Haasteen mittakaavasta saa ehkä hyvin kiinni ilmastopaneelin skenaarion "Päästövähennyspolku kohti hiilineutraalia Suomea" käyttämästä sähköautojen määrästä Suomessa vuonna 2030 joka olisi noin 750 000 sähköautoa. Tästä tavoitteesta ollaan toki vain noin 750 000 sähköauton päässä. Liikennettä on ehdottomasti sähköistettävä, mutta samalla on tiedostettava että jos skenaarion yhdessä tavoitteessa jäädään jälkeen, se täytyy paikata toisen sektorin päästövähennysten kiristämisellä.
Vaikka yksittäinen sähköautotavoite voi kuulostaa utopistiselta, on ilmastopaneelin skenaariotyö kokonaisuutena todella arvokas lisä Suomen hiilineutraaliuskeskusteluun. Erityisesti kun ilmastopaneeli toi samassa yhteydessä näkyväksi meidän päästökuilumme, eli päästövähennysten määrän jonka hiilineutraalius 2035 vaatii, mutta josta ei ole mitään suunnitelmaa eikä siten tietty toimeenpanoakaan. Tämä päästökuilu on noin 12 Mt CO2ekv, kun hiilineutraalius nielut huomioiden vaatii 35 Mt vähennykset. Kolmannes päästövähennystavoitteista on siis vielä vailla suunnitelmaa. Jos tämä tuntuu huolestuttavalta, voit osaltasi auttaa tilannetta luomalla painetta poliittiseen päätöksentekoon.
Jos ja kun muiden sektoreiden päästövähennystavoitteisiin ei päästä, on melko ilmeistä miltä sektorilta paikkauksia on helpoin tehdä. Maatalouden päästöjen ei nimittäin juurikaan odotettu skenaarioissa laskevan. Ei, vaikka se olisi tiettyyn pisteeseen asti ilmaista eli kustannustehokkuudesta se ei jäisi kiinni. Skenaariossa oletettiin vain 25 % vähennys nautojen ja sikojen tuotantoon vuoteen 2035 mennessä. Tämä on aivan käsittämättömän konservatiivinen ennuste. Mutta kenties on sosiaalisen hyväksyttävyyden kannalta helpompaa ennustaa että kukaan ei joudu luopumaan mistään, vaan kaikilla sektoreilla voidaan jatkaa elämistä kuten ennenkin. Ja säästyvätpä sentään tutkijat suurelta määrältä törkypostia.
Teollisuuden päästövähennyspolku nojaa melko vahvasti biomassan käytön lisäämiseen, mutta se juontuu valinnasta painottaa jo olemassa olevia teknologioita yli mahdollisten läpimurtoteknologioiden. Esimerkiksi terästeollisuuden mahdollisuudet puhdistaa tuotantoaan vedyn avulla ei ole skenaarioissa mukana. Mutta vuosi 2035 tulee joka tapauksessa turhan nopeasti läpimurtoteknologioita ajatellen.
Jos jokin on ilmastopaneelin raportin pohjalta varmaa niin se, että tekniikan ala täytyisi valjastaa hyvin suuressa mittakaavassa luomaan ilmastonmuutoksen vastaista teknologiaa jos haluamme edes Suomen kaltaisen pienen maan hiilineutraaliksi. Hyvää pohdintaa tästä aiheesta esitti vastikään Janne M. Korhonen blogissaan ja aiheeseen liittyen BIOS-tutkimusyksikkö julkaisi tuoreeltaan ekologisen jälleenrakennuksen tietopaketin. Tekeminen meiltä ei lopu heti kesken mutta alkuun pääseminen vaatisi nyt rohkeita ja eteenpäinkatsovia poliittisia päätöksiä. Loppuun on vielä syytä kerrata päästövähennyspolkuraportin toteamat onnistumisen edellytykset hiilineutraaliuden 2035 saavuttamiseksi.
Se vaatii:
• tarvittavien muutosten hyvää ennakoitavuutta, jolloin päätökset tehdään ajoissa etukäteen ja johdonmukaisesti. Tällöin yhteiskunnalla on aikaa sopeutua muutokseen;
• edellytysten luomista ilmastomyönteiselle kulutukselle ja tuotannolle (erityisesti verotukselliset ratkaisut);
• julkisen sektorin toimimista esimerkkinä ja mahdollistajana; ja
• yhteistä päämäärää, jolla tehdään vähähiilisyydestä Suomelle menestystekijä.
Muokattu 9.10.2019 klo 10.34: Lisätty linkki BIOS-tutkimusyksikön ekologisen jälleenrakennuksen tietopakettiin.
