Oulussa ei luovuteta

Microsoftin ja Broadcomin on panostettava irtisanottavien työllistymiseen

Oulun nupullaan versonut uusi kasvu koki kovan kolauksen kesällä, kun Microsoft ja Broadcom ilmoittivat suurista henkilöstö­vähennyksistään. Oulusta katoaa yhteensä yli tuhat ICT-alan työpaikkaa.

TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kaupin mielestä Microsoftin ja Broadcomin pitäisi kantaa vastuunsa irtisanottavien tulevaisuudesta. Ei ole yhdentekevää, millä tavalla henkilöstö­vähennykset toteutetaan.

– Irtisanomisten toteuttamistapa viestii jäljelle jäävälle henkilöstölle, kuinka yritys arvostaa työntekijöitään. Pois lähtevät saattavat tulla myöhemmin vastaan. He voivat työllistyä potentiaalisten asiakkaiden tai yhteistyökumppaneiden leipiin.

Nokia panosti aikanaan merkittävästi irtisanottavien työllistymiseen. Kauppi vaatii, että Microsoft laatisi Nokian Bridge-ohjelman kaltaisen rakennelman irtisanottavien tueksi. Ohjelman avulla moni ex-nokialainen pääsi ripeästi uuteen alkuun. Esimerkiksi vuosina 2011–2013 Bridge-ohjelma synnytti noin 400 uutta yritystä.

Tukiohjelman tulisi sisältää muun muassa irtisanomispaketteja, muuntokoulutusta, uudelleensijoituksia yrityksen sisällä ja yrityshautomotoimintaa.

– Kaikkea ei tarvitsisi tehdä ja maksaa itse. Yritykset voisivat kerätä kasaan kumppaniverkoston, ja valtio voisi myös osallistua ohjelman rahoitukseen.  

Lisäksi Kauppi näkisi mielellään, että Microsoft kartoittaisi oman maailmanlaajuisen verkostonsa avulla yrityksiä, jotka tulisivat Ouluun ja hyötyisivät vapautuvasta osaamisesta.

– Esimerkiksi Saksassa on uutisoitu 30 000:n ja Tanskassa 7 000 ICT-alan insinöörin vajauksesta. Myös Hollanti kärsii insinööripulasta.

Microsoftin yt-neuvottelut päättyivät elokuun lopulla 1 050 työpaikan vähenemiseen. Oulun yksikkö suljetaan kokonaan.

Microsoftin tietoyhteiskuntasuhteiden johtajana Suomessa toimivan Max Mickelssonin mukaan yhtiö tarjoaa irtisanottaville tukipaketteja ja auttaa uudelleen työllistymisessä.

– Olemme koordinoineet alueellisten toimijoiden kanssa, että emme järjestäisi päällekkäisiä toimia.

Microsoft järjestää Oulussa TE-toimiston kanssa yhteistyössä räätälöityjä työvoimakoulutuksia. Biz-Spark-ohjelma puolestaan tukee aloittelevaa yritystoimintaa tarjoamalla työkaluja ja verkottumismahdollisuuksia.

Mickelssonin mukaan Microsoft myös avustaa elokuun lopulla lanseerattua Polestar.fi-hanketta, joka houkuttelee yrityksiä läheltä ja kaukaa tutustumaan pohjoisen alueen ICT-osaamiseen. Sivusto esittelee satoja ICT-alan asiantuntijoita.

– Työntekijät itse ehdottivat työntekijävetoista markkinointikampanjaa, ja me osallistumme kustannuksiin, Mickelsson kertoo.

Sen sijaan Oulun seudulle toivotun datakeskuksen Microsoft rakensi Uudellemaalle.

Broadcomin yt-neuvottelut päättyivät puolestaan elokuun puolivälissä. Yrityksen yhteiskuntavastuu näyttää jäävän toteutumatta. Ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Lauri Louhivirta on äärimmäisen pettynyt lopputulokseen.

– Neuvottelut olivat huomattavasti erilaiset kuin aiemmilla kerroilla. Vastassa oli maajohtaja ja kaksi lakimiestä. Edut tingittiin mahdollisimman alas ja tekstit ovat erittäin tiukat.

– Esitimme vaihtoehtoisia ehdotuksia, sillä kaikki tukitoimet ovat yksilön kannalta merkityksellisiä. Broadcom kuitenkin suhtautui kielteisesti kaikkeen työllistymistä edistävään toimintaan.

Työministeri Lauri Ihalainen (keskellä) saapui Ouluun elokuun puolivälissä huomattavan pelastupaketin kanssa.

Täsmäapua TE-toimistosta ja ELY-keskuksesta

Ministerivierailu kaupungissa saa median aina liikkeelle, mutta tunnelma Oulun kaupungintalolla on elokuun puolivälissä erityisen sähköinen. Istuutumaan päästyään työministeri Lauri Ihalainen paljastaa hartaasti odotetun viestin.

Valtio tukee Oulua ICT-alan murrokses­sa yhteensä 5,25 miljoonan euron lisärahoituk­sella. Tukisumma on tarkoitus käyttää irti­sa­nottavia tukeviin koulutushankkeisiin, palkkatukeen, starttirahaan sekä yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin.

Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on ha­kenut toisesta lisätalousarviosta yhteensä 12 miljoonaa euroa ICT-yritysten kansain­välistymiseen sekä yritysten investointi- ja kehit­-
tämisavustuksiin. Ministeriö myös valmistelee hakemusta Euroopan globalisaatiorahastolle.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on puolestaan esittänyt talousarvioon lisäsatsauksia ICT-alan muuntokoulutukseen.

– Panostukset Oulun seudulle ovat keskimääräistä suuremmat, Ihalainen kuvailee.

Oulussa on painittu ICT-alan rakennemuutoksen kanssa useamman vuoden ajan. Valtio­neuvosto nimesi Oulun äkillisen rakennemuutoksen alueeksi jo kaksi vuotta sitten.

TEK vaikutti aktiivisesti yhdessä muiden Oulun alueen toimijoiden kanssa lisäavun saamiseen. Lisäksi TEK on ollut mukana kehittämässä korkeasti koulutettujen TE-palveluja ja työvoimakoulutusta.

Oulun seudun työttömyysprosentti oli heinäkuun lopulla 17,3, joka on selvästi koko maan lukuja korkeampi. Heinäkuun lopulla korkeakoulututkinnon suorittaneita ICT-alan asiantuntijoita oli työttömänä reilut 700 henkilöä.

– Usein vähennyksistä on ilmoitettu juuri kesällä, ja kesälomat ovat menneet ongelmia ratkoessa, vastuualueen johtaja Leila Helaakoski Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta ­muistelee.

Oulussa ymmärrettiin jo varhain, että kenenkään toimijan on turha yrittää kammeta ongelmia yksin. Elinkeinoelämä, kaupunki, TE-toimisto, ELY-keskus ja korkea­koulut ovat yhdistäneet voimansa ja puntaroineet selviytymis­mahdollisuuksia yhteistuumin.

Paljon on jo saatu aikaan.

– Ennen Microsoftin ja Broadcomin ilmoituksia työttömyyden kasvu hiljeni, vaikka työmarkkinatilanne on huolestuttava. Uusia työpaikkoja syntyy koko ajan myös ICT-alan sisällä, laskee Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Maire Mäki.

TE-toimisto on viimeisen vuoden aikana virittänyt koneistoaan, jotta se palvelisi paremmin ICT-alan taitajia. Esimerkiksi syksyn aikana järjestetään työvoimakoulutuksia muun muassa kansainvälisestä markkinoinnista, ohjelmistoliiketoiminnasta, tietoturvasta, ohjelmistotestauksesta ja pilviteknologioista.

Syksyllä tehdään lisähankintoja niistä koulutuksista, joihin on ollut paljon hakijoita ja joista on hyvät kokemukset. Suunnitelmissa on myös kilpailuttaa uusia koulutuskokonaisuuksia.

– Kysyimme viime keväänä paikallisilta yrityksiltä, minkälaisia TE-hallinnon palvelutarpeita heillä on. Saimme arvokasta tietoa yritysten osaamis- ja koulutustarpeista ICT-alaan liittyen. Tätä tietoa hyödynnetään koulutussuunnittelussa, Mäki kertoo.

Lisäksi TE-toimistoon on palkattu tänä vuonna kymmenkunta asiantuntijaa, ja ensi vuonna lukumäärä nousee vielä tästä. Viimeaikaisissa rekrytoinneissa on huomioitu myös ICT-alan tuntemus.

Samalla Oulussa otetaan käyttöön uusi toimintamalli, jossa viiden hengen iskujoukko jalkautuu paikallisiin yrityksiin. Tavoitteena on selvittää millaisia kehittämis-, koulutus- ja rekry­tointitarpeita yrityksillä on. Työ kytketään tiiviisti osaksi muun muassa kehittämiskoulutuksia, jossa opiskelija toteuttaa yksittäisen yrityksen kehittämishankkeen osana opiskeluaan.

Käytössä on joukko muitakin työkaluja. Esimerkiksi rekrytointikoulutus auttaa yrityksiä palkkaamaan uutta työvoimaa. ELY maksaa uuden henkilöstön kouluttamiskustannuksista noin 70 prosenttia.

– Vapaana olevan työvoiman osaaminen ei aina vastaa täysin aloittavan yrityksen tarpeita. Me autamme koulutuksessa. Esimerkiksi Nokia Networks on käyttänyt tukea hyväkseen, Helaakoski toteaa.

Helaakosken mukaan myös yritystukia kohdennetaan tarvittaessa.

– Terveys-, ympäristö-, ICT- ja kaivosteknologioissa on runsaasti mahdollisuuksia.

Yritykset on houkuteltava osaajien luokse

ICT työllistää Oulussa edelleen yli 10 000 henkilöä. Monet yritykset, kuten Nokia Networks, Anite ja ARM, ovat rekrytoineet alkusyksyllä uutta väkeä. Lisäksi samaan aikaan muun muassa Elektrobit ja Solita ovat ilmoittaneet perustavansa uudet yksiköt Ouluun.

– On tärkeää, että tuemme Oulun seudulla toimivien yritysten halua ja kykyä palkata uutta työ­voimaa, tähdentää BusinessOulun johtaja Juha Ala-Mursula.

Mutta uusia tulijoitakin kaivataan. Yrityksiä houkutellaan Ou­luun niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Ala-Mursula paljastaa, että hänen toimistossaan on käynyt melkoinen vilske viime viikkoina. Microsoftin ja Broadcomin osaajat kiinnostavat maailmanlaajuisesti.

– Kansainvälisten yritysten kannattaisi tulla Ouluun erityisesti nyt. Harvoin on tarjolla näin taitavia ja kansainvälisesti kokeneita tiimejä, Broadcomin ylempien toimihenki­löiden luottamusmies Lauri Louhivirta huomauttaa.

Myös BusinessOulun yhteydessä toimiva Kaato-hanke houkuttelee verkostonsa avulla ulkomailta Ouluun ICT-alan yrityksiä. Kaato-hankkeen toiminnanjohtaja Arto Pussisen mukaan käynnissä on lupaavia keskusteluja usean yrityksen kanssa.

– Jos kaikki nämä yritykset tulisivat Ouluun, ne työllistäisivät useamman sata henkilöä. Päätökset ovat yleensä kuitenkin 1–2 vuoden prosesseja.

Venäläinen Yota Devices ja brittiläinen Telrock olivat ensimmäiset Ouluun tulijat. Lisäksi monet yritykset ovat tehneet alihankintasopimuksen oululaisen yrityksen kanssa.

– Kun yritykset miettivät tuloaan, ne pohtivat mitä saatavilla oleva työvoima osaa, minkälainen on paikallinen yritysekosysteemi sekä millaista tutkimusta ja koulutusta yliopistossa on, Pussinen luettelee.

– Viime vuonna Kaato-hanke tuotti noin 110 työ­paikkaa, joista Ouluun syntyi 30–40. Tämän vuoden keväällä alihankintasopimusten avulla on työllistynyt 40–50 henkilöä. Mitä enemmän käytössä on resursseja, sitä useampi henkilö pystyy neuvottelemaan yritysten kanssa, Pussinen jatkaa.

Helsinkiläinen hyvinvointialan teknologiaa kehittävä Medieta on yksi uusista toimijoista Oulussa. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Jorma Terentjeff arvioi sanomalehti Kalevassa elokuun puolivälissä, että yhtiö palkkaa ensi vuoteen mennessä Oulun seudulle 10–20 omaa työntekijää tuotekehitykseen ja tuotantoon. Tällä hetkellä työntekijöitä on seudulla yksi.

Terveysteknologia-alasta onkin kasvamassa yhä merkittävämpi työllistäjä Oulun alueella.

– Viime vuosina irtisanotut ICT-osaajat soveltuvat varmasti terveysteknologian kehittämiseen. Tuotekehitys on aina tietyiltä osin samanlaista, kiteyttää Medietan tuotanto­päällikkö Mikko Merihaara, joka toimi aiemmin Nokian Ou­lun yksikön ylempien toimihenkilöiden ­luottamusmiehenä.

Oulussa on myös käännetty katseet tulevaan sote-uudistukseen. Oulun tavoitteena on saada kaupunkiin kansallinen sote-ICT-standardointiyksikkö.

– Aiemmin kaupungit ja keskussairaalat ovat pyörittäneet omaa sähköistä potilastietojärjestelmäänsä. Sote-uudistuksen myötä on tarkoitus saada aikaan yhtenäinen järjestelmä, joka on avoin myös pienille järjestelmätoimittajille. Standardointiyksikkö testaisi ja hyväksyisi yhteiset rajapinnat, Ala-Mursula visioi.

– Ideana on rakentaa samalla yhteispohjoismainen keskus, tehdä uusi NMT eli Nordic Medical Techonology -standardi, Ala-Mursula jatkaa.

Startupeista uusia menestystarinoita

Ouluun on kasvanut viime vuosina yksi Suomen merkittävimmästä startup-yhteisöistä. BusinessOulun mukaan seudulle on perustettu viimeisen viiden vuoden aikana noin 350 kasvuhakuista yritystä.

– Tuhannen ihmisen joukosta 100–150 löytää tiensä startup-aktiviteetteihin. Meidän tehtävämme on saada startup-yhteisöt toimimaan mahdollisimman hyvin, Ala-Mursula linjaa.

Oulussa yhdistäviä kohtaamispaikkoja on monia. Yritystakomo toimii muualta Suomesta tuttujen Protomojen tavoin ja Business Kitchen Oulun keskustassa verkottaa opiskelijoita ja yrityk­siä. Myös Starttaamo tukee alueen startup-yrittäjiä.

– Ihmisillä on patoutuneena kymmeniä hyviä ideoita tehdä asioita nopeammin, tuottavammin ja turvallisemmin. Yksi mahdollisuus on perustaa yritys sen ympärille. Jos yrityksestä kasvaa 2–3 vuodessa 30–40 henkilön yritys, olisi hyöty Oulun alueelle suuri, sillä koko tuotto jäisi tänne, arvioi Yritystakomon toimitusjohtaja Kari Kivistö.

Kivistön mukaan tällaisia menestystarinoita voi laskea jo kahden käden sormilla. Esimerkiksi ex-nokialaisten perustama suunnittelutoimisto Haltian on kasvanut vajaassa kahdessa vuodessa yli 50 henkilön voitolliseksi yritykseksi, jonka liikevaihto on kuusi miljoonaa euroa.

Yritystakomossa on neljän vuoden aikana saanut alkunsa lähes 90 yritystä, joihin on syntynyt vajaat 300 työpaikkaa.

– Nopein tapa kannattavaan startup-yrittämiseen on kuitenkin se, että Microsoftin ja Broadcomin valmiit tiimit myisivät osaamistaan alihankintana ulkomaiselle yritykselle, Kivistö huomauttaa.

Mutta miten Oulussa nähtäisiin lisää uusia menestystarinoita?

– Kyllä se rahaa vaatii. Kustannukset syntyvät etupainotteisesti, sillä alussa on tärkeää saada markkinoille jotain, mistä kehitystyötä voi jatkaa, Kivistö korostaa.

Oulussa on otettu käyttöön Suomessa ainutlaatuinen rahastomalli. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus siirsi viime keväänä viisi miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston varojaan startup-yrityksiin sijoittavaan Northern Startup Fund -riskirahastoon.

– Normaalit yritystuet maksetaan jälkikäteen, toteutuneita kuluja vastaan. Tässä rahan saa heti käyttöön. Toivomme, että voisimme jatkaa pääomittamista myös uudella ohjelmakaudella. Uuden yritysrahastolain mukaan tämä on nyt mahdollista kaikille ELYille, kertoo vastuualuejohtaja Leila Helaakoski Pohjois-Pohjanmaan ELYstä.

Massakoulutusten aika on ohi
 

Oulun yliopiston koulutusrehtori Olli Silvénille kokoushuoneet ovat käyneet loppukesästä tutuiksi. Puhelimen päähän hän ennättää vasta myöhään iltapäivällä.

– Kyllä Oulu tästä nousee, ei ole mitään epäilystä siitä. Täällä on erittäin hyvää osaamista, hän vakuuttaa.

Mutta helppoa se ei ole. Silvén uskoo, että nyt työttömäksi jäävät työllistyvät pienempiin teknologiayrityksiin viimeistään 1,5–2 vuoden kuluessa.

– Isompi ongelma ovat kuitenkin henkilöt, jotka ovat työskennelleet ICT-alalla, mutta joilla ei ole alan koulutusta. Koulutushankkeita tarvitaan heitä varten.

Tulevaisuudessa työpaikat syntyvät aiempaa laajemmalle kentälle.

– Epäilen, että suurten massakoulutusten aika on ohi. Työmarkkinoiden tarve on selvästi aikaisempaa pirstaloituneempi. Tässä tilanteessa ei pitäisi fokusoida liikaa, vaan tarvitsemme kaikkia tieteenaloja.

Silvénin mielestä Oulun osaamisvajetta tulisi paikata uusilla koulutusohjelmilla ja täydennyskoulutuksen joustavalla toiminnalla.

Monet pk-yritykset kaipaisivat kipeästi myynnin taitajia helpottaakseen pääsyä markkinoille. Oulun yliopistoon onkin ehdotettu perustettavaksi myynnin professuuri.

– Se ei kuitenkaan ratkaisisi ongelmaa niin nopeasti kuin olisi tarvetta, Silvén miettii.

Oulun rakennusalan osaamis­vajetta paikatakseen yliopisto aloitti reilu vuosi sitten rakennusalan diplomi-insinöörien muunto­koulutuksen yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Uusi koulutuserä on suunnitteilla.

Silvénin mukaan Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen eteneminen työllistäisi puolestaan paljon alan erikoisosaajia. Oulun yliopisto on valmistautunut kouluttamaan ydinvoimatekniikan ja -rakentamisen ammattilaisia.   

– Ouluun on tänä kesänä perustettu myös uusi kaivosalan tiedekunta. Ala on saanut paljon negatiivista julkisuutta. Osittain se johtuu siitä, että osaavaa työvoimaa ei ole tarpeeksi.

Uusista suunnista huolimatta vanhaa kruunun­jalokiveä ei olla heittämässä romu­koppaan. Silvén uskoo, että ICT-ala pysyy Oulun hyvinvoinnin perustana myös jatkossa.

– ICT-ala kasvaa globaalisti koko ajan. Ala on yhä enemmän ohjelmisto- ja laitepuolen sovelluksia. On vaikea ennustaa, mistä tulee isoja juttuja, vai onko tulevaisuus kapean sektorin syvällistä osaamista.

TEKistä apua muutostilanteisiin