Kilpailukieltojen käyttömahdollisuuksia on rajoitettava
Lainsäädännön muutostyö on aloitettava pikaisesti, korostaa TEKin neuvottelujohtaja Teemu Hankamäki. Kolmikantainen työryhmä aloittaa selvittämään kilpailukieltojen muutostarpeita.
Kilpailukieltosopimuksia tehdään varsin kevein perustein ja niiden käyttö on lisääntynyt. Nykykäytäntö heikentää työvoiman liikkuvuutta ja sitä kautta kilpailua niin työmarkkinoilla kuin hyödykemarkkinoillakin.
Tähän johtopäätökseen tuli Aalto-yliopiston taloustieteen ryhmä, joka selvitti Akava Worksin toimeksiannosta työntekijöiden kilpailukieltosopimusten hyötyjä ja haittoja työmarkkinoilla.
Selvitys tarkastelee laajasti käytössä olevien kilpailukieltosopimusten vaikutusta yhteiskunnan kokonaishyvinvointiin. Selvitys julkaistiin tänään 6. syyskuuta.
– Tarvitaan joko viranomaisvalvontaa tai nykyisen lainsäädännön muuttamista, summaa professori Matti Liski.
Kilpailukiellolla tarkoitetaan työntekijän tekemää työsopimuksen sopimusehtoa tai erillistä sopimusta, jolla työntekijä sitoutuu olemaan harjoittamatta työnantajan toiminnan kanssa kilpailevaa toimintaa tietyn ajan työsuhteen päättymisen jälkeen.
Järeitä toimia tarvittaisiin
Tutkijoiden mukaan viranomaisvalvonta voitaisiin hoitaa joko etu- tai jälkikäteen. Etukäteisvalvonta saattaisi tosin johtaa hakemustulvaan.
Jälkikäteisessä valvonnassa viranomainen selvittäisi omasta aloitteestaan tai tutkintapyynnöstä sen, ovatko kilpailukieltosopimukselta vaadittavat erityisen painavat syyt olemassa.
Viranomaisvalvonnan sijasta voitaisiin harkita myös työsopimuslain muuttamista niin, että työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta kilpailukiellon ajalta.
Noin joka toisessa TEKin jäsenen uudessa työsopimuksessa on kilpailukieltoehto.
Työnantajalle asetettava korvausvelvollisuus
Akava on aiemmin selvittänyt kilpailukieltosopimusten käytön yleistymistä. Vuonna 2017 tehdyn selvityksen mukaan jo noin 45 prosentissa yrityksissä työskentelevien akavalaisten uusista työsopimuksista on kilpailukieltoa tarkoittava ehto. Kilpailukieltoehtoja käytetään laajasti johtajien lisäksi asiantuntijoiden ja keskijohdon työsopimuksissa.
Joka kolmannella TEKin jäsenellä on työsuhteen päättymisen jälkeen voimassa oleva kilpailukieltosopimus, kun taas noin joka toisessa TEKin jäsenen uudessa työsopimuksessa on kilpailukieltoehto.
– Kilpailukielloista on tullut selvästikin automaatio, eikä aina pohdita, onko niille oikeasti tarvetta. Selvityksessä on nyt tunnistettu keskeiset epäkohdat. Tilanteen korjaamiseksi pitää vähintäänkin määritellä laissa sopimuksen käytön kriteerit nykyistä tiukemmaksi sekä asettaa työnantajalle korvausvelvollisuus, mikäli kilpailukieltosopimusta käytetään, TEKin neuvottelujohtaja Teemu Hankamäki sanoo.
– Koska ongelma on hyvin tiedossa, lainsäädännön muutostyö on aloitettava pikaisesti, Hankamäki toteaa.
Kilpailukielloista on tullut selvästikin automaatio, eikä aina pohdita, onko niille oikeasti tarvetta.
Työministerin asettama työryhmä selvittää lain muutostarpeita
Työministeri Jari Lindströmin asettama kolmikantainen työryhmä selvittää kilpailukieltosopimusten lainsäädännön muutostarpeita. Työryhmä aloittaa työnsä jo ensi viikolla.
– Viesti on ihan selvä. Kilpailukieltosopimusten käyttö keskijohdon ja asiantuntijoiden kohdalla on ylimitoitettua. Näen, että kilpailukieltosopimusten käyttöä on syytä rajoittaa, Lindström sanoo.
Mahdollisten lakimuutosten täytäntöönpano jää seuraavalle hallitukselle.
– Uskon, että tästä löytyy poliittinen yksimielisyys, eikä työryhmän työ jää pöytälaatikkoon homehtumaan, Lindström ennakoi.
- Aalto-yliopiston selvitys kilpailukieltojen käytöstä >>
- Akavan selvitys kilpailukieltojen yleisyydestä >>
Lue myös artikkelit: