Maailmaa ei muuteta parantamalla vanhaa

|
Uutinen
Kuuntele

Teknologinen mullistus ja uuteen siirtyminen on aina vähän sattunut. Mutta siitä huolimatta askel kannattaa ottaa, kiteyttää yrittäjä, säveltäjä ja futuristi Perttu Pölönen.

– Teknologinen mullistus on aina tuhonnut paljon, mutta luonut samalla vielä enemmän. Meidän pitäisi ymmärtää, että maailma ei muutu parantamalla vanhaa, vaan luomalla uusia tapoja tehdä, jotka saa vanhan näyttämään turhalta, Perttu Pölönen kiteytti eilen 13. marraskuuta #Enterprise2018-yrittäjyystapahtumassa Tampereella.

Pölönen uskoo, että mikään toimiala ei tule välttymään disruptiolta, markkinoiden totaaliselta mullistukselta. Siihen mukautuvat yritykset myös säilyvät hengissä.

Esimerkiksi kymmenessä vuodessa maailman kymmenen suurimman yrityksen lista on mennyt aivan uusiksi. Muutoksessa tarvitaan ennen kaikkea rohkeutta.

– Ei itse teknologia mullista toimialoja, vaan jokin negatiivinen asiakaskokemus, joka pitää korjata. Esimerkiksi videovuokraamoissa se oli aukioloajat ja myöhästymismaksut. Musiikissa taas yhden kappaleen vuoksi piti ostaa koko levy, Pölönen havainnollistaa.

Pölösen mukaan monimutkaisemmassa maailmassa tarvitaan yhä monipuolisempaa ajattelua. Pelkät tekniset taidot eivät riitä.

– Tarinankerronta ja viestintä, luovuus, empaattisuus, teknologinen yleissivistys…, hän luettelee.

Artikkeli jatkuu videon jälkeen.

Missing kuvan.
Kuvaus ja editointi: Aku Karjalainen

Tekoäly on yhtä älykäs kuin data

#Enterprise2018-tapahtuman teemana oli tänä vuonna tekoäly, ja sen mahdollisuuksia pohdittiin monelta kantilta. Koneoppimista ja tekoälyä 40 vuotta tutkinut Erkki Oja uskoo, että erilaiset koneoppimisen sovellukset kehittyvät lähitulevaisuudessa entisestään.

– Tekoälyn ytimessä on koneoppiminen. Koneoppiminen ottaa tietyn datajoukon ja jalostaa sen tietynlaisiksi päätelmiksi. Tekoäly on yhtä älykäs kuin data. Jos tekoäly on esimerkiksi opetettu pelaamaan shakkia, ei se voi ajaa autoa tai päinvastoin. Pitkällä tähtäimellä voidaan koneelle opettaa myös esimerkiksi empatiaa, Oja selventää.

Ja dataa tässä maailmassa riittää. Ojan mukaan sen määrä kaksinkertaistuu 40 kuukauden välein. Kuinka kaikkeen tietoon perustuva yhteiskunta sitten voi toimia?

– Tätä raaka-ainetta pitää osata siivota ja jalostaa. Jos tieto ja prosessit osataan yhdistää oikein, on mahdollisuus muuttaa maailmaa tosi paljon, kiteyttää Nokian teknologiayksikön ekosysteemitutkimuksesta vastaava Timo Ali-Vehmas.

– Avoin ja sopivasti hallittu tieto on arvokasta ekosysteemissä ja vaikuttaa koko systeemin dynamiikkaan, hän jatkaa.

Sääntelyäkin tarvitaan. Nyt siinä on otettu vasta ensimmäisiä askelia.

– Tietoon perustuva yhteiskunta tarvitsee regulaatiota, mutta sellaista, joka mahdollistaa asioiden tekemisen, Ali-Vehmas korostaa.

TEK järjesti #Enterprise2018 – Teknologiayrittäjyyspäivät yhdessä Tampereen Teknillisen Seuran, Suomen Ekonomien ja Lakimiesliiton kanssa.
 

Missing kuvan.
Kuvaus ja editointi: Aku Karjalainen

 

Tamperelainen Modulight sai tämänvuotisen Aamulehden ja Tampereen Teknillisen Seuran jakaman Teknologiayrittäjyyspalkinnon. Lasereiden valmistajan tie huipulle on ollut kivikkoinen, ja suuntaa on vaihdettu monta kertaa.
Aamulehti ja Tampereen Teknillinen Seura palkitsivat pelifirma Colossal Orderin toimitusjohtaja Mariina Hallikaisen vuoden Teknologiavaikuttajaksi.

 

Yhdysvaltojen entinen suurlähettiläs Bruce Oreck kehotti laajentamaan omaa laatikkoa ja mielikuvitusta: "Jos asia ei mahdu omaan luuppiin, ”kokemusmaailmaan”, jätetään se helposti huomaamatta."