Jorma Ollilan johtamaa Nokiaa on totuttu pitämään suomalaisena menestystarinana vailla vertaa. Kaikki, mihin Nokia koski, muuttui kullaksi.
Aivan näin asia ei kuitenkaan ollut. Nokia osasi loistonsa vuosina myös flopata.
Yhden flopin nimi on N-Gage. Se oli laite, jolla Nokia ajatteli murtautuvansa pelien maailmaan.
Mutta suurin toivein lanseerattu pelipuhelin ei sytyttänytkään pelaajia. Eikä tässä vielä kylliksi, N-Gagesta tuli pelaajien piirissä yleinen naurun aihe. Matkapuhelinjättiä nöyryytettiin oikein huolella.
N-Gagen historiaan pureutuu Tampereen museokeskus Vapriikin näyttely, joka kantaa nimeä Fantastinen floppi. Näyttely on auki 5.1.2025 saakka.
Sisältöpuoli jäi toiseksi
Nokia oli reilut parikymmentä vuotta sitten tahkonnut matkapuhelimilla suuria summia. Yhtiöstä oli tullut maailmankuulu ja sen puhelimet menivät kuin kuumille kiville.
Puhelinten sisältöpuolta ei suomalaismenestyjä kokenut tärkeäksi. Kunnes sitten yhtiön aivoriihi päätyi siihen, että puhelimiin tarvitaan myös kiinnostavaa sisältöä. Ja mikä olisikaan kiinnostavampaa kuin hienot pelit.
– Nokia oli siihen asti mennyt puhelimet edellä. N-Gagen myötä yritettiin suunnata huomio myös sisältöön, Vapriikin Pelimuseon tutkija Niklas Nylund sanoo.
– Nokian pelipuhelimen hinta oli kuitenkin kolminkertainen esimerkiksi Nintendon pelilaitteeseen verrattuna. Nokia pelkäsi, että kilpailijat toisivat vastaavia konsepteja pian markkinoille, joten yhtiössä pidettiin kiirettä. Se kuitenkin kostautui.
N-Gage-puhelinta kehitettiin pääosin Tampereella isoin rahallisin panostuksin. Nokia poltti puhelimeen 300 miljoonaa euroa, joista suurin osa kului markkinointiin. Mutta koska laite piti saada nopeasti kauppoihin, olivat monet ratkaisut epäonnistuneita.
– Laitteen näyttö oli "väärin päin". Pelit oli suunniteltu yleensä vaakasuoralle näytölle, mutta N-Gagen näyttö olin pystysuora. Laitetta pidettiin korvalla sivusuuntaisesti, minkä ajateltiin puhuttelevan nuoria tyyliniekkoja, mutta ratkaisu osoittautuikin kömpelöksi, Nylund kertoo.
– Muistikortin paikka oli laitteen sisuksissa, akun takana. Niinpä käyttäjä joutui purkamaan laitteen, kun hän halusi vaihtaa peliä ja muistikorttia.
Täystyrmäys pelilehdistöltä
Nokia ei ollut sentään aivan kokematon tekijä pelien maailmassa, kun N-Gagen kehitystyö vuonna 2003 aloitettiin. Yhtiö oli synnyttänyt puhelimiinsa niin sanotun matopelin jo 1990-luvun lopulla. Se oli kastettu Snakeksi.
– Matopeli oli Nokialta nappisuoritus. Siitä tuli ensimmäinen aito mobiilipeli maailmanlaajuisesti, sanoo pelejä tutkinut ja Vapriikin Fantastinen floppi -näyttelyn käsikirjoituksen laatinut Heikki Jungman.
– Nokia järjesti jopa matopelin SM-kisat, joihin tuli ulkopuolisia osanottajia ympäri maailmaa. Bussi kierteli alueellisissa karsinnoissa ja tunnelma oli korkealla.
Jungmanin mukaan Nokia tarkkaili pelimaailmaa vuosituhannen vaihteessa ja yhtiössä työskenteli pienehkö tiimi pelitutkimuksen parissa.
– N-Gagen kehityksessä pidettiin huimaa vauhtia ja oikaistiin mutkia. Sen kehitystyö päätöksestä julkistukseen kesti vain vuoden ja kymmenen kuukautta, mikä on äärimmäisen nopea aikataulu. Myöhemmin sitten yritettiin uusiin versioihin korjata pahimpia tuotekehityksen kömmähdyksiä, mutta menetettyä mainetta oli vaikea saada enää takaisin.
N-Gage haukuttiin pian lanseerauksen jälkeen kansainvälisessä pelilehdistössä perin pohjin. Tulilinjalle joutuivat erityisesti suunnitteluratkaisut, vaatimaton pelivalikoima sekä korkea hinta.
Yleisö puolestaan nauroi Nokian pelipuhelimelle. Kun laitetta joutui pitämään sivuttain korvassaan, syntyi aiheesta monia meemejä. Hauskoille meemeille perustettiin jopa omat nettisivut, joilla nähtiin ihmisiä ilveilemässä sivuttain pidettävälle puhelimelle.
Nokialla oli niin kiire päästä markkinoille pelipuhelimellaan, ettei sille ehditty edes suunnitella omia pelejä vaan niitä ostettiin mistä saatiin.
– N-Gageen hankitut pelit olivat yksinkertaisesti huonoja, Heikki Jungman kritisoi.
– Myöhemmin Nokia kehitti kyllä itse ihan tasokkaita pelejä, mutta ne tulivat liian myöhään. N-Gage oli jo flopannut.
Keräilijöiden suosiossa
Tampereen museokeskus Vapriikissa on esillä N-Gage-puhelimen eri versioita museovierailijoiden ällisteltävinä ja osa ihan pelattavinakin. Ne kertovat omaa kieltään siitä, kuinka menestyksensä kukkuloilla ollut suomalaisyhtiö osasi myös epäonnistua. Myöhemmin kun alamäki alkoi, tuli epäonnistumisia enemmänkin.
– Puhelimet toimivat yhä. Ja, mikä mielenkiintoista, keräilijät maksavat toimivista N-Gage-puhelimesta huomattavia summia. Ne kiinnostavat nyt retroina, Pelimuseon tutkija Niklas Nylund kertoo.
Jos tutkija Heikki Jungmanin käytössä olisi aikakone, ja hän pystyisi siirtymään vuoteen 2003, mitä hän sanoisi Nokian tuotekehitykselle?
– Sanoisin, että ottakaa aikaa, kehittäkää pelipuhelinta rauhallisesti. Ja muistakaa, että pelibisneksessä on aivan eri logiikka kuin puhelinbisneksessä. Se, mikä on hyväksi tavallisille puhelimille, ei välttämättä ole hyväksi pelejä sisältävälle puhelimelle.
Jungmanin mukaan pelipuhelimen floppaamiseen oli osasyynä Nokian omistuksen siirtyminen valtameren taakse.
– Amerikkalaiset institutionaaliset omistajat hakivat ja vaativat pikavoittoja, ei heitä kiinnostanut huolellinen kehitystyö.
Kaikki ei kuitenkaan mennyt huonosti. Kun Nokia kiinnostui peleistä, rahoitti se vahvasti suomalaisia pelistudioita ja oli mukana luomassa suomalaisen peliteollisuuden huimaa nousua. Nokian rahoitus auttoi Roviota synnyttämään Angry Birdsinsä ja Supercelliä kehittämään Clash of Claninsa. Molemmat synnyttivät miljardien bisneksen.