Työelämä ei muutu, ellei sitä muuta itse. Näin toteaa Kasvu Labs, joka lyhensi viikkotyöajan 30 tuntiin, mutta maksaa täyden palkan. Lisäksi ohjelmistoyrityksessä kaikki toimitusjohtajasta ohjelmistokehittäjään tienaavat saman palkan, vastavalmistuneiden palkka on hieman alempi. Toimistoa ei ole, vaan yritys hoitaa hommat täysin etänä ja diginä.
Onko tässä asiantuntijatyön tulevaisuus?
Ainakin Kasvu Labsissa tämä on jo arkea. Yrityksessä työskentelee seitsemän henkilöä.
– On mahtavaa, että yrityksen perustajat tekevät, eivätkä vain unelmoi. Kun tulin yritykseen, toteutimme esimerkiksi 30-tunnin työviikon heti, Ines Vaittinen kertoo.
Vaittinen toimii Kasvu Labsin operatiivisena johtajana. Hän aloitti yrityksessä kesällä 2021. Yritys oli silloin reilun vuoden ikäinen.
Kasvu Labs tekee asiakasprojekteissa räätälöityjä, käyttäjälähtöisiä ohjelmistoratkaisuja. Asiakkaita ovat olleet esimerkiksi Neste, Orion ja mainostoimisto Hasan & Partners. Kasvu Labsin asiantuntijat myös ideoivat ja suunnittelevat sovelluksia omiin tarpeisiinsa. Nyt kehitteillä on mikromentorointisovellus tiedon vaihtoon sekä mielenterveyttä tukeva työkalu.
– Meillä on vahva tiimi, joka uskoo teknologian inhimilliseen puoleen. Haluamme luoda hyvinvointia niin firman sisällä kuin ympäristössämmekin.
Avauskuva: Kasvu Labsilla ei ole toimistoa, vaan kansainvälinen asiantuntijatiimi asuu ja työskentelee hajautetusti ympäri maailmaa. Ines Vaittinen (vasemmalla) matkusti maaliskuussa Haagiin, Alankomaihin tapaamaan kollegaansa Erika Reivalaa. Sopivan työtilan he löysivät paikallisesta House of Tribes -kahvilasta.
Vähemmän on enemmän
Lisääntynyt vapaus tukee hyvinvointia ja onnellisuutta. Ne puolestaan tukevat tuottavuutta. Tasapaino on Vaittisen mukaan tärkein syy, miksi Kasvu Labsin työviikko on lyhyempi kuin monella muulla yrityksellä.
– Lyhennetty työaika auttaa luomaan balanssia elämään, hän kuvailee.
Lyhennetyn työajan hyötyjä puoltavat kansainväliset kokeilut ja tutkimukset. Esimerkiksi Islannissa nelipäiväisen työviikon kokeilu oli Helsingin Sanomien mukaan suuri menestys (6.7.2021). Suurimmassa osassa nelipäiväisyyttä kokeilleista työpaikoista tuottavuus pysyi samana tai jopa parani. Työntekijöiden näkökulmasta lyhennetyn työajan edut olivat stressin väheneminen sekä työn ja vapaa-ajan tasapainon parantuminen.
Vastaavia kokeiluja samansuuntaisin, positiivisin tuloksin ovat viime vuosina tehneet esimerkiksi brittiläinen Atom Bank, uusiseelantilainen Perpetual Guardian -taloussuunnitteluyritys ja Japanin Microsoft. Yhdysvaltojen yleisradio NPR kertoi marraskuussa 2019, että Microsoft säästi työaikaa rajoittamalla kokousten kestoa ja osallistujamäärää. Se säästi rahaa, kun sähkölasku pienentyi toimiston ollessa auki yhden päivän vähemmän.
Suomalaisen peliyritys Fingersoftin työaikakokeilu on parantanut työntekijöiden hyvinvointia ja työtyytyväisyyttä. Kokeilun vaikutus tehokkuuteen on vaihdellut. Helmikuussa yrityksen toimitusjohtaja Jaakko Kylmäoja kertoi Kauppalehdelle, että nelipäiväiseen viikkoon siirtyneiden työntekijöiden teho laski hieman, mutta kuusituntista työpäivää tehneiden teho ei laskenut. Fingersoftin kokeilussa työntekijä saa 80-prosenttisesta työajasta 90 prosentin palkan.
Suomalaisen mainostoimisto Wörksin kokeilussa yksi kymmenestä koki nelipäiväisyyden lisäävän kiirettä, Taloussanomat raportoi elokuussa 2020. Muuten kokemukset olivat positiivisia: työntekijöiden hyvinvointi parani, eikä yrityksen tulos kärsinyt.
Lyhennetyllä työajalla voi olla myös hyviä ympäristövaikutuksia. Jos esimerkiksi Iso-Britannia siirtyisi nelipäiväiseen työviikkoon vuoteen 2025 mennessä, maan hiilijalanjälki voisi pienentyä 20 prosenttia, toteaa viime vuonna julkaistu tutkimus. Tutkimuksen tekivät ympäristöjärjestö Platform London ja nelipäiväisyyttä ajava brittikampanja. Päästövähennys tulisi muun muassa toimiston energiasäästöistä ja työmatkojen vähentymisestä.
Helena Hagberg
Kasvu Labsin perustajat uskovat, että lyhennetty työaika houkuttelee yritykseen osaajia. Lyhennetyn työajan on tarkoitus viestiä, että hyvinvointi on yritykselle tärkeä arvo.
Virallisesti Kasvu Labsissa on nelipäiväinen työviikko ja vapaata on perjantai. Yhteinen linjaus päivästä helpottaa lomalaskentaa ja palkanmaksua esimerkiksi silloin, jos uusi työntekijä aloittaa kesken kuukauden.
– Halusimme myös aluksi varmistaa, että lyhennetty työaika on todellisuutta, eikä vain puhetta. Työ ei tekemällä lopu, mutta yhteisesti sovittu vapaapäivä antaa jokaiselle valtuuden olla vapaalla.
Vaittisen mukaan lyhennetty työaika on omaksuttu Kasvu Labsissa nyt niin hyvin, että jokainen on voinut ottaa työaikansa omiin käsiinsä. Osa tekee nelipäiväistä työviikkoa ja pitää perjantait vapaana, toiset tekevät kuuden tunnin työpäiviä viidesti viikossa.
– Minulle lyhennetty työaika tarkoittaa, että voin viedä koiran keskellä päivää eläinlääkäriin, lentää keskellä viikkoa edullisesti tai tehdä pitkän lenkin työpäivän lomassa. Kun sitten istun tietokoneen ääreen, koen, että työaika on nautinnollista ja tehokasta.
Kasvu Labs rakentaa omaa projektinhallintatyökalua, jonka osaksi tulee myös työajanseuranta. Vaittisen mukaan tuntien kirjaaminen auttaa työntekijöitä reflektoimaan, onko heillä sopivasti töitä ja varmistamaan, etteivät he vahingossa tee yli 30-tuntista työviikkoa. Tuntikirjauksien avulla myös asiakasprojektien budjettisuunnittelu helpottuu.
– Lyhennetty työaika pakottaa miettimään työnteon käytännöt uusiksi. Olemme porukalla poistaneet turhat ajanhukat.
Periaatekysymys kaihertaa
Kun Ines Vaittinen pyysi tätä juttua varten kollegojaan nimeämään lyhennetyn työajan huonoja puolia, oli pitkään hiljaista. Lopulta yksi työntekijä huomautti, että joskus aikataulujen yhteensovittaminen on hankalaa.
Kasvu Labsin asiantuntijat kertovat asiakkailleen harvoin, että he noudattavat lyhennettyä työaikaa. Jos asiakas ehdottaa palaveria ajankohtaan, joka osuu asiantuntijan työajan ulkopuolelle, asiantuntija saa Vaittisen mukaan itse päättää, osallistuuko vai pyytääkö tapaamisen siirtoa.
– Jos hän poikkeuksellisesti päättää osallistua normaalin työaikansa ulkopuolella palaveriin, hän voi pitää tunnit joustavasti pois joku muu päivä. Joskus olen mennyt väliin, kun huomasin, että asiakas ehdotti useimmiten tapaamisia juuri asiantuntijan työajan ulkopuolelle.
Vaikka useat kokeilut toteavat lyhennetyn työajan vähentävän stressiä, lyhennetty työaika voi joillakin myös aiheuttaa stressiä. The Wall Street Journal kertoi vuonna 2019, kuinka saksalaisessa konsulttiyritys Digital Enablerissa työntekijät kokivat painetta, kun heidän tuli suorittaa sama määrä työtä lyhyemmässä ajassa.
Viime joulukuussa Yle kertoi suomalaisesta lastensuojelun avohuollon palveluita tarjoavasta Särskildistä, joka kokeili nelipäiväistä työviikkoa. Yritys kuitenkin luopui siitä, koska kokeilun aikana yritys teki nollatuloksen. Asiakkaiden tiivistä tukemista vaativaan työhön nelipäiväisyys ei sopinut.
Selkein huono puoli, jonka Vaittinen nimeää, on byrokratian vaatimukset.
Kaikkien Kasvu Labsin työntekijöiden pitää olla lyhennetyn työajan takia virallisesti osa-aikaisia. Osa-aikaisuus tulee siitä, että työaikalaki määrittää säännöllisen työajan enintään kahdeksaan tuntiin päivässä ja 40 tuntiin viikossa.
– Osa-aikaisuus ei tuota meille haittaa esimerkiksi eläkekertymään. Mutta tämä on periaatekysymys! Olemme sataprosenttisia työntekijöitä, me vain määrittelemme uudelleen mitä se tänä päivänä tarkoittaa.
Palkkaanhan osa-aikaisuus ei Kasvu Labsissa vaikuta. Kaikkien palkat on laskettu olemaan 80-prosenttisella työajalla vertailukelpoiset saman alan yritysten 100-prosenttiseen työaikaan.
Viikon lomaan sen sijaan kuluu Kasvu Labsissa samat kuusi lomapäivää, jotka kuluvat täyttä työviikkoa tekevilläkin.
– Suomen vuosilomalaki on tältä osin hullunkurinen.
Aina etänä
Kasvu Labsiin ei voi mennä kylään, koska yrityksellä ei ole toimistoa. Ohjelmistoyrityksessä työ sujuu etänä, eikä se edellytä tiimin fyysistä yhdessäoloa. Kansainvälinen asiantuntijatiimi asuu ja työskentelee hajautetusti, kuka missäkin. Esimerkiksi Vaittinen on alkuvuodesta työskennellyt Kolumbiasta ja Brysselistä sekä matkustanut Alankomaihin tapaamaan kollegaa. Seuraavaksi hän suuntaa Pariisiin ja Lissaboniin.
– Vapaus matkustaa on etätyön etu. Koska meillä ei ole toimistoa, säästämme rahaa toimistokuluissa. Säästöillä voimme kustantaa työntekijöille hyvinvointia ja vapauden tunnetta edistäviä etuja.
Ines Vaittisen takana kahvitaukoa viettää Erika Reivala. Reivala työskentelee Kasvu Labsissa Behavior Insights Specialistina. Kuva: Kasvu Labs
Vaittinen on tehnyt diplomityönsä coworking-tiloista. Hän tietää, että fyysisestä yhdessä tekemisestä on hyötyä. Se muun muassa energisoi tiimiä.
– Viimeksi tapasimme koko porukalla pikkujouluissa. Seuraavaksi menemme vappuna kesämökille Tampereelle.
Kasvu Labsin työntekijät käyvät päivittäiset keskustelut Slack-ohjelmassa, viikoittaisessa palaverissa he esittelevät projektinsa. Epävirallinen höpöttely hoituu viikoittaisella etäkahvitauolla.
Yritys uusi hiljattain työntekijöiden vakuutukset. Nyt ne kattavat myös mielenterveyden hoitoon liittyviä kustannuksia ja vapaa-ajan matkustamista.
– Toimari soitti ja varmisti, että kai vakuutukset nyt korvaavat sukeltamisenkin, Vaittinen myhäilee.
Ergonomiasta jokainen huolehtii itse. Jokainen saa ostaa tarvitsemansa työvälineet ja yritys korvaa kulut.
Lähes kaikilla sama liksa
Avoimuus on Kasvu Labsin perusarvo. Vaittinen uskoo, että yrityksessä voi keskustella avoimesti mistä vain, jopa suomalaisen työelämän tabusta eli palkasta. Kaikki tietävät toistensa palkat. Sen lisäksi Vaittinen haluaa, että kaikille on selvää, miten palkka määrittyy ja miten omaan palkkaansa voi vaikuttaa.
– Olemme pieni firma. Palkka-avoimuus luo yhteisymmärrystä. Minulle on tärkeää, että tasa-arvo palkoissa on totta. Avoimilla palkoilla kukaan ei voi joustaa palkkatasa-arvosta.
Jos joku yrityksessä kokee, ettei palkkaus ole reilua, Vaittinen haluaa siitäkin voitavan keskustella. Tähän asti tosin kukaan työntekijöistä ei ole valittanut samapalkkaisuudesta.
Kasvu Labsissa johtoryhmä saa samaa palkkaa kuin asiantuntijat, mutta vastavalmistuneiden palkka on hieman alempi. Heidän aloituspalkkansa on Vaittisen mukaan kuitenkin kilpailukykyinen.
Tavoitteellisuutta yritys luo jakamalla osakkeita. Kaikki työntekijät ovat Kasvu Labsin osakkaita.
Vaittinen kertoo, että hän haluaisi sparrailla lyhennetystä työajasta, työhyvinvoinnista ja palkka-avoimuudesta eri organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa.
– Minua kiinnostaisi perustaa näistä aiheista työryhmä. Tai jos aiheista on vireillä tutkimusta, olen mukana! Myös opiskelijat voivat mielellään olla minuun yhteydessä, jos heillä on halua tehdä yhdessä projekteja.
- Jos kiinnostuit työryhmästä tai sparrailusta, voit lähettää Ines Vaittiselle sähköpostia: ines(a)kasvulabs.com
Kasvu Labs Oy
- Toimitusjohtaja: Fernando Leon
- Liikevaihto: 335 000 euroa (2021)
- Liiketulos: 55 000 euroa (2021)
- Omistus: osakeyhtiö, kaikki työntekijät ovat osakkaita
- Kotipaikka: Tampere
- Työntekijämäärä: 7
- Perustettu: 2020
- Asiakkaita ovat olleet: Neste, Orion, Hasan & Partners
Arkkitehti Milanosta
Ines Vaittinen opiskeli alun perin arkkitehtuuria ja valmistui Milanon Polyteknillisestä yliopistosta. Häntä viehätti prototyyppien rakentaminen ja arkkitehtuurin ihmislähtöinen näkökulma. Vaittinen ei kuitenkaan halunnut arkkitehdiksi, vaan jatkoi opintojaan Aalto-yliopistossa. International Design Business Management -maisteriohjelmasta hän sai kaipaamaansa liiketoimintaosaamista.
Työelämässä Vaittisen urapolku on kulkenut teollisuusalalta julkiselle puolelle. Ennen Kasvu Labsia hän työskenteli EU-projekteissa, jotka etsivät kansalaislähtöistä näkökulmaa Euroopan innovaatio- ja kehitystoimintaan.
Vaittinen on asunut kuudessa eri maassa ympäri Eurooppaa. Haastattelun aikana hän oleskeli Brysselissä, mutta on nyttemmin muuttanut Suomeen.
Mitä mieltä TEK on...
...lyhennetystä työajasta?
TEKin työmarkkinajohtaja Teemu Hankamäki: Hienoa, että Kasvu Labs kokeilee ja toteuttaa lyhennettyä työaikaa. Heiltä muut asiaa pohtivat yritykset voivat ammentaa kokemuksia eduista ja mahdollisista hankaluuksista. Suurin haaste asiantuntijatyössä on saada viikoittainen työaika pysymään lyhennettynä. Tähän on Kasvu Labsissa selvästi kiinnitetty huomiota.
TEKin yhteiskuntasuhdejohtaja Juhani Nokela: Lyhennettyä työaikaa puoltaa se, että tietotyön lisääntyessä tuottavuus jossain määriin irtautuu työhön käytetystä ajasta. Tämä mahdollistaa erityisesti paikallisen tason ratkaisut, joissa palkan lisäksi työnantaja voi kilpailla parhaista tekijöistä sillä, että aikaa jää myös perheelle ja muulle elämälle. Tämä voisi olla keino houkutella parhaita osaajia Suomeen.
…samapalkkaisuudesta?
Hankamäki: Sama palkka kaikilla läpi organisaation voi toimia pienessä organisaatiossa. En kuitenkaan usko, että se on mahdollista, tavoiteltavaa ja kannustavaa suuremmissa yrityksissä, joissa tehtävien vaativuus ja edellytetty osaaminen varioivat huomattavasti.
…hajautetusta toimistosta?
Hankamäki: Toiminee pienessä yrityksessä, mutta entä isommassa? Ajattelen, että jos ei ole mitään omaa yhteistä tilaa, se on pidemmän päälle haaste yhteisöllisyydelle.
…kokeilukulttuurista?
Nokela: Kannustan vahvasti työnantajia kokeilemaan erilaisia työn joustavoittamisen ratkaisuja. Yhtenä elementtinä on työaika. Parasta tulosta työstä tulee, kun sen tekijät voivat kokonaisvaltaisesti hyvin.
…byrokratiasta?
Hankamäki: Sama vuosilomalaki siitä, että lauantait kuluttavat lomapäiviä, koskee meitä kaikkia. Jos ei muuta, niin lakia pitäisi vähintään muuttaa kustannusneutraalisti siten, että lauantai ei kuluta lomapäiviä ja faktisesti kuitenkin loman pituus pysyisi ennallaan. Lisäksi on hyvä huomata, että byrokratia ei estä yritystä antamasta lakia parempia lomia. Eläkkeet kertyvät lähtökohtaisesti vuosiansion mukaan, olipa työaika millainen tahansa.
Kommentti: Tulos tuottaa palkan, ei aika
Ohjelmistoyritys Kasvu Labsin avaus neljän päivän työviikosta on Tekniikan akateemiset TEKin työelämäasiantuntija Sirkku Pohjan mielestä kiinnostava.
– Pidämme TEKissä tärkeänä, että työajoista esitetään uusia avauksia ja työelämää kehitetään hyvinvointia tukevaksi.
Mutta mikä työaikajärjestely on paras? Pohjan mukaan se riippuu yrityksestä ja alasta. Ja sen löytää kokeilemalla.
– Onnistunut työaikakokeilu vaatii johdon sitoutumista. Jos tulos pysyy hyvänä tai paranee kuuden tunnin työpäivällä, miksi palkkaa pitäisi pienentää? Kiitos kuuluu työstä sen tekijälle. Työn tulos kuukausipalkan perusteena on parempi kuin pelkästään aika.
Paikattoman työn toimivuudesta Pohjalla on epäilyksensä. Kasvu Labsilla se toimii, mutta kaikilla ei välttämättä.
– Jatkuva etätyöskentely edellyttää luottamusta ja avoimuutta. Työntekijän pitää voida sanoa, jos hänestä tuntuu yksinäiseltä ja ahdistaa.
Vuonna 1917 laki lyhensi suomalaisten työpäivän kahdeksaan tuntiin ja vuonna 1966 työviikon viiteen päivään. Nyt viikkotyöaika on keskimäärin 37 tuntia.
Suomessa kokeiltiin kuusituntista työpäivää 1990-luvulla. Kokeiluun osallistuneilla työpaikoilla tuottavuus parani, kun työntekijöiden sairastavuus väheni ja työteho kasvoi. Kokeilua ei kuitenkaan jatkettu. Ylimmän johdon ideologinen vastustus oli liian vahvaa, summasi kokeilua vetänyt VTT Pekka Peltola Taloussanomien haastattelussa.
Viime vuonna Peltola analysoi 90-luvun kokeiluja Kalevi Sorsa -säätiölle tekemässään raportissa. Hänen päätelmänsä on, että työpäivän järjestäminen kahdeksi kuuden tunnin työvuoroksi olisi tuottavuutta kasvattava ratkaisu. Sen sijaan nelipäiväinen työviikko ei ole niin tuottava, koska kahdeksan tunnin työpäivistä osa menee harakoille. Esimerkiksi professorit Karl Ericsson, Ralf Krampe ja Clemens Tesch-Römer tekivät vuonna 1993 tutkimuksen ammattimuusikoista. Tutkimuksen perusteella ihminen pystyy työskentelemään tehokkaasti noin neljä tuntia päivässä.
Pohjan mukaan työajan seuraaminen on tärkeää työn suunnittelun, tavoitteiden asettamisen ja työsuojelun kannalta – riippumatta siitä, työskenteleekö kuusi vai kahdeksan tuntia päivässä, neljä tai viisi päivää viikossa. Seuranta auttaa työntekijää hahmottamaan, paljonko työ vie oikeasti aikaa.
Kasvu Labsin linjaukset samapalkkaisuudesta ja palkka-avoimuudesta ovat Pohjan mukaan hyviä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannalta. Hän haluaa kuitenkin huomauttaa, ettei palkka-avoimuus tarkoita palkkajulkisuutta.
– Jos yrityskulttuuri on vanhakantainen ja palkat ovat tiukasti salaisia, avoimuuden tavoite on eri kuin yrityksessä, jossa kollegalle voi ehdottaa palkankorotusta.
Pohjan mukaan yrityksen olisi hyvä kertoa työntekijöille avoimesti ainakin palkanmaksun perusteet ja työn tavoitteet.