Työn algoritmisesta valvonnasta monelle tulee ensimmäisenä mieleen Amazonin varastotyöntekijät, joiden tarkasti valvotusta työtahdista on uutisoitu laajasti. Työn algoritminen valvonta on kuitenkin monissa maissa arkipäivää myös asiantuntijatyössä, eikä se rajoitu vain etätyöhön – ja miksipä rajoittuisi, kun sama algoritmi toimii yhtä lailla kotikonttorilla kuin toimistolla.
HS Vision toimittaja Veera Luoma-aho on raportoinut kiinnostavasta ja huolestuttavasta ilmiöstä eli etätyön valvonnan yleistymisestä. Ilmiötä käsittelevässä Valvonnan alaiset -jutussa (vain HS:n tilaajille) sekä sen Vapauden rakastajat ja luottamuksensa menettäneet -jatkojutussa (vain HS:n tilaajille) ilmiön todetaan onneksi olevan Suomessa vielä harvinainen. Tämä on myös Tekniikan akateemiset TEKin näkemys tilanteesta, mutta kuten jutussakin varoitetaan, on syytä olla varuillaan, ettei ilmiö lähde yleistymään.
Asiantuntijatyön algoritminen valvonta voidaan toteuttaa esimerkiksi hiiren liikuttelua tai näppäimistön näppäilyä monitoroimalla, ottamalla satunnaisia kuvakaappauksia työntekijöiden ruuduista, työnantajan tarjoaman puhelimen antureiden mittaamaa dataa analysoimalla tai webbikameran kuvaa seuraamalla.
Algoritminen työntekijöihin liittyvä päätöksenteko on kuitenkin tätäkin laajempi ilmiö, ja siihen liittyy esimerkiksi automatisoidut rekrytointi- ja erottamispäätökset tai työnantajan tarjoaman aktiivisuusrannekkeen datan seuraaminen vapaa-ajan aktiivisuuden osalta.
Algoritmista valvontaa ja päätöksentekoa voi käyttää hyvään tai pahaan, aivan kuten kaikkea teknologiaa. Sitä voitaisiin hyödyntää varmistamaan, että kaikkien työkuorma on kohtuullinen, että työntekijät saavat laadukkaampaa ja runsaampaa palautetta työstään, tai että organisaatiossa tunnistetaan osaamiset ja työntekijät pääsevät hyödyntämään vahvuuksiaan. Näihin harvalla olisi vastaansanomista. Näihin tarkoituksiin algoritmista valvontaa ja päätöksentekoa ei kuitenkaan juuri käytetä, vaan tarkoituksena on kontrolloida ja mikromanageroida.
EU:ssa työntekijöiden oikeudet työnteon algoritmiseen valvonnan ja päätöksenteon suhteen ovat onneksi jo varsin laajat, joskin asia on heikosti tiedostettu. Algoritmisessa valvonnassa ja päätöksenteossa on pohjimmiltaan kyse työntekijästä kerätyn datan hyödyntämisestä, joka puolestaan tarkoittaa, että asiassa voi tukeutua EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen eli tutummin GDPR:n.
Työpaikan algoritmisen valvonnan kontekstissa GDPR:n artiklat 13 ja 14 määrittävät työntekijöiden informointia, jos heistä kerätään ja hyödynnetään dataa. Artikla 15 mahdollistaa työntekijän saada tutustua hänestä kerättyyn dataan ja artikla 16 mukaan työntekijällä on oikeus korjata kyseistä dataa, jos tarvetta on.
Jos työnantaja käyttää työntekijästä kerättyä dataa johonkin muuhun kuin mistä työntekijää on informoitu, mahdollistaa artikla 17 vaatia sen poistamista. Algoritmisen päätöksenteon osalta artikla 22 on merkittävä, sillä se mahdollistaa tietyin rajoituksin oikeuden valita, salliiko työntekijä itseensä liittyen käytettävän automatisoitua päätöksentekoa. Tarkemmin tietosuoja-asetukseen voi tutustua tietosuoja.fi-sivustolla.
Algoritmisesta valvonnasta ja päätöksenteosta kannattaa myös käydä aktiivista vuoropuhelua työnantajan ja henkilökunnan välillä. Jos asia mietityttää, voit kääntyä oman henkilöstöedustajan tai TEKin työmarkkina-asiantuntijoiden puoleen.
Hyviä, valmiita toimintamalleja löytyy esimerkiksi The Why Not Lab:n kehittämästä Data Life Cycle at Work -työkalusta sekä brittiläisen Prospect-ammattiliiiton Digital technology: a guide for union reps -oppaasta.
