Pelillistäminen tuo lisäpotkua työhön ja elämään

Vanhemmat yrittävät parhaansa mukaan rajoittaa lastensa pelaamista, mutta ehkä ei kannattaisi. Pelillistämisen professorin Juho Hamarin mielestä pelinlukutaito on yhä tärkeämpää yhteiskunnassamme.

Työelämä pelillistyy ja yhä enemmän asioita tehdään pelaamisen kautta.

– Työelämä pelillistyy ja yhä enemmän asioita tehdään pelaamisen kautta. Peleistä voi osoitetusti olla niin kognitiivisia, emotionaalisia kuin sosiaalisiakin hyötyjä. Näiden hyvien kokemusten uskotaan johtavan työmotivaatioon ja hyvinvointiin oikealla tavalla käytettynä, Hamari sanoo.

Pelillistämisen professuuri perustettiin alun perin Tampereen teknillisen yliopiston alaisuuteen ja viran ensimmäiseksi haltijaksi nimettiin vuoden 2016 lopulla Juho Hamari, jonka pelitutkimukset tunnetaan maailman tiedepiireissä hyvin. 

Nyt Hamari työskentelee Tampereen yliopistolla, jossa hän johtaa Gamification Group -tutkimusryhmää.

Yksi Hamarin tutkimusryhmän jäsenistä on tohtorikoulutettava Mila Bujic, joka on saapunut Tampereelle Serbiasta.

Bujic avaa oven ja ilmoittaa juhlallisesti:

– Tämä on yliopiston peli- ja rentoutumishuone.

Menneinä vuosikymmeninä yliopistolla oppinsa saanut hieraisee silmiään. Pelihuone?

Yhdellä seinällä on monta hyllymetriä pelialan kirjallisuutta. Lähes yhtä suuren tilan vaatii tietokonepelien kirjasto.

Niiden edessä on suurikokoinen näyttö. Tässä huoneessa ei kukaan siunaile videopelaamisen turmiollisuutta.

– Oma tutkimusalueeni liittyy pelien ja virtuaalitodellisuuden voimaan synnyttää empatiaa ja –yhteistyötä. Kirjoitan aiheesta parhaillaan väitöskirjaa, Bujic sanoo ja laittaa silmilleen virtuaalitodellisuuslasit.

Kun Bujicilta kysyy, mitä hyötyä videopeleistä on, hän vastaa:

– Ne auttavat lisäämään työryhmän koheesiota samalla kun ne opettavat tunnistamaan emootioita. Ei ihme, että yhä useammalla työpaikalla alkaa olla break-roomeja, joissa on työntekijöiden käytettävissä konsoleita ja tietokoneita pelaamista varten. 

Peli lisää luovuutta

Professori Juho Hamarin mukaan pelillistäminen on yhtäältä sitä, että organisaatiosta halutaan tehdä pelin kaltainen ja toisaalta sitä, että yhä useammat käytännöt kaikkialla yhteiskunnassa saavat vaikutteita pelikulttuureista.

– Eräässä laajassa kenttäkokeessamme organisaatioiden pelillistämisestä pystyimme havaitsemaan, että kun työyhteisö jaetaan keskenään kilpaileviin joukkueisiin ja joukkueen sisällä tehdään yhteistyötä, on tällainen toimintatapa motivationaalisesti parempi kuin pelkkään kilpailuun tai yhteistyöhön perustuva tapa.

Hamari kertoo, että pelikokemuksen uskotaan parhaimmillaan tuottavan luovuutta ja onnellisuutta. Pelaamisella voidaan lisätä ongelmanratkaisukykyä, tunteiden säätelyä ja pitkäjänteisyyttä.

– Esimerkiksi liveroolipeleissä ihmiset kokeilevat erilaisia rooleja ja astumista muiden saappaisiin. Leikki ei ole vain ajankulua vaan ihmisen kehittymisen keskeinen elementti. 

Pelillistäminen ja pelillistyminen muokkaavat työelämääkin

Työelämä pelillistyy, mutta sitä myös varta vasten pelillistetään.

– Pelillistyminen viittaa laajempaan, hitaasti mutta varmasti yleistyvään pelinkaltaisuuteen läpi yhteiskunnan, kulttuurin, teknologian ja talouden tasojen. Pelit ovat muuttumassa yhä tärkeämmäksi osaksi ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Pelilliset käytännöt yleistyvät niin työelämässä kuin muuallakin yhteiskunnassa, Hamari kertoo.

– Pelillistäminen taas on aktiivista ja tarkoituksellista toimintaa siihen suuntaan, että organisaatiot, palvelut ja järjestelmät tuottavat samantapaisia kokemuksia ja taitoja kuin pelitkin parhaimmillaan. 

Kun työelämää pelillistetään, ei kyse ole Hamarin mukaan niinkään siitä, että työyhteisön jäsenet pannaan pelaamaan video- tai muita pelejä. Pikemminkin kyse on työelämän rakenteiden muokkaamisesta ja muuntumisesta.

Kun työelämässä yhä enemmän korostetaan luovuutta, itseohjautuvuutta ja innovatiivisuutta, siihen voidaan Hamarin mielestä päästä pelillisin tai jopa leikillisin menetelmin. 

Peillistäminen ei rajoitu vain organisaatioihin tai työyhteisöihin. Nykyään pelillistämisesta haetaan apua esimerkiksi palvelusuunnitteluun ja asiakaskohtaamiseen.

Työ myös viihteellistyy

Hamarin johtama tutkimusryhmä on saanut huomattavan avustuksen Liikesivistysrahastolta GAMEORG-hankkeeseen, joka tutkii työelämän tunnetaitojen kehittymistä pelillistämisen menetelmillä.

Hamarin mielestä työ ja vapaa-aika lähestyvät kaiken aikaa toisiaan samalla kun työ viihteellistyy.

Kun työstä tulee antoisampaa ja vapaa-ajasta tuottavampaa, merkitsee se lisäpotkua taloudelle ja yhteiskunnalle yleensäkin.

– Työn ja vapaa-ajan kokoaikainen limittyminen on yksi keskeisimmistä aikamme laajoista teknososiaalisista kehityslinjoista, jonka kärjessä pelillistäminen ilmiönä kulkee.

– Kun työstä tulee antoisampaa ja vapaa-ajasta tuottavampaa, merkitsee se lisäpotkua taloudelle ja yhteiskunnalle yleensäkin. Tulevaisuudessa saattaa käydä niin, että työn ja vapaa-ajan välinen raja katoaa ja olemme koko ajan tuottamassa arvoa, joka lisää hyvinvointiamme.

Ehkä vanhempien pitäisi siis todellakin tarkistaa asennettaan jälkikasvunsa pelaamiseen.

• Lue lisää: Pelien livekatselu päihittää Putouksen