Minkä puolesta tekkiläinen äänestää?

TEKin jäsenkyselyn tulokset osoittavat, että TEK on toiminnassaan oikealla tiellä. 

– Tekkiläiset uskovat, että Suomi menestyy koulutuksen ja tutkimuksen avulla, ja juuri tämä on myös TEKin vaikuttamistyön ydintä, TEKin yhteiskuntasuhdejohtaja Juhani Nokela toteaa. 

Vastaajat tukevat TEKin linjauksia koulutus- ja innovaatiopolitiikassa vahvasti. Väittämän Yliopistokoulutukseen ja -tutkimukseen pitää tehdä tasokorotus kanssa jossain määrin tai täysin samaa mieltä on 87 prosenttia vastaajista. 

Väite Julkista, yritysten omiin panostuksiin kannustavaa tutkimus- ja kehitysrahoitusta tulee kasvattaa saa myös vankan kannatuksen. Kolme neljästä tukee väittämää. 

Sukupuoli ja ikä eivät näytä juurikaan vaikuttavan mielipiteisiin. Sen sijaan puoluekanta näkyy siten, että vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajista löytyy vahvin tuki. Väitteet saavat myös hieman enemmän kannatusta asiantuntija-asemassa olevilta kuin johdolta. 

Satsaukset yliopistokoulutukseen ja tutkimukseen sekä julkiseen t&k-rahoitukseen vaikuttavat Suomen innovaatiotoimintaan, mutta myös yliopistokoulutukseen ja tutkijoiden työllisyyteen.

– Hallituksen tekemät leikkaukset vaikuttavat siis varsin henkilökohtaisesti monen tekkiläisen elämään ja toimeentuloon tässä ja nyt, Nokela toteaa.

Matematiikkaa on osattava

Kyselyyn vastanneet arvostavat laskutaitoa. Matematiikan kirjoittamisen pitää olla pakollista ylioppilaskirjoituksissa -väitteen kanssa jokseenkin tai täysin samaa mieltä on 83 prosenttia vastanneista. 

Vaikka nuoret ja vihreät suhtautuvat matematiikan pakolliseen kirjoittamiseen hiukan muita epäilevämmin, niin kaiken kaikkiaan laskutaitoa ja sen osoittamista ylioppilaskirjoituksissa vaaditaan laajasti.  

Vain joka toinen alentaisi veroja

Vastaustuloksiin mahtui myös yksi Nokelankin yllättänyt asia.

– Ansiotuloverotuksen alentamista ei kannateta niin vahvasti kuin oletin. Tässä asiassa meidän on TEKissä syytä tarkistaa tilanne.

Ansiotuloverotusta on alennettava kaikissa tuloluokissa -väitteen kanssa vastaajista olikin eri mieltä lähes joka kolmas. Joka viides ei ollut väitettä vastaan eikä puolesta. Jokseenkin tai täysin samaa mieltä oli 48 prosenttia. 

Ansiotuloverotuksessa puoluekanta vaikutti vastaukseen: oikealla ja keskustassa ollaan valmiimpia alentamaan ansiotuloverotusta kuin vasemmalla. Miehet ovat naisia vahvemmin ansioverotuksen alentamisen kannalla, samoin johtajat olivat innokkaampia pudottamaan tuloveroprosenttia kuin asiantuntija-asemassa olevat. 

Kysymykset, joissa mielipiteet hajaantuvat osoittaa Nokelan mukaan sen tosiasian, että jäsenkunta on heterogeeninen, mielikuva stereotyyppisestä DI-hahmosta ei ole todellisuutta.

Valtion velan kasvattamiselle kyllä ja ei

Mutta millä rahalla innovaatiopolitiikka saadaan raiteilleen? Väite Valtion velkaa voidaan lisätä julkisen t&k-toiminnan rahoituksen kasvattamiseen jakaa tekkiläisten mielipiteet. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä on reilu 32 prosenttia, täysin tai jokseenkin eri mieltä noin 37 prosenttia. Lähes 23 prosentilla vaaka ei kallistu kumpaankaan suuntaan. 

Eroja vastauksissa on puoluekannan mukaan: oikeistossa ja keskustassa valtion velkataakan lisääminen saa vähemmän ääniä kuin vasemmalla.  

Tekkiläinen innovaatiohenki ja edistyksellisyys näkyvät myös yritystukijärjestelmää koskevissa mielipiteissä. Melkein 72 prosentin kannatuksen saa väittämä Yritystukijärjestelmää on uusittava siirtämällä painopistettä säilyttävistä tuista uudistumiskykyä tuottaviin tukiin. 19 prosenttia ei ole väittämän puolesta eikä sitä vastaan, jokseenkin eri mieltä on 4 prosenttia vastaajista. Vahvimmin järjestelmän uusimisen kannalla ovat vihreiden ja vähiten SDP:n kannattajat. 

Mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen

Tekkiläiset vastaajat tukisivat jatkuvan oppimisen vaatimien koulutuskustannusten rahoittamista uudella järjestelmällä.

Vastaajat kannattavat selvästi väittämää Työuran aikaisten yksilön koulutuskustannusten kattamiseen pitää luoda järjestelmä, johon osallistuvat niin valtio, työn­antajat kuin työntekijätkin. Lähes 66 prosenttia vastaajista kannattaa väitettä jossain määrin tai täysin. 

Kiinnostus itsensä kehittämiseen on vahvaa iästä riippumatta, sillä kannatusta väitteelle tulee tasaisesti kaikista ikäryhmistä. Puoluekanta vaikuttaa vastauksissa siten, että kannatus on vahvempaa vasemmalla.

– TEKin tekemä osaamistilialoite tuli siis oikeaan aikaan ja saa kentältä vahvan tuen, Nokela toteaa.  

Työtulo-käsite käyttöön

Vastaajat ovat varsin yksituumaisia väitteen Palkansaaja- ja yrittäjätuloon erottelun sijaan otetaan käyttöön työtulo kanssa: liki 80 prosentti oli väitteen kanssa täysin samaa tai jokseenkin samaa mieltä. Ei-ääniä väite keräsi vain kolmisen prosenttia. Väite ei jakanut mielipiteitä iän, sukupuolen tai puoluekannan mukaan. 

– Yrittäjien ja erityisesti itsensätyöllistäjien määrä on kasvussa. Jäsenistämme yrittäjiä on nyt kuutisen prosenttia, joista yksinyrittäjiä liki puolet. Tulevaisuudessa oletamme Suomessakin olevan entistä enemmän itsensätyöllistäjiä sekä niitä, jotka toimivat välillä palkansaajina, välillä yrittäjinä, Nokela toteaa. 

– Yksi nykyiseen yrittäjyyteen liittyvistä ongelmakohdista onkin se, että ihminen on määritelty toisinaan palkansaajaksi, toisinaan yrittäjäksi. TEKin kanta tähän on ollut se, että eroa palkansaajien ja yrittäjien välillä on häivytettävä ja otettava käyttöön työtulo-käsite.

Ei tai kyllä perustulolle

Perustuloa koskeva kysymys jakaa vastaajat: reilu 39 prosenttia ei liikkuisi perustulon suuntaan ja reilu 37 prosenttia kehittäisi sosiaaliturvaa nimenomaan perustulon suuntaan. Joka viides vastaajista ei valinnut kumpaakaan vaihtoehtoa. 

Nuoret, miehet ja asiantuntija-asemassa olevat valitsisivat useammin perustulomallin, kun taas naiset, varttuneemmat ja johdossa olevat pitäytyisivät nykyisen kaltaiseen järjestelmään.

Sosiaaliturvan uudistamisesta tulee seuraavan hallituskauden kuuma peruna.

Perustulokysymys jakaa vastaajat myös puoluekannan mukaan, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat liikkuisivat muita useammin perustulon suuntaan. 

– TEK ei ole tehnyt linjauksia perustulon suhteen, mutta sosiaaliturvauudistus on Suomessa käynnistymässä, joten aiheesta käydään jatkossa varmasti kiivastakin poliittista debattia. Myös TEKissä on käytävä keskustelua linjausten pohjaksi, Nokela sanoo. 

Isäaikaa lapsille

Reilu puolet kyselyyn vastanneista tekkiläisistä lisäisi isille perhevapaita. 

Väite kuului näin: Perhevapaissa on lisättävä niitä vapaita, joita vain isät voivat käyttää vähentämättä perheiden itsensä päättämiä vapaita. Reilu viidennes on ajatusta vastaan. Liki 23 prosenttia ei asettunut kumpaankaan leiriin. 

Isien perhevapaita puolustavat enemmän naiset kuin miehet ja asiantuntija-asemassa olevat enemmän kuin johtoasemassa olevat. Alle kolmekymppiset liputtavat eniten isien vapaiden puolesta.

– Asia on selvästi erittäin tärkeä perheenperustamisiässä oleville, Nokela toteaa.

– Nykyinen hallitus ei saanut perhevapaauudistusta tehtyä, mutta asia on ehkä tulevien vaalien kuuma peruna.  TEKin kanta on tässä ollut se, että uudistus on tehtävä. Asian puolesta on kampanjoitu #isähaaste -otsikon alla ja korostettu, että vastuu perheestä on jaettava molemmille vanhemmille tasapuolisesti.

Vahva huoli ympäristöstä

Tekkiläiset ovat myös ilmeisen huolissaan ympäristön tilasta. Väite Ympäristöasiat tulisi aina asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle silloin, kun nämä ovat keskenään ristiriidassa saakin kannatuksen 51,5 prosentilta. Täysin tai jokseenkin eri mieltä väitteen kanssa on joka viides. Naiset, nuoret ja asiantuntija-asemassa toimivat asettuvat väitteen kannalle hieman muita useammin. 

Huoli ympäristöstä jakaantuu myös puoluekannan mukaan. Vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat ovat muita enemmän huolissaan ympäristön tilasta.

– Kysely tehtiin ennen kuin IPPC julkaisi tuoreimman raporttinsa ilmastonmuutoksesta. Saattaa olla, että ympäristökysymysten painotus saisi nyt jopa enemmän tukea, Nokela pohtii. 

– TEKin strategiassa olemme todenneet, että kestävän kehityksen periaatteet on otettava huomioon kasvua edistettäessä.  

Stop kilpailukielloille

Kilpailukiellot pitää kieltää Suomessa -väittämä keräsi vastaajilta selvän kannatuksen. Reilu 60 prosenttia sanoi väitteelle kyllä ja vain 13,6 prosenttia oli täysin tai jossain määrin eri mieltä.

TEK on ottanut kilpailukieltoihin kantaa ja tuonut julki kilpailukieltojen negatiiviset vaikutukset.

– Kilpailukielloista näyttää tulleen automaattinen käytäntö. Tällaista vakiomenettelyä ei TEKissä voida hyväksyä, sillä kilpailukielto kaventaa ihmisten mahdollisuuksia vaihtaa työpaikkaa ja heikentää samalla yritysten uudistumiskykyä, Nokela muistuttaa. 

Järjestöille kanneoikeus

Vankan kannatuksen kyselyyn vastanneilta saa TEKin jo pitkään ajama vaatimus palkansaajajärjestöjen kanneoikeudesta. Palkansaajajärjestöille säädetään kanneoikeus -väitettä tukee reilu 64 prosenttia vastaajista ja vastaan täysin tai jossain määrin on vain vähän yli 11 prosenttia. Vahvimman tuen palkansaajajärjestöjen kanneoikeudelle antavat vasemmistopuolueita ja vihreitä kannattavat tekkiläiset. Myös asiantuntija-asemassa olevat sanovat kanneoikeudelle useammin kyllä kuin johtajat, samoin nuoret useammin kuin vanhempi polvi. 

Nokela arvioi, että järjestöjen kanneoikeus antaisi järkevän tavan hoitaa ristiriitoja, joista nyt kärjistyneimmissä tilanteissa saattaa seurata työtaistelutoimenpiteitä, esimerkiksi ulosmarsseja. 

Miten segregaatiota vähennetään?

Tekniikan alalla sukupuolinen segregaatio on voimakasta: ala on edelleen vahvasti miesten hallussa. 

Väite Luodaan työelämään laadullisia menetelmiä sukupuolen mukaisen segregaation vähentämiseen, jotta käytössä olisi mahdollisimman monipuolinen asiantuntemus sai vastaajilta reilun 54 prosentin kannatuksen. Joka viides oli kuitenkin eri mieltä ja puolueettomina pysytteli myös liki 22 prosenttia vastanneista. 

Tämän kysymyksen kohdalla syntyi myös selvä pesäero miesten ja naisten välillä. Asteikolla 1–5, miesten keskiarvo oli 3,44 ja naisten 4,2. Ikä tai toimiasema eivät mielipiteeseen juurikaan vaikuttaneet. Puoluekanta vaikutti siten, että vasemmalla väite sai tuntuvampaa kannatusta kuin keskustassa tai oikealla.

– TEKin tavoitteena on työelämä, jossa jokainen voi olla oma itsensä, eikä ketään arvioida sukupuolensa mukaan. Tutkimuksemme osoittavat, että tasa-arvoon on vielä matkaa, joten tehtävää on, Nokela toteaa.

• Näin kysely tehtiin: Sähköinen kysely lähetettiin 7 500 TEKin jäsenelle. Vastausaika oli 29.8. – 12.9.2018. Vastauksia saatiin 1 014. Kiitos kaikille vastanneille!