Insinöörimäisyyden syvin olemus

Insinöörikunta on ammattikuntana etäisempi kuin vaikka lääkärit ja opettajat. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että harva käy insinöörin vastaanotolla tai vie lastaan aamulla insinöörin kasvatettavaksi. Insinööritoimiston syke ja Kova Insinööriosaaminen -tv-sarjat antavat nekin odottaa itseään. Insinööreillä on kuitenkin oma adjektiivi: insinöörimäinen.

Soitto Kielitoimistoon paljastaa, että insinöörimäinen on tosiaan yleinen käsite, mutta sillä ei ole määritelmää sanakirjassa tai muuallakaan. Polyteekkarimuseosta puolestaan selviää, että insinöörimäinen on sanana melko uusi, sitä ei esiinny vanhoissa lähteissä. Merkityksen ymmärtämiseksi on selvitettävä, millaisissa yhteyksissä sana esiintyy kirjoitetussa tekstissä tai keskusteluissa. Tässä artikkelissa ei erotella insinöörejä ja diplomi-insinöörejä, sillä sitä eivät tee ammattikuntaan kuulumattomatkaan.

Insinöörimäisyys on osa ammattikunnan brändiä

Mitä väliä yhden sanan merkityksellä sitten on? Insinöörimäisyys on osa ammattikunnan brändiä. Se kertoo siitä, minkälaisia mielikuvia ammattikuntaan liitetään. Mielikuvat taas vaikuttavat siihen, minkälaiset ihmiset haluavat hakeutua alalle.

Insinöörimäisyyttä kaivelemalla paljastuu pian, että ammattikunnalla on jonkinlainen imago-ongelma.

Hakukonetulosten mukaan insinöörimäisyyteen liitettyjä määreitä ovat muun muassa tehokkuus, laskeminen, tekniikka, rationaalisuus, tunteettomuus, mielikuvituksettomuus, kaavamaisuus, tarkkuus, nörttiys ja miessukupuoli. Sen sijaan insinööriyteen ei liitetä hakutulosten perusteella luovuutta, tunteita, puhumista, ihmiskeskeisyyttä tai käytettävyyttä. 

Tylsyys ei ole suomalaisten insinöörien yksinoikeus. Englannissa insinöörit löytyivät puhelinluettelon keltaisilta sivuilta vuosikymmenten ajan otsikon Boring alta. 

Insinöörit eivät ole perinteisesti olleet äänessä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Sähköinen haku eduskunnan istuntopöytäkirjoihin paljastaa, että insinööri ei ole kansanedustajana erityisen puhelias, ja insinöörit tai insinöörikoulutus mainitaan harvoin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana insinöörimäisyys mainittiin eduskunnassa neljä kertaa. Sanalla viitattiin tuotteisiin, lukuihin ja tarkkuuteen. Useimmiten asialla oli TEKin puheenjohtaja, kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallström (kok).

Sipilä ruumiillisti insinöörimäisyyden

Insinöörimäisyys-sana on noussut laajempaan käyttöön maan ensimmäisen diplomi-insinööri­pääministerin, Juha Sipilän ansiosta. Julkisen keskustelun perusteella Sipilä ei ole pilannut tai pelastanut insinöörimäisyyttä, mutta hän on vahvistanut siihen perinteisesti liitettyjä merkityksiä. Insinöörimäisyys kuuluu myös Sipilän omaan sanavarastoon. Hallituksen ministerivaihdoksiin Sipilä lupasi ”insinöörimäisen suoran ratkaisun”.

Kuuluisaan prosessikaavioonsa luottanut Sipilä kokosi hallituksen edeltäjäänsä nopeammin ja suoraviivaisemmin. Monen muun ohella presidentti Sauli Niinistö kiitteli Sipilää tästä insinöörimäisestä aikaansaavuudesta.

Kun Sipilä piti historiallisen, suorana televisioidun puheensa, arvioitiin insinöörimäistä esiinty­mistä pääosin positiivisesti. Puhetaidon auktori­teetti Juhana Torkki arvioi Sipilän olleen asiakeskeinen, insinöörimäinen, looginen ja hiukan tekninenkin. Torkin mukaan oli silmiinpistävää, että puheesta puuttui kokonaan tunteisiin vetoaminen.

Insinöörimäinen Suomi ja markkinamiesten Ruotsi

Suomalaiset tarttuvat hanakasti insinöörimäisyyteen kun on itseruoskinnan aika. Sana esiintyy usein keskusteluissa, joissa kuvataan suomalaisten ja ruotsalaisten toimintatapojen ja tuotteiden ero­ja. Yleistäen suomalaisuuteen liitetään insinööri­mäisyys ja ruotsalaisiin myyntiosaaminen ja supliikki. Suomalaiset osaavat valmistaa hienoja tuotteita, mutta eivät osaa markkinoida niitä. Ruotsalaiset sen sijaan brändäävät villasukatkin.

Insinöörimäisyys nousee esiin myös keskusteltaessa Nokian alamäestä. Nokia-puheissa ja -artikkeleissa insinöörimäisyys on lähes kirosana. Niissä insinöörimäiset käyttöjärjestelmät olivat hankalia ja monimutkaisia, insinöörimäiset Nokia-pomot puolestaan unohtivat käyttäjät ja tuijottivat numeroita.

Voiko insinöörimäisyyttä määritellä uusiksi?

Mielikuvat eivät kuitenkaan ole totta jokaisen tai edes useimpien tekniikan akateemisten kohdalla. Esimerkiksi TEKin 120 tekniikan osaajan henkilökuvien sarja esittelee toinen toistaan luovempia ja kiinnostavampia insinöörikunnan edustajia.

Insinöörimäisyyteen liitetyt mielikuvat ovat myös kaukana teekkariuteen liitetyistä mielikuvista. Miten ihmeessä luova ja hauskaa pitävä teekkari muuttuu mielikuvissa valmistumishetkellä tylsän insinöörimäiseksi?

Kielitieteilijät tietävät, että käsitteiden merkitykset muuttuvat hitaasti. Todennäköisesti insi­nöörimäisyyden käsite on muutoksessa. Tekniikan akateemiset muuttavat työllään paitsi maailmaa, myös insinöörimäisyyttä. Insinöörimäisesti ajatellen muutos ei tapahdu, se tehdään.