Intian eksotiikka vei sydämen

Maija Virta, 52, kävelee tottuneesti Delhin kadulla lehmien ja kulkukoirien joukossa vastaantulevia autoja väistellen.

Kadunkulmassa hän tervehtii dhobiwallahia eli silittäjää ja heittää naiselle samalla pussin silitettäviä vaatteita. 

– Silitysrauta toimii hiilellä ja yhden säkillisen pyykkiä saa silitetyksi alle eurolla, Virta kertoo.

Kuusi vuotta Intiassa asuneen diplomi-insinöörin mukaan 20 miljoonan asukkaan jättikaupunki Delhi on tuntunut jo pidemmän aikaa kodilta.

– Tämä on minulle paikka, jossa haluan vanheta. Intia jaksaa kiinnostaa ja viehättää minua, hän sanoo.

Virralle Intia on paljon muutakin kuin Suomessa otsikoihin päätyneet saasteet tai raiskaukset. Maa on ikivanha sivilisaatio, jossa eri kulttuurit, uskonnot ja tavat kietoutuvat kiehtovasti nykypäivään.

– Arki ei ole Intiassa ikinä tylsää, koskaan ei voi tietää mitä eteen tulee, hän sanoo.

Insinööriksi vahingossa

Virran tie Intian johtavaksi ilmanlaatuasiantuntijaksi ei käynyt yhdessä yössä. Kaikki sai alkunsa, kun Virta pääsi opiskeluaikana alun perin kesätöihin iittiläiseen ilmanvaihtojärjestelmiä valmistavan Haltoniin.

– Minusta tuli insinööri ihan kuin vahingossa. En edes tiennyt tarkkaan mitä LVI-insinööri tekee, mutta kesätyöpaikasta nousi kiinnostus alaan.

Valmistuttuaan Otaniemestä vuonna 1991 Virta meni takaisin Haltonille, jossa hän viihtyikin pitkään. Vuosituhannen vaiheessa Virta siirtyi Green Building Council Finlandin toimitusjohtajaksi. 

– Työ tuntui haasteettomalta, enkä halunnut jäädä kahvinkeittäjäksi kokouksiin. Kaipasin uusia haasteita.

Oman yrityksen perustaminen oli ollut Virralla jo pitkään haaveissa, mutta Suomeen jääminen ei.

– Suomessa on vaikeaa kasvattaa yritystä, koska pelkästään työvoiman palkkaaminen on kallista ja hankalaa.

Intia houkutteli Virtaa useastakin syystä. Maa oli ennestään tuttu liikematkoilta ja markkinapotentiaali lupaava. 

– Suomessa on paljon alan osaamista, mutta Intiassa ilmanlaatuongelmien tiedostaminen oli alkutekijöissään.

Saasteet ovat Intian vitsaus

Toimelias Virta perusti ensi töikseen Bangaloren kaupunkiin Santrupti-nimisen ilmanlaatukonsulttiyrityksen. Yritys siirtyi muutaman vuoden päästä pääkaupunki Delhiin.

Suomessa Delhi tunnetaan karmeista saastelukemistaan. Yksi suurimmista syistä on loka-marraskuun vaihteessa tapahtuva peltojen poltto. Riisipellot poltetaan, jotta niille voidaan kylvää vehnää nopeasti. Paksu savu ajautuu Delhiin, jossa talvisaikaan tuulee ja sataa niukasti.

Delhin läheisyydessä sijaitseva teollisuus ja alati lisääntyvä liikenne heikentävät ilmaa entisestään.

– Saasteet ovat kehittyvän talouden yksi suurimpia ongelmia, mutta uskon, että ne pystytään ratkaisemaan tulevaisuudessa. Juuri nyt Intiassa harkitaan esimerkiksi joukkoliikenteen sähköistämistä ja etsitään kuumeisesti kivihiilipohjaisille energiamuodoille vaihtoehtoja.

Keskustelu ilmanlaadusta ja saasteista on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Virralle saasteet merkitsevät puhelimen jatkuvaa pirinää, sillä suomalaisen asiantuntemukseen luottavat niin miljardöörit kuin diplomaatitkin.

Aiemmin intialaisilla ei ollut juurikaan käsitystä, mitä tarkoittaa hyvä sisäilma, ja miten sitä pystytään mittaamaan.

Virrasta on tullut paikallinen ilmanlaatuasiantuntija, jota siteerataan intialaisissa medioissa ja joka kiertää ahkerasti Delhin julkisia tahoja neuvomassa, miten suojautua parhaiten ulkoilman myrkkypilveltä. Hän sai nimeä maassa luomalla Intiaan viralliset sisäilmastandardit. Ne on tarkoitettu esimerkiksi yrityksille, jotta ne voivat tarkistaa, onko ilma toimistossa terveydelle haitallista. 

– Ihmisillä ei aiemmin ollut juuri käsitystä, mitä tarkoittaa hyvä sisäilma ja miten sitä pystyy mittaamaan.

Insinöörin ammattia arvostetaan

Virran mukaan Intiassa monet perheet haluavat jälkikasvustaan juuri insinöörejä.

– Tekniset alat ovat arvostettuja täällä ja niiden koulutukseen panostetaan kunnolla. Koulutus on sijoitus, jolle halutaan tuottoa tulevaisuudessa. Insinööriala nähdään vakaana ja työmahdollisuuksia tarjoavana.

Intiassa monet perheet haluavat jälkikasvustaan insinöörejä.

Santrupti työllistää tällä hetkellä täysipäiväisesti kuusi työntekijää. Koulutuksesta huolimatta on haastavinta löytää kunnon työntekijöitä. Virta kouluttaakin työntekijät itse ja rohkaisee heitä oma-aloitteisuuteen. 

– Alan koulutusta on vain vähän, ja työmoraali on vähän erilainen kuin Suomessa. Nuoret odottavat jatkuvaa valvontaa, ja tätä on vaikea kitkeä.

Suomea tunnetaan jonkin verran Intiassa, etenkin koulutettujen keskuudessa. 

– Suomi on puhtaan ilman asiantuntijoiden maa, mutta voisimme tuoda enemmän osaamistamme tänne, koska täällä sille on tarvetta.

Uusi kotimaa antaa paljon

Virta käy Suomessa usein. Tyypilliseen ulkosuomalaiseen tapaan hän ikävöi saunaa ja mökkielämää. 

Intiaan hän toisi Suomesta virkamiesten luotettavuuden.

– Jos joku virallinen taho Suomessa sanoo, että asia on hoidossa, niin se myös on. Intiassa on toisin. Ihmiset lupaavat paljon, mutta usein lupaukset jäävät tyhjiksi.

Intiassa ihmiset usein lokeroidaan helposti kastin, uskonnon, koulutuksen ja jopa ihonvärin mukaan.

– Jos jotain voisi muuttaa, niin se on juuri nämä ihmisten ennakkoasenteet toisiaan kohtaan. Mutta se on pitkä prosessi ja vie aikansa.

Virta löysi Intiasta rakkauden ja meni hiljattain naimisiin intialaissyntyisen Madhavan Pillain kanssa. Pariskunta haluaa juuret Intiaan ja hieroo parhaillaan tonttikauppoja Gurgaonin kaupunkialueelle. Suunnitelmissa on rakentaa eteläintialaistyylinen kartano, jonne rakennetaan tilat myös lapsille ja lastenlapsille.

Virrasta huokuu tyytyväisyys elämäänsä.

– Intiassa on paljon haasteita, mutta maa myös antaa paljon takaisin kaikessa rikkaudessaan.