Näin paljastat hiilihirviöt – helppoa diplomi-insinöörille
TEKin ylivoimaisesti suurimmat päästölähteet ovat jäsenetulehdet Talouselämä ja Tekniikka&Talous. Jussi-Pekka Teini neuvoo, kuinka lasket hiilijalanjäljen näppärästi itse.
Olet todennäköisesti väärässä, jos kuvittelet laskematta tietäväsi, mitkä ovat organisaatiosi merkittävimmät päästölähteet. Tätä mieltä on TEKin kestävän teknologiayhteiskunnan asiantuntija Jussi-Pekka Teini.
– Ensimmäinen arvaus menee usein pieleen, jos laskentaa ei ole tehnyt. En arvannut itsekään, että TEKin jäsenille nykyisin tarjottavat lehdet ovat suurin päästölähde. Olin kuvitellut, että jäsentapahtumat olisivat tuottaneet eniten päästöjä.
Ensimmäinen arvaus menee usein pieleen, jos laskentaa ei ole tehnyt.
Teini laski TEKin päästöt ensimmäisen kerran reilu vuosi sitten. Ensimmäinen kerta ei mennyt sekään ihan nappiin. Teini laski jäsenien saamista lehdistä mukaan vain TEK-lehden, jonka osuus TEKin hiilipäästöistä oli vajaat 15 prosenttia.
Toisella kerralla mukaan otettiin myös Talouselämä ja Tekniikka&Talous ja karu totuus paljastui. Ne lähes 2,5-kertaistivat TEKin vuosipäästöt. Tekniikka&Talouden osuus TEKin kokonaispäästöistä on 27 prosenttia ja Talouselämän 25.
Lehdet siis aiheuttavat reilusti yli puolet kaikista päästöistä. TEK-lehden osuus kutistui reiluun kuuteen prosenttiin, mikä sekin on enemmän kuin esimerkiksi risteilyjen tai hotelliyöpymisten aiheuttama kuorma.
– Mokia tulee, mutta sillä ei ole väliä, jos virheistä oppii. Tärkeintä on selvittää päästölähteet ja se, mistä on helpointa ja vaikuttavinta tehdä leikkauksia, Teini muistuttaa.
Helppoa diplomi-insinöörille
Jussi-Pekka Teini on käyttänyt apuna Helsingin yliopiston kehittämää maksutonta Hiilifiksu järjestö -laskuria. Se löytyy osoitteesta blogs.helsinki.fi/hiilifiksu. Laskuri on tarkoitettu järjestöille, mutta se sopii yrityksillekin.
– Kyseessä on excel-laskuri, joka ei ole käyttöliittymänä helppokäyttöinen, mutta toimii. Diplomi-insinöörille excel-laskuri voi olla suorastaan vetovoimatekijä.
Yhden paperisen TEK-lehden päästömäärä on 154 grammaa. Saman verran päästöjä aiheuttaa 0,9 kilometrin ajo bensiinikäyttöisellä autolla tai 4,2 gramman painoisen naudanpihvin tuottaminen. Myös 385 grammaa porkkanoita aiheuttaa samankokoisen hiilijalanjäljen.
Laskuri kysyy tietoja energian käytöstä, jätteistä, matkustamisesta, hankinnoista sekä palveluista ja tapahtumista.
– Energian käyttötiedot saa isännöitsijältä, hankinnat kirjanpidosta ja matkustamisen esimerkiksi matkatoimistosta. Jätteiden määräkin voi olla helppo laskea: pyysimme siivoojaa punnitsemaan viikon ajan jätteet ja kerroimme luvun 52:lla.
Työlästä TEKissä oli palveluiden ja tapahtumien hiilipäästöjen mittaaminen. Jäsentapahtumia on vuodessa satoja ja ne ovat luonteeltaan hyvin erityyppisiä.
– Ei kannata olla liian tarkka vaan mieluummin vedellä mutkia vähän suoriksi, että laskeminen ei jää kesken. Mittaluokka on tärkein tieto ja sen saa pienemmälläkin laskentatarkkuudella selville.
Rahan käyttö kertoo koosta
Suurin osa TEKin tapahtumien hiilijalanjäljestä syntyy ruoka- ja juomatarjoilusta. Tapahtumatilojen osuus on vain noin prosentin verran. Hankintojen hiilijalanjälki koostuu taas pääasiassa läppäreistä ja puhelimista.
– Karkeasti voi sanoa, että hiilijalanjälki on sitä isompi, mitä enemmän käyttää rahaa. Eli muilla vastaavan liikevaihdon järjestöillä on oletettavasti saman kokoluokan hiilijalanjälki kuin meillä. Meidän hiilijalanjälkemme vastaa noin 76 keskimääräisen suomalaisen hiilijalanjälkeä, Teini tiivistää.
Teinin mukaan oman hiilijalanjäljen selvittämiseen kuluu järjestössä aikaa ensimmäisellä kerralla yhdeltä ihmiseltä noin viikko. Toisella kerralla riittää pari–kolme päivää.
Hommaan kannattaa ryhtyä kuitenkin mielellään työkaverin kanssa, koska työläintä on rajata, mitä laskentaan otetaan mukaan ja mitkä ovat organisaation tietolähteet laskurin vaatimiin tietoihin.
– Näitä on kivempaa pähkäillä kaverin kanssa kuin yksin. Laskemiseen riittää, että jaksaa käyttää aivonystyröitä.
TEKin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2022. Onnistuuko?
– Onnistuu, mutta joudumme turvautumaan paljolti kompensaatioon. Pitää kuitenkin yrittää ja saada aikaan tuuppausmekanismeja, jotka vievät kohti hiilineutraaliutta. Tällaisia ovat esimerkiksi kannustaminen lehtien digitilauksiin ja jäsenpalveluiden enenevä digitalisointi.
- Kiinnostuitko? Oman hiilijalanjälkesi saat selville Sitran sivuilta: elamantapatesti.sitra.fi
Yksi helppo, yksi tehokas ja yksi kallis tapa kohti päästöttömyyttä
Jussi-Pekka Teinin mukaan todennäköisesti helpoin tapa pienentää hiilijalanjälkeä on vaihtaa sähkösopimus. Apua löytyy esimerkiksi sähköyhtiöiden yhteisestä Sähkövertailu.fi:stä.
– Sähkön voi vaihtaa yleistuotannolla tuotetusta joko uusiutuvalla energialla tuotettuun sähköön tai ydinvoimalla tuotettuun sähköön. Kumpikin laskennallisesti nollaa sähkön hiilijalanjäljen.
Toinen tapa on tehokas, mutta ehkä hankala.
– Lentojen lopettaminen pienentää hiilijalanjälkeä nopeasti, mutta onko organisaatiolla aikaa ja rahaa matkustaa maata pitkin. Ainakin kannattaa järjestää enemmän etäkokouksia.
Kolmas tapa on tehokas mutta kallis.
– Kompensaatioon löytyy paljon erilaisia palveluita, mutta yksi aidosti tehokas on päästöoikeuksien ostaminen pois EU:n päästökaupasta. Se aidosti takuulla vähentää päästöjä ja nostaa päästöoikeuksien hintaa, mikä taas ohjaa pitkällä aikavälillä kaikkia vähentämään päästöjä.