Suurimpien puolueiden edustajista lähes kaikki haluavat pitää kiinni Suomen tavoitteesta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Ja lähes kaikki näkevät vihreän siirtymän pikemminkin mahdollisuutena kuin uhkana Suomelle.
Lähes kaikki, sillä perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne kritisoi näitä linjauksia lähes koko 15.2. järjestetyn vaalipaneelin ajan. Ranteen mielestä hiilineutraalius toteutuu Suomessa aikaisintaan vuoteen 2050 mennessä. Nopeampi vihreä siirtymä aiheuttaisi Ranteen mukaan työttömyyttä ja ongelmia suomalaiselle teollisuudelle.
– Huono asenne, kuului muiden panelistien reaktio Ranteen puheenvuoroon.
Myös paneelia juontanut toimittaja Kirsi Alm-Siira pohti Ranteen asennetta:
– Eikö ole järkevää hyväksyä vihreä siirtymä ja ottaa siitä kaikki irti, eikä hakata päätä seinään?
Vaalipaneelin järjestivät Akava, SAK ja STTK. Palkansaajakeskusjärjestöille luontevasti paneelin keskiössä oli työntekijä. Minkälainen on työntekijöille oikeudenmukainen vihreä siirtymä ja miten se toteutetaan?
Kenen vastuulla on osaamisen päivittäminen?
Sosiaalidemokraattien edustajan, Helsingin kaupunginvaltuutettu Elisa Gebhardin mielestä oleellista olisi tehdä osaamistarpeista kartoituksia ja niiden avulla ennakoida koulutustarpeita. Gebhardin mukaan jokaisen työntekijän pitäisi panostaa osaamisensa päivittämiseen hyvissä ajoin ennen kuin oma työpaikka on vaarassa kadota. Tähän tarvitaan työnantajan myötävaikutusta.
Pääministeri Sanna Marinin erityisavustajanakin toiminut Gebhard näkee, että Suomi on hyvin tutkintokeskeinen maa. Hänen mukaansa meidän pitäisi miettiä, miten jatkuva oppiminen todennetaan ja muukin osaaminen kuin formaalit tutkinnot otetaan huomioon.
Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu nosti keskusteluun osaamissetelin. Vihreät tukee osaamisseteliä, jonka ideana on, että täydennyskoulutuksen rahoittamiseen osallistuvat niin työnantaja, työntekijä kuin julkinen valtakin. Lisäksi Hopsu haluaisi nähdä laajempaa koulutustarjontaa, jotta kokonaisten uusien tutkintojen sijaan työntekijä voisi päivittää osaamistaan suorittamalla osia tutkinnosta.
– Suomi on pitkään nojannut korkeaan osaamiseen ja koulutukseen, eikä tätä linjaa kannata horjuttaa. Tki-rahoitus pitäisi saada kohdennettua kestäviin innovaatioihin, joilla on vientipotentiaalia, Hopsu sanoi.
Luoko vihreä siirtymä työttömyyttä vai työvoimapulaa?
– Vihreä siirtymä on valtava mahdollisuus Suomelle, mutta meillä on pula osaajista, sanoi kokoomuksen kansanedustaja Saara-Sofia Sirén.
Sirénin mukaan elinkeinopolitiikan viesti on selvä: vihreä siirtymä on paras mahdollisuus kasvuun. Suomi tarvitsee innovaatioita, joille on globaalia kysyntää. Vihreä siirtymä ei kuitenkaan toteudu yhden vaalikauden aikana. Sirén painotti vaalipaneelissa, että ratkaistaksemme ilmastonmuutoksen ja luontokadon päättäjien on tehtävä jatkuvaa yhteistyötä. ”Myös työmarkkinaosapuolten kanssa”, kuului Suomen Ekonomien varapuheenjohtajanakin toimivan Sirénin viesti.
Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä allekirjoitti sekä Sirénin innon vihreän siirtymän mahdollisuuksista että huolen osaajapulasta.
– Osaajapula vaatii työperäistä maahanmuuttoa, Kärnä linjasi.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelän mielestä hallituksen tulisi kuulla niitä tahoja, jotka käytännössä toteuttavat vihreää siirtymää, kuten työntekijöitä. Hän haluaisi osallistaa ihmisiä ilmastopolitiikan suunnitteluun aiempaa enemmän. Näin ihmiset kokisivat olevansa toimijoita, eivätkä ilmastotoimien uhreja.
– On kaikkien intressin mukaista, että vihreä siirtymä onnistuu.
Pessimistien maa
Helsingin yliopiston apulaisprofessori Annukka Vainio harmitteli, että puolueiden edustajilta puuttui konkretia. Mitkä ovat ne työpaikat, jotka häviävät vihreän siirtymän myötä ja mitä ovat ne uudet työt, jotka siirtymän ansiosta syntyvät?
Vainion mukaan Suomesta puuttuu myönteisen tulevaisuuden ajattelu. Ikään kuin pelkäisimme, että kohta tapahtuu jotain kamalaa. Hän kuitenkin totesi, että mahdollisuuksia tulee olemaan vihreässä siirtymässä enemmän kuin menetyksiä. Karua on se, että siirtymän voittajat saattavat olla eri ihmisiä ja eri alueilla kuin menettäjät.
Tilaisuus on katsottavissa tallenteena Tiedekulman sivuilta.
Akava, SAK ja STTK: Vihreä siirtymä vaatii panostuksia osaamiseen
Palkansaajakeskusjärjestöt Akava, SAK ja STTK linjasivat 15.2. yhteisessä tiedotteessaan, että Suomen on pidettävä kiinni tavoitteestaan olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Järjestöjen näkemys on, että vihreä siirtymä on mahdollisuus.
Jotta vihreä siirtymä toteutuu oikeudenmukaisesti ja riittävän nopeasti, työntekijöiden osaamista esimerkiksi uuden teknologian käyttöönottamisessa on vahvistettava. Akava, SAK ja STTK toteavat, että viimeistään nyt on kartoitettava toimialakohtaisesti osaamistarpeet, jotta osaamisvajeisiin voidaan reagoida. Jos näin ei tehdä, vaarana on lisääntyneet työttömyysjaksot.
Palkansaajakeskusjärjestöt näkevät, että tulevan hallituksen yksi prioriteetti pitäisi olla varmistaa työvoiman osaaminen. Mitä koulutusta tarvitaan vihreän siirtymän onnistumiseksi? Toteutuuko jatkuva oppiminen? Hallituksen tulisi tehdä selvitys yhdessä koulutuksen järjestäjien, työnantajien sekä työntekijöiden kanssa.