Tämä blogisarja käsittelee meidän tapaamme lähestyä hiilineutraaliutta. Asiantuntijaorganisaatiot ovat siinä määrin vertailukelpoisia toimintatavoiltaan, että suuri osa jäsenkunnastamme voi ottaa nämä vinkit ja käytännöt käyttöön myös omassa organisaatiossaan.
Blogisarjamme alkaa hiilineutraalisuuden tavoittelun nollakohdasta, jossa todennetaan organisaation nykyiset päästömäärät. Tulevissa teksteissä käsitellään päästöjen vähentämistä sekä lopulta viimeistä vaihtoehtoa eli päästöjen kompensointia.
HIILIJALANJÄLJEN LASKEMINEN
Hiilijalanjäljen laskenta on erittäin suositeltava toimenpide, mikäli organisaatio haluaa pienentää hiilijalanjälkeään. Vain laskennan kautta on mahdollista päästä käsiksi siihen, mitkä toimenpiteet ovat omassa organisaatiossa kaikkein vaikuttavimpia. Vaikka kaikki ilmastoteot ovat kotiin päin, tulee ilmastotoimista helposti puuhastelua, jos ei ensin selvitä merkittävimpiä päästölähteitä.
Organisaation hiilijalanjäljen todentamiseen on tarjolla lukuisia erilaisia laskureita. Suomenkielisiä ajantasaisia vaihtoehtoja ovat ainakin:
• Hiilifiksu järjestö -laskuri: Helsingin yliopiston noin vuosi sitten julkaisema, järjestökäyttöön räätälöity laskuri. Laskuri soveltuu myös yritysten käyttöön.
- Plussat: helppokäyttöinen ja selkeä laskuri, jonka hiilijalanjälkikertoimet ovat peräisin ajantasaisista lähteistä. Laskennan perusteet on kerrottu erittäin kattavasti. Huomioi järjestöille tyypillisiä päästölähteitä kuten tarjotut ruoat, juomat ja jäsenlehdet.
- Miinukset: Laskurin kertoimien ylläpito on epävarmaa sillä laskuri luotiin hankeluonteisessa projektissa. Excel-pohjainen laskuri ei ole modernein mahdollinen tapa tehdä laskentaa.
• WWF:n ilmastolaskuri: WWF:n oma, selainpohjainen Green Office -tuotteeseen ympätty hiilijalanjälkilaskuri.
- Plussat: Helppokäyttöinen ja selkeä laskuri, jonka hiilijalanjälkikertoimia ylläpidetään säännöllisesti. Green Office -ohjelmaan kuuluvat organisaatiot voivat tallentaa laskentatulokset ja vertailla eri vuosien tuloksia keskenään.
- Miinukset: ilmaiskäytössä laskurin tulokset täytyy tallentaa muualle kuin itse palveluun. Green Office -jäsenyys on sen verran hintava, että siitä on helppo tinkiä, kun organisaatiolla on taloudellisesti tiukka vaihe. Laskuri vähentää WWF:n oman spinoffin, Gold Standard -kompensointipalvelun kautta tehdyt päästövähennykset hiilijalanjäljestä, mikä on moraalisesti kyseenalaista.
TEK käyttää omassa laskennassaan Hiilifiksu järjestö -laskuria. Viimeistelemme parhaillaan toista laskentakierrosta viimeisimmältä täydeltä kalenterivuodelta eli vuodelta 2018. Vuoden 2017 hiilijalanjälkemme oli noin 766 t CO2ekv.
Perusteita oman laskurimme valintaan oli yllä mainittujen plussien ja miinusten ohella ajankohta. Suunnittelimme omien päästöjemme todentamista juuri samaan aikaan kun hiilifiksu järjestö -hanke oli julkaisemassa laskuriaan. Valinta osoittautui onnistuneeksi ja käytämme iloisin mielin samaa laskuria tänäkin vuonna.
VINKKEJÄ LASKENTAAN
Laskurit voivat ensivilkaisulla tuntua vaativilta täytettäviltä ja osittain ne ovatkin sitä. Ensimmäinen laskentakerta voi olla varsin työläs, sillä tietolähteet eivät ole vielä selvillä ja organisaation valitsemat laskennan rajaukset ovat vielä tekemättä. Toisella kertaa laskenta onkin jo huomattavasti nopeampaa.
TEK osallistui hiilifiksu järjestö -hankkeeseen jakamalla oman laskentansa vinkkejä videomuodossa. Vinkkivideot löytyvät hankkeen nettisivuilta. Tässä vielä hieman kirjallisia kokemuksia omasta ensimmäisestä laskennastamme.
TEKissä ensimmäistä laskentaa tehtiin 10 hengen projektitiimillä. Ei sen vuoksi että homma vaatisi 10 hengen panosta, vaan sen vuoksi että niin moni halusi omista kiireistään huolimatta osallistua itselle merkitykselliseen projektiin. 70 hengen organisaatiossa tällainen yleisöryntäys lämmitti projektin vetäjän mieltä ja sydäntä.
Hiilifiksu järjestö -laskurissa on 5 välilehteä, joihin syötetään laskennan vaatima data. Jaoimme nämä laskennat viidelle työparille. Työmäärä ei jakaudu näiden myötä mitenkään tasaisesti mutta se ei myöskään ollut tarkoitus, vaan huomioida kiireisimpien ryhmän jäsenten vähäisemmät mahdollisuudet käyttää laskentaan aikaa. Nopeimmat laskettavat välilehdet ovat energia, jäte ja hankinnat. Matkustaminen-osio on jo hieman työläämpi ja palvelut & tapahtumat -osio meidän kaltaiselle organisaatiolle todella työläs.
Tärkein vinkki laskentaan on mielestäni se, että laskennan ei tarvitse olla sataprosenttisen tarkka kuvaus organisaation päästöistä. Tärkeintä on ymmärtää oman organisaation päästöjen mittakaava, organisaation merkittävimmät yksittäiset päästölähteet sekä mistä organisaation on nopeinta, helpointa ja halvinta vähentää päästöjään. Oma mutuiluni TEKin päästöjen laskennan tarkkuudesta on luokkaa 90 % ja se riittää meille oikein hyvin.
Vinkkejä eri osioiden tietolähteisiin ja rajauksiin:
1. Energia: taloyhtiönne kulutusseurantaraportista saat tietoosi energiankulutuksen niin lämmityksessä kuin sähkön osalta. Mikäli kiinteistössänne ei ole omia mittareita eri toimitiloille, oman organisaation päästöistä saat riittävän tarkan arvion suhteuttamalla omien toimitilojen pinta-ala- tai tilavuussuhteen taloyhtiön kokonaispinta-alaan tai -tilavuuteen.
2. Matkustaminen: TEKissä lähes kaikki lennot ostetaan matkatoimistolta, jonka kautta saamme tiedon vuotuisista lennoista. Tiedon junakilometreistä saamme VR:n yritysmyyntitilimme kautta. Henkilöautoliikenteen laskimme kulukorvausjärjestelmän tietojen perusteella. Laivaliikenne on helppo laskea, sillä risteilyjä meillä on vain muutama vuodessa. Muut matkustamisen tiedot haettiin kirjanpidon pääkirjasta yksinkertaisilla scripteillä.
3. Jäte: Toimistollamme käy siivooja, jota pyysimme punnitsemaan jätteet yhden viikon ajalta ja kerroimme nämä jätekilot 52:lla. Laskenta on epätarkka, mutta se ei haittaa, sillä jätteet ovat erittäin pieni osa päästöistämme.
4. Hankinnat: Hankintojen osalta saimme kaiken tarvittavan tiedon kahden henkilön kautta. It-osastolla tiedettiin kaikki hankitut sähkölaitteet ja toimistoassistenttimme tiesi mitä huonekaluja olemme vuoden aikana ostaneet.
5. Palvelut ja tapahtumat: Tämä oli laskentamme hankalin osuus. Osa tiedoista selvisi helposti kirjanpidon datan tulkinnalla yksinkertaisten algoritmien avulla. Hankalaa laskentamme oli tapahtumien osalta, sillä järjestämme vuosittain satoja tapahtumia ympäri Suomen. Tapahtumiin liittyy tilavuokria ja ruoka- ja juomatarjoiluja. Emme halunneet tehdä laskentaa tarpeettoman yksityiskohtaisesti, sillä meille selvisi nopeasti, että näiden osalta päästömäärämme ovat joka tapauksessa aika pieniä. Näiden laskemisen vinkkien osalta ohjaan suoraan tutustumaan yllälinkattuun vinkkivideoon.
Mikäli organisaatiosi törmää päästöjen laskennassa ongelmiin, olen mielelläni avuksi. En ole päästöjen laskennan asiantuntija, mutta olemme TEKissä ehtineet siinä määrin hakata päätämme seinään, että meiltäkin löytyy jo viisautta mistä ammentaa.
Seuraavassa blogissa aiheena on päästöjen muodostuminen asiantuntijaorganisaatioissa.
