Eduskunta hyväksyi viime vuoden lopulla hallituksen esityksen päivähoito-oikeuden rajaamisesta 20 tuntiin viikossa muun muassa äitiysvapaan ajaksi. Laki on tulossa voimaan elokuussa.
Asiasta keskusteltiin julkisuudessa paljon. Puheenvuoroissa korostettiin erityisesti lasten oikeuksia, mutta keskustelussa sivuutettiin täysin se, mitä muutos tarkoittaa äitiysvapaalla olevalle äidille, joka odottaa perheeseen toista lasta ja jonka esikoinen on tähän saakka saanut olla täysimittaisen päivän päiväkodissa.
Jollain tavalla ymmärrän hallituksen ja eduskunnan halun rajoittaa pitkään hoitovapaalla olevien naisten päivähoito-oikeutta, mutta äitiysvapaan osalta lakimuutosta on vaikea hyväksyä.
TOIMINTAKYKY ON KUIN SAIRAUSLOMALLA OLEVALLA
Äitiysvapaalla tarkoitetaan sairausvakuutuslain mukaan ajanjaksoa, joka alkaa noin viisi viikkoa ennen laskettua aikaa ja päättyy noin 12,5 viikkoa lasketun ajan jälkeen. Lain tarkoituksena on mahdollistaa äidin jääminen pois työstä raskauden loppuvaiheessa muun muassa äidin ja vauvan terveyden turvaamiseksi.
Työskentely on työsopimuslain mukaan kielletty kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa ja kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen. Sääntelyn taustalla on Suomea velvoittava raskaussuojeludirektiivi. Vertailun vuoksi todettakoon, ettei edes sairausloman aikana työskentelyä ole kielletty lainsäädännöllä yhtä voimakkaasti.
Hallituksen esitys ei rajoita päivähoito-oikeutta vanhemman ollessa sairauslomalla, ja hyvä niin. Viimeisillään raskaana olevan sekä synnytyksestä toipuvan äidin toimintakyky on kuitenkin rinnasteinen sairauslomalla olevaan.
Mikäli esikoinen saa olla päiväkodissa vain puolipäiväisesti äitiysvapaan alettua, saattaa lapsi jäädä vaille tarvitsemaansa leikkiä ja ulkoilua ja odottava äiti tarvitsemaansa lepoa.
Kun äidin on lähdettävä synnytyssairaalaan, hän ei pysty hoitamaan perheen esikoista. Hallituksen esityksen mukaan esikoinen saa kuitenkin olla päiväkodissa vain puolipäiväisesti, koska äiti on virallisesti äitiysvapaalla synnyttäessään toista lastaan.
Miten hallitus on ajatellut äidin käytännössä hoitavan esikoisen synnytyssalista tai osastolta käsin puolipäivähoidon jälkeen?
Joku voisi väittää, että lapsen isä voi jäädä isyysvapaalle ja hoitaa esikoista, kunnes äiti on taas toimintakykyinen. Isälle voi olla kuitenkin haastavaa järjestää äkillisesti työnsä siten, että hän kykenisi hoitamaan perheen esikoisen puolipäivähoidon jälkeen.
TYÖKALENTERIN SIIVOAMINEN VIIDEKSI VIIKOKSI MAHDOTONTA
Hallituksen esityksen mukaan lapsi saa pitää täysipäiväisen hoitopaikan kahden kuukauden ajan siitä luettuna, kun vanhempi lopettaa kokoaikaisen opiskelun tai yritystoiminnan, tai kun hän jää työttömäksi.
Siirtymäaikaa perustellaan sillä, että näihin elämäntilanteisiin, toisin kuin uuden lapsen syntymään, liittyy ”ennakoimattomuutta ja sopeutumisjakson tarvetta”. Mielestäni hallituksen esitys on tältä osin heikosti perusteltu.
Syntyvän lapsen laskettu aika on vain suuntaa-antava; mikä tahansa synnytysaika viiden viikon säteellä lasketun ajan ympärillä on ”normaali”, ja joskus lapsia syntyy reilustikin ennen aikojaan. Useimmille työssäkäyville isille on täysi mahdottomuus siivota työkalenterinsa viikkokausiksi lasketun ajan ympäriltä, jotta he voisivat jäädä isyysvapaalle samana päivänä kuin synnytys alkaa ja ottaa hoitovastuun esikoisesta.
Normaalisti sujuneen alatiesynnytyksen jälkeen äidin vointi voi olla kipeä ja heikko useamman viikon ajan. Sektiohaavasta toipuva äiti ei saisi edes nostaa mitään vauvaa painavampaa neljään viikkoon.
Näin toimistotyötä tekevän näkökulmasta pukeutumista kaikilla voimillaan vastustelevan, ajatusta nopeamman ja puistoon kiipeilemään haluavan taaperon hoitaminen heti synnytyksen jälkeen tuntuisi suuremmalta terveysriskiltä kuin lailla kielletty tietokoneen äärellä työskentely.
Kirjoittaja työskentelee TEKissä lakimiehenä.