Pahin alkaa olla vasta edessä

Ei auta itku, valitus eikä lakkoilu. Petteri Orpon (kok.) hallituksen työelämän lakiuudistukset etenevät kuin tunnin juna.

Näillä näkymin ansiosidonnaisen työttömyysturvan taso laskee, henkilöperusteisesta irtisanomisesta tulee entistä helpompaa, ensimmäinen päivä sairastetaan palkatta ja lakot saavat entistä tiukemmat rajat.

Lisäksi hallitus lakkauttaa vuorotteluvapaajärjestelmän ja aikuiskoulutustuen.

Mitä hyvää näet hallituksen työelämäuudistuksissa, Tekniikan akateemiset TEKin työmarkkinajohtaja Teemu Hankamäki?

– On se vaikea vastata tuohon kysymykseen, mutta en oikein mitään. Muutosten työllisyysvaikutukset ovat ilmeisen heikkoja, mutta tähtäävät selvästi työn hinnan alentamiseen. En usko, että nämä työelämälainsäädännön muutokset ovat oikotie onneen, jos tavoitteena on saada Suomeen kasvua.

Hankamäen mukaan ainoa jotenkin kannatettava muutos on, että laittomat lakot saavat entistä tiukemmat rajat. Työn hinnalla kilpailukaan ei kannata pitkällä aikavälillä.

– On päässyt unohtumaan, että työn hinnalla yritykset voivat kilpailla ylipäätään varsin rajallisesti. Suomen ainoa mahdollinen ja tavoiteltava suunta pitää olla kasvaa kansakunnaksi, joka tuottaa sellaisia tuotteita ja palveluita, joiden tekemisestä voidaan maksaa maailman korkeinta palkkaa.

Miten TEK voi vaikuttaa uudistuksiin?

– Käytännössä työlainsäädäntöä valmistellaan työnantajien, työntekijöiden ja hallituksen kolmikantatyöryhmissä, joissa Akava edustaa TEKiä. Päävastuu työlainsäädäntöön ja sosiaaliturvaan liittyvän lainsäädännön valmistelussa on siis Akavalla. Me sparraamme tietenkin taustalla Akavan edustajia ja muodostamme linjaa muiden akavalaisten liittojen kanssa.

Akavakaan ei ole pystynyt vaikuttamaan hallituksen aikeisiin. Akava totesi hiljan aikuiskoulutustukityöryhmän neuvottelujen jälkeen lakonisesti, että järjestöjen tekemiä esityksiä ei ole hyväksytty työryhmän ehdotuksiksi.

Miten voi vaikuttaa, jos ehdotuksia ei hyväksytä?

– Perusongelma on hallitusohjelman tarkkuus ja se, että hallitus pitää siitä kiinni. Eivät työryhmät voi ohjelmaa muuksi muuttaa. Työryhmien työtapa on supistunut aikaisempaan verrattuna, kun niissä pohditaan vain, kuinka hallituksen esitys kirjataan lakiin. Neuvottelulle ja vaihtoehtoisien ratkaisujen hakemiselle ei näytä olevan sijaa.

Miten sitten voi vaikuttaa?

– Lopputulemaan on tosi vaikea nyt vaikuttaa, mutta se ei vähennä sen työn arvoa, mitä tehdään. Tilanne on nyt tämän hallituksen kanssa tämä. Tilanteesta huolimatta on kuitenkin tärkeää, että meillä on mutkaton keskusteluyhteys hallituksen kanssa.

Pitääkö odottaa seuraaviin eduskuntavaaleihin?

– En usko purkutalkoisiin eli että seuraava hallitus tekisi samat muutokset toiseen suuntaan. Sellainen hallituskokoonpano ja hallitusohjelma ei näytä kovin todennäköiseltä vaihtoehdolta, että merkittävästi nyt tehtäviä muutoksia purettaisiin. Aika näyttää, mikä tosiasiallinen vaikutus nyt tehtävillä muutoksilla on, ja sekin vaikuttanee seuraavan hallituksen harkintaan.

Rajoja keskitetylle ja vapautta paikalliselle sopimiselle

Hallitusohjelmassa on myös kirjauksia, jotka tulevat vaikuttamaan ylempien toimihenkilöiden tekemän työn hintaan.

Hallituksen tavoitteena on esimerkiksi luoda vientivetoinen työmarkkinamalli. Uuden mallin tarkoitus on taata, että vientialojen mahdollisia palkankorotuksia ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella.

– Todennäköisesti tämän tyypistä lainsäädäntöä saadaan kirjoitettua, vaikka julkisuudessa on pohdittu, onko tämä mahdollista. Ei ole mielestäni syytä, miksi ei saataisi. Hallitus on sanonut, että tämä tulee ja EK haluaa sen yhtä paljon kuin työrauhapaketin. Ainoa vaihtoehto tälle lainsäädännölle olisi keskeisten palkansaaja- ja työnantajaliittojen solmima sopimus kokonaan uudesta Suomen työmarkkinamallista. Näiden neuvottelujen käymiseen TEKillä on valmius.

Myös työttömyysturvan taso laskee. Hallitus esittää ansiopäivärahan määrän alentamista eli niin sanottua ansiopäivärahan porrastusta.

Hallituksen tuoreen esityksen mukaan ansiopäivärahan määrää porrastettaisiin niin, että ansiopäiväraha alenisi työttömyyden pitkittyessä. Ansiopäivärahaa alennettaisiin ensimmäisen kerran jo, kun työttömyyspäivärahaa on maksettu 40 työttömyyspäivältä ja toisen kerran, kun sitä on maksettu 170 työttömyyspäivältä.

TEK ehdottaa antamassaan lausunnossa porrastuksesta luopumista tai vähintäänkin sen myöhentämistä.

– Ensimmäinen alennus tulisi jo noin kahden kuukauden kohdalla. Korkeakoulutettujen kannalta porras tulee aivan liian aikaisin, sillä rekrytointiprosessit kestävät lähes poikkeuksetta yli kaksi kuukautta. Käytännössä korkeakoulutettu ei voi omalla aktiivisuudella juuri vaikuttaa oman työllistymisensä etenemistahtiin, Teemu Hankamäki muistutti TEKin tiedotteessa.

Paikallisen sopimisen laajentaminenkin etenee, vaikka esitys on ainakin TEKin mielestä puutteellinen ja keskeneräinen.

Hankamäki pitää todennäköisenä, että paikallisen sopimisen oikeudet laajenevat tavalla tai toisella.

Hallitus haluaa tehdä paikallisesta sopimisesta mahdollista yhdenvertaisesti kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai millainen työntekijöiden edustus yrityksessä on.

– Paikallisen sopimisen laajeneminen on sinänsä perusteltua. Esityksen ongelma on, että järjestäytymättömille työnantajille ollaan lisäämässä pelkästään oikeuksia ja velvollisuudet puuttuvat.

Esimerkiksi työehtosopimusrikkomuksista olisi tarpeen säätää hyvitysmaksu myös järjestäytymättömille yrityksille, koska näin on järjestäytyneilläkin yrityksillä.

Työehtosopimukset seuraavana listalla

Työministeri Arto Satonen (kok.) puolusti paikallisen sopimisen laajentamista vappuna Verkkouutisissa sillä, että jos yritys menestyy, niin sillä on myös palkanmaksukykyä.

– Menestystä auttaa se, kun työehdoista voidaan sopia paikallisesti siten, että siitä hyötyvät sekä työntekijät, että työnantaja. Juuri tämän vuoksi paikallisen sopimisen laajentaminen TES:n puitteissa myös järjestäytymättömiin yrityksiin on tärkeää, Satonen sanoi haastattelussa.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen vaati jo omassa vappupuheessaan enemmän, mahdollisuutta sopia työehtosopimuksista poiketen.

– Kolmas tarvittava askel – sopia työehtosopimuksista poiketen – jää tuleville hallituksille. Se on kuitenkin hoidettava, koska moni työehtosopimus ei anna riittäviä mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen. Lisäksi jotkut liitot ovat uhkailleet vähentää paikallisen sopimisen mahdollisuuksia työehtosopimuksista. Se lisää toisin sopimisen oikeuden tarvetta, Pentikäinen sanoi puheessa Suomen Yrittäjien tiedotteen mukaan.

Hankamäen mielestä Pentikäisen ajatus on outo ja siinä halutaan romuttaa koko sopimuksen idea.

– Työehtosopimusten perusidea on, että niissä on määritelty työntekemisen keskeiset vähimmäis-ehdot. Pentikäisen lausuma tarkoittaa sitä, että kaikki sopimuksen vähimmäisehdot pitäisi olla aina oikeus ja missä oloissa tahansa sivuuttaa eli käytännössä sopia huonommin. Paremminhan voi sopia tälläkin hetkellä, mikään ei estä.

Hankamäen mukaan tulevan syksyn työehtosopimusneuvottelut ovatkin mielenkiintoiset. Niissä mitataan, onko Suomessa vielä tilaa neuvottelulle ja sopimiselle.

– Työehtosopimuksia tehdään tulevaisuuteen. Niillä ei voi korjata kaikkia historian vääryyksiä, kuten sitä, että inflaatio on vienyt ostovoiman. Palkankorotukset tulevat luonnollisesti olemaan merkittävä kysymys ja kyllä hallituksen työelämämuutokset myös generoivat muutospaineita neuvottelupöytiin. Syksy näyttää kuitenkin toivottavasti, että sopimisella ja sopimuksilla voi vielä vaikuttaa.