DI:n valta on nyt asiakkaalla

|
Uutinen

Digitalisaatio ja kansainvälisyys ovat päivän sanat. Googlen Hanna Kivelä antoi vinkit tulevaisuuden työelämässä pärjäämiseen.

TTY:n tuotantotalouden ja tietojohtamisen alumnien järjestämässä seminaarissa visioitiin diplomi-insinöörin toimintaympäristöä vuonna 2020. Festian iso sali täyttyi parvea myöten.

Googlen Suomen toiminnasta vastaava johtaja, tuotantotalouden diplomi-insinööri ja MBA Hanna Kivelä esitti yleisölle haasteen: miten insinöörien laiteosaaminen käännetään fiksuksi bisnekseksi?

Kivelä esitteli alustuksessaan laajasti työelämän ja markkinoiden muutosta joka on nopea, perinpohjainen ja digitalisaation läpäisemä.
– Maailma muuttuu, tekniikan kehitys kiihtyy ja asiakkaiden vaatimukset kasvavat. Muutosta ei voi aina ennakoida, mutta muutoksen tullessa pitää olla valmiina. Asiakkaat ovat siirtyneet vahvasti mobiiliin jossa he etsivät, ostavat ja viihtyvät. Avainkysymys yrityksille on, miten olla läsnä hetkissä joissa ihminen on vaikutukselle valmis.

Hanna Kivelä.

Puhelinta silitetään useammin kuin lapsia

– Tekninen osaaminen on kantanut minua työurallani. Työskennellessäni TeliaSoneralla teimme hienoja palveluja, mutta mietimme miksi ihmiset eivät osta niitä. Emme ymmärtäneet riittävästi, miten tekninen palvelu tehdään ihmiselle helpoksi. Miettikää koko ajan teknisen ja taloudellisen ohessa ihmistä, käyttäjää. Valta ei ole enää diplomi-insinöörillä, valta on asiakkaalla - hän valitsee, kenelle aikansa ja huomionsa suo, Kivelä korosti.

Kivelä antoi esimerkkejä siitä, miten saumattomasti digitaalisuus ja mobiililaitteet ovat osa ihmisten arkea.
– Keskimäärin ihminen silittää puhelintaan enemmän kuin lapsensa päätä, 150 kertaa päivässä. On tuskin pöytäkeskustelua, jossa ei kaiveta jossain vaiheessa hakukonetta esiin. 

TTY:llä on sosiaalisesti taitavia, kielitaitoisia, fiksuja ihmisiä. Teidän pitää olla siitä ylpeitä!

Seuraava Facebook voi tulla Suomesta

Alumni Tommi Rasila epäili yleisökommentissaan suomalaisten olevan ottavana osapuolena käynnissä olevassa valtavassa rakennemuutoksessa, jossa Google ottaa mainosrahat ja HS irtisanoo, Airbnb nakertaa hotellialaa ja Über vie taksit.

– Tämä voi olla meille fantastinen mahdollisuus, pitää olla kovempi tavoitetaso. Meillä on osaaminen, kyvyt, yritysrahoitus ja kontaktit tehdä seuraava Facebook tai Skype, Kivelä vastasi.

– Koko business-malli pitää rakentaa digitaalisuuden pohjalta. Erillisten palveluiden rakentaminen ei riitä.

 

Vinkit tulevaisuuden työelämään

Google on yksi maailman tavoitelluimmista työnantajista. Hanna Kivelä kertoi hyviä Googlen hakevan sosiaalisia tyyppejä, joissa yhdistyy kyky analyyttisyyteen ja kansainvälisyyteen.

Hanna Kivelän kolme vinkkiä menestykseen tulevaisuuden työelämässä:

1. Opiskele uutta koko ajan

– Opiskelin TTY:llä vuosina 1993-2000 ja sain erinomaiset lähtökohdat työelämään. Tuotantotalouden linjalla oppi suhtautumaan oikein vaikeisiinkin asioihin. Koulutuksen tuoma analyyttisyys ja perusajattelumallit kantavat työelämässä, kunhan on valmius, kyky ja halu oppia uutta.

2. Luo verkostoja

– Vaikka tutkinto on tärkeä, DI ei ole ikinä valmis. Pitää hyväksyä, ettei itse tiedä kaikkea. Tässä kohtaa verkostoista on hyötyä, yhdessä muiden kanssa toimiessa voi haastaa omaa osaamistaan. Verkostoja voi hankkia esimerkiksi killoissa ja kerhoissa, itse olin aktiivinen ylioppilaskunnassa.

3. Kansainvälisty

– Jos aikoo pärjätä nykypäivän business-maailmassa, pitää olla kansainvälinen ajattelutapa.
 

Fiksua rautaa maailmalle

– Ei tässä ole sen kummallisemmasta asiasta kyse kuin että mennään maailmalle, liikutaan siellä, keskustellaan, kuunnellaan ja uskalletaan perustaa myyntipisteitä ja konttoreita, kertoi Harri Sjöholm Robitilta.

Sjöholm on sarjayrittäjä ja Tampereen teknillisen korkeakoulun kasvatti, joka palkittiin viime vuoden markkinointihenkisimpänä insinöörinä. Vuonna 1994 hän perusti Robit Rocktools Oy:n, joka valmistaa porakruunuja kallion louhintaan sekä putkitusteriä maaporaukseen. Yhtiö on kasvanut voimakkaasti ja sen tuotteita viedään yli sataan maahan.

Olemme rekrytoineet ulkomaalaistaustaisia ihmisiä senkin takia, että jokainen konttorilla tuntisi ihollaan olevansa mukana kansainvälisessä bisneksessä, Harri Sjöholm sanoi.

– Kansainvälistyminen on kallista puuhaa, mutta se pitää nähdä investointina. Pitää varautua turbulenssiin ja muutokseen. Suomalaisten perisynti on luulla, että tämän kokoisesta paikasta käsin voisi operoida. Se ei vaan riitä, on lähdettävä perustamaan tytäryhtiöitä ja sivukonttoreita ulkomaille.

Sjöholm kehui vuolaasti yhteistyötä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa.

– Totesimme, että tyhmää rautaa myymällä ei pärjätä pitkään. Tällä hetkellä poranterä muun muassa mittaa elektronisesti reiän suoruutta. Osaaminen on tullut tästä talosta, ilman sitä emme olisi päässeet pitkälle. TTY:llä on sosiaalisesti taitavia, kielitaitoisia, fiksuja ihmisiä. Teidän pitää olla siitä ylpeitä!

Maailman meno ja Suomen surkeus

Professori, TTY-säätiön hallituksen jäsen Sixten Korkman jatkoi TTY:n kehumista.
– Täällä on hyvä henki ja uskon tämän talon menestykseen.

Tunnelma vakavoitui, kun maan virallisiin talousviisaisiin lukeutuva Korkman aloitti puheenvuoronsa otsikolla Maailman meno ja Suomen surkeus. Hän latasi seinälle tutuiksi tulleita madonlukuja Suomen talouden tilasta ja euron umpikujasta.

Korkman sai yleisön suorastaan viihtymään talouskurimuksen parissa kuivan huumorinsa avulla.
– 1990-luvun lama oli traumaattinen kokemus. Nyt menee vielä huonommin, Korkman lämmitteli.

Korkmanin mukaan Suomen ongelma on reagoiminen muutokseen. Kyytiä saivat niin maan hallitus kuin työmarkkinajärjestötkin.

– Korporatismi on Suomessa ongelma. Työmarkkinajärjestöt ovat ihan samanlaisia vaikka työ ja työmarkkinat ovat muuttuneet, Korkman tylytti.

Korkman ampui alas vertauksen Sipilän ja Saksan työmarkkinat uudistaneen liittokansleri Gerhard Shröderin välillä.

–  Sipilä ei ole Suomen Schröder. Schröderin uudistusten taustalla oli perinpohjaiset suunnitelmat. Nyt pöydälle heitetyt paketit vaikuttavat improvisoiduilta. Hallituksen aktiivisuus on ymmärrettävää, mutta äijien kokoaman paketin kohtaanto ei ollut reilu matalapalkkaisia naisia kohtaan.
 

Suomen suurin ongelma ei ole hintakilpailukyky

– Suomen nimelliset yksikkötyökustannukset ovat nousseet enemmän kuin vertailumaissa. Suomen heikko kehitys johtuu osittain siitä, että tuottavuuskehitys on ollut surkeaa ja 2008 nostettiin palkkoja liikaa. Toisaalta yksikkötyökustannukset suhteessa Saksaan ovat laskeneet. Suomen ongelma ei sittenkään ole hintakilpailukyky. En ole tavannut yritysjohtajaa jonka mukaan yksin palkkakustannusten lasku saisi viennin vetämään.

Korkmanin mukaan tilanne ei ole aivan niin huono kuin synkimmissä puheenvuoroissa on esitetty. Esimerkiksi Suomen julkinen talous ei ole velan suhteen niin rapakunnossa kuin monissa muissa maissa.

– World Economic Forum on oikeassa, tässä maassa on hyvät instituutiot, ei varsinaista korruptiota ja hyvä koulujärjestelmä. Meillä on aina ollut loistava menneisyys, upea tulevaisuus ja surkea nykyisyys. Optimismi ja elämänilo eivät ehkä ole suomalaisen kulttuurin silmiinpistävimpiä piirteitä, Korkman lohkaisi.

Avainsanat: