Näköalapaikka työelämän kehittämiseen – henkilöstön edustajat valitaan syksyllä

Luottamuksen rakentamisesta puhutaan valtakunnan ylintä johtoa myöten. Konecranesin ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Mikko Jutila tietää, mitä se käytännössä tarkoittaa.

– Henkilöstöjohtaja saattaa tulla vetämään hihasta ja sanoa ”Mikko, mitä mieltä olet tästä”, Jutila havainnollistaa.

Jutilan puheessa toistuvat usein sanat rakentava ja yhdessä tekeminen.

– Suhtaudun asioihin lähtökohtaisesti positiivisesti ja teen hyvin perusteltuja ehdotuksia. Edunvalvonta on usein pieniä käytännön tekoja, joilla voidaan parantaa yhteishenkeä, motivaatiota, viihtyvyyttä ja tuottavuutta. Haluan olla koko työyhteisön apuna.

Jutila päätyi luottamusmieheksi työuransa alkuvaiheessa reilu kolme vuotta sitten ”vanhalta teekkaritaustalta”. Aluksi hän toimi varaluottamusmiehenä ja luottamusmieheksi hänet valittiin vuosi sitten.

Rakentavat ehdotukset olivatkin tarpeen etenkin viime vuonna, kun Konecranesilla käytiin yt-neuvottelut. Rupeama oli Jutilalle jo toinen.

– Suunnitelmat olivat aika pitkällä, mutta aloimme etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kävin tapaamassa eri tiimejä, ja mietimme yhdessä säästökohteita. Työnantaja otti ehdotukset vastaan vakavasti ja esitti vastaehdotuksia. Työnantaja oli valmistautunut kokouksiin esimerkillisen hyvin. 

Jutilan mielestä lopputulos oli vähintään kohtuullinen. Vain reilu kolmannes irtisanomisuhan alla olevista joutui vähennyksen kohteeksi.

Tuottavuutta parantamassa

Jutilan mukaan monet asiat ovat Konecranesilla hyvin. Työhyvinvointityöhön on omat toimintamallit, esimiestyöstä annetaan hyviä arvosanoja ja viestintään ollaan tyytyväisiä. Siitä huolimatta luottamusmiestä tarvitaan.

Tuotekehityksessä työskentelevä Jutila edustaa noin 340 henkilöä. Yhteensä Konecranesilla on Suomessa neljä ylempien toimihenkilöiden luottamusmiestä.

Jutila laskee, että luottamustoimi vie 4–10 tuntia viikossa. Virallisia yhteistoiminta-kokouksia on neljä kertaa vuodessa. Sähkö-posteja henkilöstöhallinnon kanssa vaihdetaan viikoittain.

– Esimiestyö, työsuhde-edut, henkilöstön palkitseminen ja paikallinen palkkaratkaisu. Lisäksi olemme neuvotelleet matka-ajan korvaamisesta, Jutila luettelee viime aikoina esillä olleita asioita.

Jutilan mielestä luottamusmiehen pesti on erinomainen näköalapaikka.

– Tässä pääsee sellaisiin paikkoihin, joihin ei muuten pääsisi. Pääsen vaikuttamaan aidosti ja kehittämään työolosuhteita ja sitä kautta yrityksen tuottavuutta.

Hyvinvointia kehitetään yhdessä 

Reilu kolme vuotta sitten ohjelmistoyritys Softabilityn henkilöstö havahtui. Kasvaneen yrityksen palkkalistoilla oli noin 50 työntekijää, mutta luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua ei ollut.  

Henkilöstö halusi vaikuttaa työolojen kehittämiseen ja järjesti henkilöstön edustajien vaalit. Testaussuunnittelija Erkki-Juhani Lämsä valittiin työsuojeluvaltuutetuksi.

– Minua kiinnostavat turvallisuus- ja työsuojeluasiat. Työskentelin opiskeluaikana turvallisuusvalvonnassa ja järjestyksen-valvojana. 

Vaikka erityisiä ongelmia ei olisikaan, Lämsän mielestä on hyvä, että joku on perehtynyt henkilöstön hyvinvointiin.

– On kaikkien etu, että joku on ottanut asioista selvää ja tietää esimerkiksi, miten työoloja kehitetään niin, että ihmiset jaksavat työssä. 

Työnantaja suhtautui henkilöstön järjestäytymiseen myönteisesti.

– Myös työnantaja hyötyy siitä, että ei tarvitse neuvotella jokaisen kanssa erikseen, Lämsä arvioi. 

Työajat erityissyyniin

Lämsä perehtyi työsuojelutyön toimintatapoihin ja kävi neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n järjestämän kurssin.

Lämsän lähin yhteistyökumppani työsuojeluasioissa on yrityksen toimitusjohtaja, joka toimii työsuojelupäällikkönä. Työsuojelutoimikunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, mutta asioita hoidetaan myös kokoontumisten ulkopuolella.

– Viimeksi käsittelimme sairauspoissaoloja, joita meillä on keskimääräistä vähemmän. Lisäksi pohdimme yhdessä työterveyshuollon kanssa varhaisen välittämisen mallia, jossa määritellään muun muassa, miten reagoidaan toistuviin sairauspoissaoloihin.

Lämsän mukaan it-alan haasteena on, että töitä paiskitaan usein asiakkaan tiloissa, kiire korostuu projektimaisessa työssä ja jaksaminen on koetuksella.

– Työ saattaa läikkyä vapaa-ajalle joko pakosta tai huomaamatta, kun työstä ollaan innostuneita.

Myös Softabilityllä työajat on otettu erityistarkasteluun.

– Viime vuonna it-yrityksiin tehtiin yleisesti työsuojelutarkastuksia, ja meille huomautettiin, että kaikilta ei oltu kirjattu työtunteja. Sain toimitusjohtajalta lupauksen, että hän tarkastelee tunteja aiempaa tarkemmin.

Vaikka monet asiat ovat kunnossa, työsarkaa riittää. Työolojen kehittäminen on jatkuvaa yhteistyötä.

– Edellisestä työhyvinvointikyselystä on aikaa ja ensiapukortit ovat vanhentuneet. Ne pitää ainakin päivittää, Lämsä luettelee.