Seuraavaksi yleisimpinä syinä mainittiin, että tarvittiin edustaja paikallista sopimista varten tai työpaikalla oli epäkohta, joka haluttiin ratkaista. Kummankin näistä syistä oli maininnut kahdeksan prosenttia vastaajista.
Varsin moni henkilöstöedustaja oli päätynyt tehtävään aiemman henkilöedustajan houkuttelemana (37 %) tai työkavereiden pyytämänä (37 %). Moni oli toiminut myös aiemmin henkilöstöedustajan varana (19 %).
Vastaajat olivat osallistuneet luottamustehtävässään varsin monenlaisiin tilanteisiin. Useimmin mainittiin edustettavien neuvominen työsuhteeseen liittyvässä asiassa (71 %), jatkuvaan vuoropuheluun osallistuminen yrityksessä (67 %), paikallisen sopimuksen neuvottelut TES-palkankorotuksista (57 %), muutosneuvottelut irtisanomisiin liittyen (56 %) ja edustettavan tukena olo henkilökohtaisessa työsuhteeseen liittyvässä asiassa (56 %).
Avoimista vastauksista selviää, että moni kyselyyn vastannut piti henkilöstöedustajan tehtävää mielekkäänä ja suosittelisi sitä muillekin. Tehtävä tarjosi monien mielestä näköalapaikan oman yrityksen asioihin ja laajemminkin työelämään. Lisäksi siinä pääsee vaikuttamaan yhteisiin asioihin.
Noin neljännes vastaajista kertoi kokeneensa ongelmia omassa työsuhteessaan luottamustehtävän takia. Ongelmat olivat liittyneet muun muassa ajankäyttöön, tiedon saamiseen, työnantajan negatiiviseen suhtautumiseen sekä palkka- ja urakehitykseen.
YTN:n kyselyyn vastasi kaikkiaan 661 henkilöstöedustajaa eri aloilta. Kysely tehtiin touko-kesäkuussa 2024.