Viimeksi tammikuun puolivälissä maailman ilmatieteen laitoksen pääsihteeri Petteri Taalas penäsi malttia ilmastokeskusteluun. Vaikka Taalas on oikeassa, että kasvipainotteinen ruokavalio tai Suomen hiilinielut eivät yksittäisinä toimenpiteinä ratkaise ilmastokriisiä, ovat ne molemmat tarpeellisia paloja globaalissa palapelissä. Taalas on oikeassa todetessaan, että ilmastokriisi ratkaistaan valtiotasolta alkaen, mutta vähättelevä asenne muuta toimintaa kohtaan on yksiselitteisen väärä. Se kun unohtaa kansalaisyhteiskunnan roolin, mikä on edellytys asianmukaisille poliittisille päätöksille. Ilmastokriisin ratkaisun avaimet ovat edelleen poliitikoilla mutta todellinen muutoksen ajuri on räjähdysmäisesti kasvanut aktiivinen kansalaisuus.
Ilmastotoimien kiireellisyyttä ei voi tarpeeksi korostaa ja se on Suomessa sisäistetty hyvin. Hiilineutraaliustavoite 2035 on globaalisti kunnianhimoinen mutta Suomen ilmastopaneelin laskelmien mukaan mahdollinen. Siirtymä vähäpäästöiseen yhteiskuntaan vaatii oikeudenmukaista siirtymää jossa kaikki pidetään mukana. Kun saastuttavien alojen työpaikkoja katoaa ja uusia syntyy, täytyy uudelleenkouluttaa. Kun ilmastotoimet iskevät jo valmiiksi heikossa asemassa olevien kukkaroon, heitä täytyy tukea taloudellisesti. Ilman oikeudenmukaisuutta koko siirtymä voidaan unohtaa.
Suomalaiset työntekijät näyttäisivät olevan valmiita muutokseen kohti puhtaampaa yhteiskuntaa. Sekä Akava että SAK ovat mitanneet eri aloilla ja tasoilla työskentelevien näkemyksiä työpaikkojensa ilmastotoimiin. Tulokset ovat olleet todella rohkaisevia: oman työpaikan ilmastotoimien lisäksi monet ovat valmiita uudelleenkouluttautumaan jos ilmastotoimet tekevät nykyisen osaamisen vanhentuneeksi työmarkkinoiden tarpeisiin.
Me ihmiset tekniikan takana olemme kiusallisen tietoisia siitä, että teknologia on meidät ilmastokriisiin ajanut. Mutta me olemme myös erittäin tietoisia siitä, että ainut rauhanomainen tie ilmastokriisin ratkaisemiseen pohjautuu vahvasti teknologiaan. Päättäjien periaatteena tulee olla teknologianeutraalius: vaihtoehtoja ei pidä kaventaa liikaa. Politiikan pitää tähdätä siihen, että päästöt vähenevät eikä voittajien valintaan.
Lyhennetty versio kirjoituksesta on julkaistu Talouselämässä 31.01.2020
