Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä jätti eilen raporttinsa, jossa ehdotetaan, että työllistymisen rahoitustekijät yliopistojen rahoitusmallissa korvattaisiin uusilla, laadullista työllistymistä mittaavilla kriteereillä.
Ajatuksena on lisätä koulutuksen relevanssia työelämän kannalta ja siten edistää korkeakoulutettujen työllistymistä.
Tämä on askel oikeaan suuntaan, mutta riittämätön keino mitata yliopistojen vaikuttavuutta muuhun yhteiskuntaan. Karkeasti ottaen yliopistojen rahoitus perustuu suoritettuihin tutkintoihin ja opintoihin sekä laadukkaisiin julkaisuihin.
Vaikuttavuutta ei tällä hetkellä mitata lainkaan ja ehdotettu laadullisen työllistymisen mittaaminen ei korjaa asiaa riittävästi.
MERKITTÄVÄ OSA RAHOITUKSESTA JAETTAVA VAIKUTTAVUUDEN MUKAAN
Yliopistojen ja tutkimuslaitosten ainutlaatuinen tehtävä on tuottaa uutta tietoa. Tätä nimenomaista tehtävää ei ole muilla organisaatioilla.
Suomalaiset yritykset ja muu yhteiskunta menestyvät, kun yliopistojen tuottama uusi tieto saadaan uudistamaan ja hyödyttämään toimintaa, tuotteita ja palveluita myös yliopiston ulkopuolella. Uutta tietoa kulkeutuu yliopistosta sen ulkopuolelle valmistuvien opiskelijoiden lisäksi myös aktiivisen yritysten ja yliopistojen välisen yhteistyön myötä. Tätä vaikuttavuutta tulisi tukea ja rohkaista nykyistä reippaammin.
Merkittävä osa yliopistojen rahoituksesta tulisi jakaa yliopistoille niiden toiminnan vaikuttavuuden mukaan. Vaikuttavuus on eri aloilla erilaista, minkä vuoksi yksi tai kaksi indikaattoria ei riitä tämän ilmiön mittaamiseen.
Tarvitsemme kansainvälistä puolueetonta arviointia yliopistojen vaikuttavuuden arvioimiseksi. Arvioinnin voisi toteuttaa esimerkiksi neljän vuoden välein. Yliopistojen vuosittaisesta rahoituksesta tulisi lohkaista vaikkapa puolet strategiarahoituksesta jaettavaksi arvioinnin tulosten perusteella. Tämä tarkoittaisi vuositasolla noin 100 miljoonaa euroa.
