyyttä.
Tällöin voimme siirtyä puhumaan ammattiliiton sijaan ammattiyhteisöstä.