Tekniikan alan korkeakouluopiskelijoista 51 prosenttia oli viime vuonna useasti tai jopa jatkuvasti huolissaan jaksamisestaan. Ainoastaan 15 prosenttia opiskelijoista kertoi, ettei oma jaksaminen ole huolettanut.
TEKin opiskelijatutkimuksen tulokset eivät yllätä Aalto-yliopistossa tietotekniikkaa opiskelevaa Leila Arstilaa.
– Siihen nähden, mitä olen kavereiden kanssa jutellut, niin ei yllätä. Vaikka onhan se absurdia ja kamalaa, että olemme tässä tilanteessa!
Jaksamisongelmat eivät rajaudu vain tekniikan alan opiskelijoihin. THL ja Kela julkaisivat viime joulukuussa Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT 2021). Sen mukaan kaksi viidestä yliopisto-opiskelijasta kokee opiskelu-uupumusta. 57 prosenttia on psyykkisesti kuormittunut.
Arstilalla on aiheesta omaa kokemusta. Hänellä diagnosoitiin kesällä 2020 masennus- ja ahdistustila.
– Opintojen aikana nämä ovat tulleet, stressin ja paineiden kautta. En usko, että opinnot ovat ainoa syy sairastumiseeni, mutta ovat ne edesauttaneet oireilua.
Opintojen aikana Arstila on tehnyt myös töitä ja toiminut vapaaehtoistehtävissä. Hän tunnistaa itsessään halun suorittaa.
– Minussa on syvälle koodattu käyttäytymismalli, että huippuhyvä suoritus takaa hyväksynnän laumaan. En voi puhua muiden puolesta, mutten usko olevani tekniikan alalla yksin tämän mallin kanssa.
TEKin tutkimusten mukaan tekniikan alan opiskelijoiden jaksamishuolet ovat lisääntyneet ja koettu hyvinvointi heikentynyt. Vuonna 2020 omasta jaksamisestaan oli huolissaan 43 prosenttia opiskelijoista ja vuotta aiemmin 41 prosenttia. Viimeisin luku on tilanne jo ennen koronaa.
Kun vuonna 2019 kokonaishyvinvointinsa arvioi hyväksi tai erittäin hyväksi 70 prosenttia opiskelijoista, viime vuonna luku oli enää 56 prosenttia. Lähes kaksi viidestä opiskelijasta koki paljon stressiä.
– Opiskelijatutkimuksen 2021 tulokset ovat odotetusti, mutta synkästi vielä huonommat kuin vuoden 2020 tulokset eli trendi on selvä ja laskeva, TEKin tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh kommentoi.
Olli Kiikkilä
Mikä tutkijalle näyttäytyy laskevana trendinä, on Leila Arstilalle arkipäivää. Hän kertoo, että kun kavereilta kysyy kuulumisia, saa usein vastauksesi, että koulun tai töiden kanssa on jaksamisongelmia.
– Aallon strategisena tavoitteena on ollut kouluttaa tulevaisuuden game changereita, muutoksentekijöitä. Hesari ja Yle uutisoivat nuoresta, joka suoritti oikiksen vuodessa. Tuntuu, että koko yhteiskunta sanoo, että menestyminen ja pärjääminen on hyvän ihmisen kriteeri, Arstila listaa.
Hän kertoo, että kaikesta tästä hänelle on syntynyt valtava pärjäämisen tarve: pitää olla nuori menestyjä, joka pelastaa maailman ilmastonmuutokselta ja Suomen talouskriisiltä. Kun totuus ei vastaa hurjia tavoitteita, syntyy tunne epäonnistumisesta.
– Arvosanani ovat keskivertoa, enkä tule valmistumaan tavoiteajassa. Olen onnellinen sen vuodessa maisteriksi valmistuneen puolesta, mutta eivät kaikki pysty tai halua olla superhuippuja.
Kandivaihe ja vähemmistöstatus yhteydessä huoliin
Kanditutkintoaan tekevistä 56 prosenttia koki viime vuonna huolta jaksamisestaan usein tai jatkuvasti. Luku on kasvanut. Esimerkiksi vuonna 2019 luku oli 42 prosenttia. Maisterivaiheen vastaavat luvut ovat 47 (2021) ja 39 (2019).
– Kandiopiskelijat ovat aikaisempaa enemmän huolissaan jaksamisestaan, myös miehet. Maisteriopiskelijoista naiset ovat selvästi enemmän huolissaan jaksamisestaan kuin miehet, Bairoh kertoo.
Kaikista opiskelijatutkimukseen vastanneista naisilla on enemmän jaksamishuolia kuin miehillä. Viime vuonna naisvastaajista 68 prosenttia koki huolta usein tai jatkuvasti, kun miehistä vastaavaa koki 41 prosenttia. Naisista puolet koki hukkuvansa opintoihin liittyvään työmäärään, miehistä kolmasosa.
Myös rodullistettuun, seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluminen näyttää lisäävän jaksamishuolia. Rodullistettuun vähemmistöön kuuluvista vastaajista noin kolme viidestä koki jaksamishuolia usein tai jatkuvasti vuonna 2021. Seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvista huolta koki peräti 76 prosenttia.
Avoimissa vastauksissa opiskelijat nostavat esiin kuormittavana tekijänä opintojen nopean suoritustahdin ja opintojen yhdistämisen työntekoon. Opiskelijoiden riesana on kolikon kaksi puolta. Jos opiskelija tekee opintojen ohessa töitä, viikko täyttyy velvollisuuksista eikä lomia juurikaan ole. Toisaalta TEKin tutkimuksetkin osoittavat, että opintojen aikainen työnteko antaa opiskelijalle kontakteja ja kokemusta, joista on hyötyä työllistymisen kannalta jatkossa. Työnteko antaa myös taloudellista turvaa.
Kestämätön tilanne
Leila Arstilan mukaan tilannetta tulee tarkastaa kahdelta kantilta: kuinka sammuttaa olemassa olevat tulipalot ja varmistaa se, että nykyinen tilanne muuttuu kestävämpään suuntaan. Arstilan mukaan jaksamisongelmista pitää puhua, avun hakemisen kynnystä madaltaa ja avun hakemista normalisoida.
– Yksilöä ei pidä syyllistää siitä, ettei hän jaksa. Olen avoin ja perusluonteeltani reipas. Minulle avun hakeminen on ollut helppoa, mutta se ei ole sitä kaikille. Toivoisin, että useampi ymmärtäisi, että aina ei tarvitse pärjätä yksin.
Arstila toivoo ennaltaehkäisevään työhön enemmän resursseja ja kulttuurinmuutosta.
– Radikaalia luovuutta ei synny burnoutissa. Yhteiskunnan kannalta ei ole kestävää, että korkeakouluissa koulutetaan verorahoilla game changereita, jotka valmistuvat työkyvyttömyyseläkkeelle.
Lue myös: TEKin opiskelijatutkimus: Vähemmistöön kuuluminen altistaa häirinnälle
Korona ei ole ainoa syypää
Korona on selkeä, muttei ainoa selittävä tekijä opiskelijoiden lisääntyneisiin jaksamisongelmiin.
– Trendi on ollut 2000-luvulla kasvava. Korona ei ole aiheuttanut, mutta se on lisännyt ja syventänyt jaksamis- ja mielenterveysongelmia, Nyyti ry:n kehittämispäällikkö Leena Tuuttila sanoo.
Hyvinvoivalla opiskelijalla psyykkiset perustarpeet ovat tyydytetty. Näitä ovat Nyytin asiantuntija Sanna Seppäsen mukaan kokemus omasta kyvykkyydestä, tunne oman elämän hallinnasta ja kuuluminen johonkin porukkaan.
– Iso osa korkeakouluopiskelijoista elää nuoren aikuisen elämää, johon kuuluu oman paikan hakeminen yhteisöstä. Jos tätä ei voi tehdä, niin kuin nyt pandemia-aikana, se aiheuttaa stressiä ja turhautumista, hän sanoo.
– Kun sosiaalinen verkko kapenee, opiskelija ei voi peilata itseään muihin. Tällöin hän saattaa kääntyä itseensä, mikä voi muuttua itsekriittisyydeksi ja vaativuudeksi, Tuuttila jatkaa.
Korona on kohdellut opiskelijoita hyvin eri tavoin. Koronan myötä noin 70 prosenttia korkeakouluopiskelijoista kokee opintojensa vaikeutuneen, kertoo KOTT 2021 -tutkimus. Toisaalta viidesosa on kokenut korona-ajan muutosten helpottaneen opiskelua.
– Joillekin tapahtumien peruuntuminen ja arjen rauhoittunut rytmi on ollut helpotus, Seppänen sanoo.
– Osa opiskelijoista on kokenut, että pandemian ja etäopintojen myötä opiskelun ja työn yhdistäminen on helpottunut. Opiskelijatoiminnan siirtyminen verkkoon on ehkä madaltanut joillekin osallistumiskynnystä, Tuuttila arvioi.
Seppäsen mukaan nuorten jaksamisongelmien takana on osin myös koulutuspoliittisia päätöksiä. Esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentäminen, lukion opetussuunnitelman uudistuminen ja ylioppilaskirjoitusten arvosanojen entistä suurempi painotus pääsykokeissa ovat lisänneet jo lukioikäisten paineita.
Tuuttila lisää listaan opintoetuuksien tiukentamisen ja paineen opiskeluaikojen lyhentämiseksi.
– Jatkuvassa muutoksessa eläminen vaikuttaa myös opetushenkilöstön hyvinvointiin ja se näkyy siinä, pystyvätkö he vastaamaan opiskelijoiden tarpeisiin. Kun hakee apua, sitä pitäisi saada. Nyt 65 prosenttia KOTT-tutkimukseen vastanneista koki, ettei saa hakemaansa apua. Se on hälyttävää.
Kasvaneet luvut opiskelijoiden mielenterveys- ja jaksamisongelmissa voivat kertoa myös positiivista viestiä. Seppäsen mukaan kyse ei ole välttämättä vain siitä, että ongelmat ovat lisääntyneet. Voi olla myös, että opiskelijat tunnistavat ja tunnustavat ongelmansa aiempaa paremmin.
– Opiskelijoiden kanssa toimiessani olen huomannut, että jotkut jättävät hakematta apua, koska mielenterveyspalvelut ovat niin kuormittuneita. He ajattelevat, että joku muu tarvitsee apua enemmän. Toivon, että jokainen ymmärtää ja hyväksyy olevansa avun arvoinen, Seppänen sanoo.
– Älä jää yksin, ota huolesi puheeksi, Tuuttila kannustaa.
Opiskelija, et ole yksin
MielenTEKoja-chat on vertaistukikanava, jossa korkeakouluopiskelija voi jutella toisen, Nyyti ry:n kouluttaman opiskelijan kanssa mistä tahansa opiskelijaelämän aiheesta. Chat on maksuton, anonyymi ja luottamuksellinen. Se on avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 17–19, torstaisin myös englanniksi. Chatin tarjoavat TEK yhdessä opiskelijoiden mielenterveyttä edistävän Nyyti ry:n kanssa.