Ehdotetun säännön tavoitteena on sitoa työntekoon perustuvat oleskeluluvat tiiviimmin työmarkkina-asemaan ottamalla käyttöön kolmen tai kuuden kuukauden työttömyysraja. Hallituksen antamassa tuoreessa esityksessä kilpailukieltosopimuksen piirissä olevilta kuukausilaskuri käynnistyy vasta kilpailukieltosopimuksen voimassaoloajan päätyttyä. Lisäksi startup-yrittäjät jätettiin pois lakimuutoksesta ja työnantajien ilmoitusvelvollisuuden määräaikaa pidennettiin 14 vuorokauteen.
TEK kannattaa näitä tehtyjä muutoksia. Kuitenkin monet lausuntokierroksella esiin tuodut muutostarpeet on jätetty esityksessä huomioimatta ja tekniikan alan asiantuntijoiden työttömyyden ymmärtämisessä on edelleen perustavanlaatuisia puutteita.
Vuonna 2022 EU:n ulkopuolisten tekniikan alan asiantuntijoiden työttömyysjaksoista 27 % kesti yli kuusi kuukautta. Se on vain hieman enemmän kuin suomalaisilla tekniikan alan asiantuntijoilla, joilla luku on 23 %. Monivaiheisista rekrytointiprosesseista ja korkeasta erikoistumisasteesta johtuen pitkät työttömyysjaksot ovat alalla tyypillisiä. Hallituksen esityksen kuusi kuukautta on aikaraja, joka johtaa korkeasti koulutettujen osaajien vakavaan menetykseen ja siihen, että ihmiset joutuvat lähtemään maasta ilman omaa syytään. Laissa määritellyn suoja-ajan tulisi näistä syistä olla kaksitoista kuukautta kuuden sijaan.
Lisäksi lain tulisi ohjata viranomaisia huomioimaan ihmisten yksilöllinen tilanne. Esimerkkejä tällaisista tilanteista ovat kesken olevat rekrytointiprosessit tai työpaikkaan liittyvät turvallisuusselvitykset sekä tilanne, jossa maahanmuuttajalla on Suomessa kouluikäisiä lapsia. Työvoimapulasta kärsivien alojen joukkoon tulisi lisäksi lisätä korkean kysynnän tekniikan alat, jotta ne saisivat helpommin osaavia työntekijöitä.
Ehdotuksessa on perustavanlaatuisia puutteita
Jo tehdyistä muutoksista huolimatta hallituksen ehdotus aiheuttaa enemmän ongelmia kuin se ratkaisee.
Ehdotus lisää stressiä ja epävarmuutta Suomessa elävien maahanmuuttajien elämään, sillä työttömyys on usein yllättävää ja harvoin yksilön omasta valinnasta johtuvaa. Siksi laissa esitetyt muutokset heikentävät Suomen kykyä houkutella kansainvälisiä osaajia. He valitsevat mieluummin maan, jonka maahanmuuttopolitiikka on suotuisampaa. Esitetty laki vaikuttaa yli 3 tai 6 kuukautta työttömänä olleiden lisäksi myös mahdollisia irtisanomisia kohtaaviin asiantuntijoihin, vastikään työttömiksi jääneisiin, valmistuviin opiskelijoihin ja potentiaalisiin yrittäjiin. Tätä ei ole riittävästi otettu huomioon esityksen taloudellisten vaikutusten arvioinnissa.
Esityksen mahdollisia vakavia vaikutuksia ovat myös työntekijöiden hyväksikäyttö ja markkinaolosuhteiden heikkeneminen. Työnhakijoiden ja työsopimuksen jatkamisesta sopivien työntekijöiden neuvotteluvoima liittyen esimerkiksi työehtoihin ja palkkaan voi heikentyä säännön myötä. Tällä on heijastevaikutuksia koko työvoimaan. Vaarana on, että Suomeen syntyy ns. two-tier system, eli kaksiportainen järjestelmä. Esitys rajoittaa myös kansainvälisten työntekijöiden mahdollisuuksia ottaa riskejä työurallaan, kuten vaihtaa työpaikkaa, perustaa yritys tai antaa palautetta työnantajalleen.
Suomi tarvitsee lisää työvoimaa, ja tämä edellyttää maahanmuuttoa. Esitetty laki heikentää Suomen vetovoimaa kilpailijamaihin nähden. Vaikutus on erityisen suuri osaavien asiantuntijoiden kohdalla, sillä he voivat valita, missä työskentelevät. Investoinnit kärsivät, kun yritykset kääntyvät huomionsa niihin maihin, joissa on tulevaisuudessakin tarjolla osaavaa työvoimaa kasvavien yritysten tarpeisiin.
TEK toivoo, että esitystä kehitetään edelleen eduskunnassa. Kehotamme myös hyödyntämään elokuussa julkaistun Survey for international experts in Finland 2024 -tutkimuksemme tuloksia. Kansainvälisten jäsentemme ääni ansaitsee kuulua heidän tulevaisuuttaan koskevassa keskustelussa.
Kuuden kuukauden työttömyyssääntö ajaa tekniikan alan osaajat maasta liian nopeasti
TEKin ja Insinööriliiton tutkimus: Suomi työntää kansainväliset osaajat pois maasta
