Aikaa on rajallinen määrä eikä se riitä kaikkeen. Tuoreen Akavan tutkimuksen mukaan ajan puute on selvästi suurin syy sille, ettei omaa osaamista ehdi tai jaksa päivittää. Päivittämistarvetta ei välttämättä ehdi edes miettiä.
Tutkimuksesta käy ilmi, että 15 % vastaajista ei tiedä mitä opiskelisi ja 4 % ei tiedä mistä löytäisi tietoa opiskelusta. Työelämässä on toisin sanoen jonkin verran ihmisiä, jotka tietävät mistä löytäisivät tietoa sopivista opinnoista, mutta selvitystyöhön ei ole aikaa. Lisäksi 52 % vastaajista tietää jo mikä heitä kiinnostaisi, mutta aikaa varsinaisille opinnoille ei ole.
Mistä lähteä liikkeelle?
Omien taitojen ja tietojen petraamisessa ensimmäinen askel on miettiä, mitä tulisi kehittää. Arjen tuoksinassa tällainen ajatustyö jää kuitenkin helposti tekemättä. Vaikka ajanpuutettakaan ei olisi, on oman osaamisen miettiminen oikeasti raskasta ja tähän on nähdäkseni ainakin kolme syytä.
Ensinnäkin osaamisen hahmottaminen on vaikeaa! Maailma ja oikea elämä eivät ole yksinkertaistettavissa. On helppoa sanoa, että neuvottelutaitoni ovat asteikolla 1–5 kolmosen luokkaa, mutta mitä oikeastaan näillä neuvottelutaidoilla tarkoitetaan? Kenen kanssa neuvotellaan? Entä missä tilanteessa? Olenko yhtä hyvä tekemään hankintasopimusta kuin taivuttelemaan uhmaikäistä nukkumaan?
Toiseksi omaa osaamista on usein enemmän kuin itse luulemme. Monet taitomme ovat vahvasti riippuvaisia kulloisestakin kontekstista. Aina emme edes hahmota, että tekemämme asia vaatii taitoa. Eräs uraohjauksen ammattilainen kehui kerran muistiinpanojani kokouksessa. Oma reaktioni kehuun oli, että kaikkihan tämän osaavat. Eivät osaa, kuulemma.
Kolmantena nostan esiin sen, että pohdimme osaamistamme muutoinkin aivan liian vähän. Omien valmiuksien hahmottaminen on taitolaji, jota voi harjoitella. Kuten monessa muussakin taidossa, siinäkään ei voi tulla valmiiksi, sillä maalitolpat siirtyvät aina oman osaamisen karttuessa.
Missä tätä voisi treenata? Hyvä lähtökohta tekkiläisille on tietenkin TEKin uraohjaus, josta löytyy monenlaista työntöapua alkuun. Seuraava verkkovalmennus alkaa jo ensi kuussa ja ilmoittautuminen siihen tehdään tämän kuun puolella. Harjoitella voi joustavasti oman aikataulun mukaan ja tukena ovat TEKin asiantuntijat.
Oppimiseen tarvitaan aktiivista ajattelua
Jos oman osaamisen hahmottaminen kiinnostaa laajemmin, voin suositella lämpimästi FITech-verkostoyliopiston Jatkuvan oppimisen taidot -verkkokurssia.
Oman osaamisen analysoinnin lisäksi kurssilla käydään läpi opiskelutaitoja, pohditaan omaa suuntaa työelämässä ja kerrotaan myös, mitä se paljon puhuttu jatkuva oppiminen oikeastaan on.
Kuten sanottua, omaan osaamiseen liittyviä tietoja ja taitoja on hyödyllistä harjoitella, vaikka ajattelisikin tällaisten asioiden olevan tukevasti hallussa. Kaikki kerran opittu ei välttämättä ole tuoreessa muistissa ja oma ajattelu saattaa työelämässä urautua tietyille poluille. Osaamiseensa saattaa myös turtua. Vaikka jonkin on jo oppinut, on ympäröivä maailma saattanut muuttua niin paljon, ettei kerran opittu enää vastaakaan vaatimuksia.
Omaan työhöni osaaminen ja sen kehittäminen liittyvät vahvasti, mutta kurssista oli siitä huolimatta hyötyä ja iloa. En aluksi uskonut saavani kurssista paljoakaan irti, sillä olen lukenut, keskustellut ja kirjoittanutkin aiheesta runsaasti. Kurssin sisällöt laittoivat minut kuitenkin miettimään ja löysin niistä suoria yhtymäkohtia omiin jokapäiväisiin työtehtäviini. Tämä siitäkin huolimatta, että varsinaista uutta asiaa kurssilla oli itselleni aika vähän.
Tärkein oppi kurssista minulle olikin, että vaikka asiatieto oman osaamisen suhteen on hyödyllistä, sitäkin tärkeämpää on ajattelu. Sen äärelle on hyvä pysähtyä ja ottaa sille aikaa.
Seuraavaan kurssiin (joka muuten on Jatkuvan oppimisen johtaminen, sekin FITechissä) osaan jo suhtautua uudella tavalla. Oppiminen ei ole vain faktojen ammentamista, vaan aktiivista asioiden työstämistä ja ajattelua.
Entä sinä? Milloin ajattelit seuraavan kerran miettiä osaamista, omaasi tai muiden?
