Paljonko tekkiläiset tekevät ylitöitä?

Tekniikan akateemiset TEKin jäsenistä 66 prosenttia tekee ylitöitä tuoreimman työmarkkinatutkimuksen mukaan. Sektoreittain tarkasteltuna luku pysyttelee samahkona yksityisellä sektorilla (67 %), yliopistoissa (69 %) ja kunnissa (68 %). Valtiolla ylityötä tekee hieman harvempi, 58 %. Esihenkilöt tekevät ylitöitä useammin kuin asiantuntijat.

Tutkimuksesta ei selviä, tarkoittavatko vastaajat tekemällään ylityöllä määritelmän mukaista ylityötä vai esimerkiksi työtä, jonka he tekevät säännöllisen työaikansa yli liukuvan työajan puitteissa.

Ylityön pelisäännöt

Työntekijän ja työnantajan on sovittava ylityön tekemisestä joka kerta erikseen ja sen tekeminen edellyttää molempien osapuolten suostumusta. Työntekijä voi siis pääsääntöisesti myös kieltäytyä ylityöstä ja toisaalta vain työnantajan hyväksymä ylityö oikeuttaa ylityökorvaukseen.

Ylityö korvataan erikseen, mutta paljonko ylityöstä sitten maksetaan? Se riippuu siitä, tekeekö vuorokautista vai viikoittaista ylityötä. Vuorokautinen ylityö tarkoittaa, että tekee yhtenä päivänä yli 8 tuntia töitä. Viikoittainen puolestaan sitä, että viikon aikana työskentelee yli 40 tuntia. Pääsääntöisesti viikoittaista ylityötä on työ, joka ei ole vuorokautista ja joka ylittää 40 tuntia.

Vuorokautisen ylityön korvaus on kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta sadalla prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisen ylityön korvaus on 50 prosentilla korotettu palkka. Osapuolten niin sopiessa korvaus ylityöstä voi olla rahan sijaan vapaa-aikaa. Vapaa-aikaa koskevat samat korotukset kuin rahakorvaustakin. Mikäli ylityötä tekee pyhäpäivänä, saa lisäksi vielä sunnuntaityökorvauksen.

Lähtökohtaisesti työntekijän työaika ei saa ylittää ylityö mukaan laskettuna 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjaksona tarkasteltuna.

Ylityön tekemisestä tai sen korvaamisesta osana peruspalkkaa ei voida sopia työsopimuksessa, vaan niistä on sovittava erikseen.