Intuitio on mielen supertietokone
Ihmisaivot ovat synnynnäisesti intuitiiviset. Omaa intuitiota pitää hyödyntää älykkäästi.
Intuitiosta eli sisäisestä tietämisestä on apua niin ongelmanratkaisussa, päätöksenteossa kuin uuden luomisessakin.
Intuitiosta väitellyt taiteen tohtori, tutkija Asta Raami kannustaa jokaista opettelemaan intuition käyttöä.
– Ihmisen ajattelu toimii kahden järjestelmän eli intuition ja päättelyn yhteistyöllä. Päättely on näistä kahdesta yleensä tutumpi, mutta nämä kaksi aivan erilaista toimintatapaa sulautuvat ihmisaivoissa nerokkaasti yhteen. Intuitiivinen ajattelu toimii kuin taustalla raksuttava tietokone, joka tietovirtaa aikansa käsiteltyään pullauttaa ilmoille tuloksen, Raami havainnollistaa.
Usein intuitio ilmenee välähdyksenomaisena oivalluksena tai tuntemuksena. Ihminen ei itsekään oikein tunnista, miksi hän vain tietää ratkaisun johonkin pitkään vaivanneeseen kysymykseen. Päättely voi todistaa oivalluksen oikeaksi pienellä viiveellä – tai myös lytätä hyvän idean.
– Intuitio ja päättely painivat kapasiteetiltaan ja nopeudeltaan aivan eri kokoluokissa. Haastavaksi asian tekee se, että intuitioita on erilaisia ja ne perustuvat hieman erilaisiin tietopohjiin. Vuosituhansia vanhan hengissä pysymisjärjestelmän lisäksi intuitio voi pohjautua myös omaan asiantuntemukseen, opittuun, kuultuun ja koettuun.
Mieli tuottaa myös virhetietoa
Aiemmin koettu voi johtaa siihen, että uusien ja nerokkaiden oivallusten lisäksi mielen sopukoista nousee valtavasti myös virheellistä, epäluotettavaa ja vinoutunutta tietoa. Intuitiotietoon ei kannatakaan uskoa sokeasti. Raami muistuttaa, että monet nobelistit, tieteilijät, keksijät ja muuten aikaansa edellä olevat yksilöt korostavat silti intuition merkitystä työssään.
– Intuition potentiaalia ei nähdä, koska sitä arvioidaan samoilla kriteereillä kuin päättelyä. Intuitio toimii ihmislogiikan ulottumattomissa. Myös sosiaalinen kontrolli ehkä estää hyödyntämästä sitä. Pelätään, mitä muut mahtavat ajatella. Jopa renessanssinero Leonardo da Vinci oli keksijänä aikalaisten halveksima, koska hänen tietonsa ei perustunut kirjaviisauteen vaan intuitioon, Raami toteaa.
Päättelevä älymme on kuin liian pieni prosessori ja siksi päättely on työlästä ja hidasta. Tietoinen mielemme menee tukkoon paljon tiedon edessä, ja käytännössä pystymme pitämään mielessämme tietoisesti vain yhden ajatuksen kerrallaan. Intuitiojärjestelmämme sen sijaan pystyy käsittelemään informaatiota noin 300 000 kertaa enemmän. Uusimmat lähteet väittävät intuitiota jopa miljoona kertaa päättelyä tehokkaammaksi tiedonkäsittelijäksi.
Uuden tiedon lähteille
Intuitio ei ainoastaan yhdistä tiedon palasia, vaan pystyy johdattamaan täysin uuden ja ennennäkemättömän äärelle.
Asta Raami jakaa intuition kolmeen ulottuvuuteen: vaistointuitioon, asiantuntijaintuitioon ja oman mielen ylittävään superintuitioon. Nämä ulottuvuudet pohjautuvat kaikki erilaiseen tietopohjaan ja tuottavat erilaisia ratkaisuja. Yhdessä ne voivat tuottaa nerokkaita ratkaisuja.
– Intuitioon liittyy ulottuvuuksia, joita emme voi loogisella järjellä ymmärtää. Se tekee käsitteestä vaikean tajuta ja joltain osin hieman mystisen. Siksipä ei ole ihme, että intuitioon suhtaudutaan monissa piireissä hieman varautuneesti, Raami myöntää.
Intuitioon liittyy kyky ylittää oma näkökulma ja astua tietyllä tapaa itsensä
ulkopuolelle.
Arjessa intuitio perustuu usein opittuun – myös ennakkoluulojen suhteen. Asiantuntijaintuitiota on ihmisillä, jotka ovat työskennelleet alallaan pitkään.
– Intuitioon liittyy kyky ylittää oma näkökulma ja astua tietyllä tapaa itsensä ulkopuolelle. Superintuitiivisuus on kykyä tavoittaa jotain sellaista, mistä ei ole aikaisempaa kokemusta.
Osaaminen lisää arki-intuitiota
Asta Raamin mukaan kovan tason asiantuntijuudessa on kyse intuition älykkäästä hyödyntämisestä.
Älykäs intuitio tarkoittaa sitä, että ei usko kiveen hakattuna ei-tietoisen mielen antamia vihjeitä, vaan havainnoi ja tarkastelee niitä.
Älykäs intuitio on eri asia kuin äkillinen mielihalu, taikausko tai pelko. Erottelukyky on välttämätön taito, sillä intuition signaaleihin ei voi aina suoraan luottaa.
– Kun tietoa on paljon, se saattaa synnyttää intuitionomaisesti visionäärisiä näkemyksiä aikaisemmin kokemattomasta. Ei-tietoiseen mieleen kertynyt data yhdistyy alitajunnassa siten, että lopputulos saattaa pullahtaa esiin näennäisen vaivattomasti. Kyse on eräänlaisesta palapelin tekemisestä pään sisällä. Vaistomaisesti tietää, minne jokin pala saattaisi sopia, Raami pohtii.
Viimeaikainen tunnetutkimus osoittaa, että voimakkaat tunteet vievät ajattelun oikosulkuun. Esimerkiksi pelon aiheuttama kuormitus saattaa teettää järjettömiä johtopäätöksiä. Samoin rakastuminen voi sumentaa rationaalista ajattelua.
Asiantuntija ei Raamin mukaan lähtökohtaisesti ratkaise tunteella vaan nimenomaan objektiivisuudella, asiantuntijuudella ja kokemuksella. Käytännössä kaikki asiantuntijat hyödyntävät jollain tavalla intuitiotaan, sillä päättelevä äly on hidas.
– Kognitiotieteen tutkijat ovat laskeneet, että jos esimerkiksi olemme ostamassa taloa ja tekisimme ostopäätöksen pelkän päättelyn perusteella, se vaatisi 6,6 miljardin bitin prosessointia ja veisi meiltä noin neljä vuotta. Rationaalinen äly analysoi, vertailee ja luokittelee asiat. Tärkeintä olisi oppia yhdistelemään näitä kahta ajattelun muotoa. Nykyään intuitiota vähätellään, kun taas päättelyä ylikorostetaan, Raami sanoo.
Intuititota voi kehittää