Pienistä ratkaisuista voi olla hyötyä

Terveysliikuntaan keskittyvän UKK-instituutin johtajan Tommi Vasankarin sanat pysäyttävät.

– Hiemankaan fyysisesti vaativammissa työtehtävissä ei tulevina vuosikymmeninä tulla enää näkemään yli 50-vuotiaita työntekijöitä.

Instituutti on selvittänyt suomalaisten kestävyys­kuntoa ja todennut sen rapautuvan kiihtyvää vauhtia.

Suomalaisten kestävyyskunto on huonontunut ja ylipaino lisääntynyt jo vuosikymmenten ajan, mutta jo lähitulevaisuudessa tilanne menee UKK-instituutin ennusteen mukaan niin huonoksi, että se uhkaa vakavasti työntekijöiden toimintakykyä.

Samalla kärsii yhteiskunnallinen tavoite työurien pidentämisestä ja työn tuottavuuden kasvattamisesta.

Ellei mitään tehdä, on suomalaisella yhteiskunnalla ja talouselämällä edessään jo 10–20 vuoden kuluttua isoja ongelmia, koska työntekijät ovat ylipainoisia eivätkä liiku tarpeeksi. Moni ei selviydy työssään työeläkkeelle asti – semminkään kun eläkeikä on jatkuvasti nousussa.

Työnantajatkin voivat tehdä yhtä ja toista

Tommi Vasankarin mukaan ketään ei voi pakottaa liikkumaan tai laihduttamaan. Silti työnantajat voivat tehdä yhtä ja toista työntekijöidensä liikuntaharrastuksen hyväksi. Jos työntekijöiden fyysinen kunto paranee, hyödyttää se myös työnantajaa monin tavoin.

– Työnantajat voivat tukea henkilökuntansa liikuntaa erilaisin harrastussetelein, joita voi käyttää vaikkapa kuntosalimaksuihin tai uimahallikäynteihin.

Vasankarin mukaan työmatkaliikuntaa voi edesauttaa vaikkapa järjestämällä polkupyörien säilytystiloja ja mahdollistamalla suihkussa käynnin.

– Myös pienistä ratkaisuista voi olla hyötyä. Lounasetu voi johdattaa työntekijät kävelemään lounaspaikkaan sen sijaan, että he söisivät eväänsä firman taukotilassa.

Yleisemminkin Vasankarin mielestä työnantajien kannattaa pyrkiä työpaikan kulttuurisen ilmapiirin muuttamiseen liikuntaa suosivaan suuntaan.

Vasankarilla on erityinen sanansa sanottavana TEK-lehden lukijoille.

– Diplomi-insinöörit ovat tottuneet numeroihin ja asioiden mittaamiseen. Siksi he voivat helposti seurata liikkumistaan esimerkiksi puhelimeen ladatun sovelluksen avulla. Oman painon seuraaminen on yksinkertaista. Samoin voi helposti seurata, täyttyvätkö klassiset tavoitteet kuten 2,5 tuntia reipasta liikuntaa tai vähintään tunti rasittavaa liikuntaa viikossa. Tai ne kuuluisat 10 000 askelta päivässä.

Yliopisto ja Vincit tukevat

Kuinka työnantajat tukevat henkilökuntansa liikkumista? TEK-lehti otti asiasta selvää kahdesta tamperelaisesta työpaikasta, yliopistosta ja Vincitistä.

– Me pyrimme aktiivisesti luomaan henkilökunnallemme hyvät edellytykset liikkumiselle, aloittaa vastauksensa Tampereen yliopiston työsuhdepalvelujen päällikkö Sari Pasto.

– Tampereen yliopisto tukee henkilöstön hyvinvointia tarjoamalla vuosittain työntekijöille Smartumin liikunta-, kulttuuri- ja hyvinvointietua. Työtekijä voi halutessaan myös ottaa käyttöön verottoman pyöräedun, jolla voi hankkia itselleen polkupyörän työmatkoja ja vapaa-ajan käyttöä varten. Tämän lisäksi henkilökunnalla on mahdollisuus käyttää tunnin verran työaikaa liikuntaan joka viikko.

– Opiskelijoille tarkoitettuja liikuntatiloja voi yliopiston henkilökunta käyttää kohtuuhintaan. Työtietokoneeseen voi asentaa sovelluksen, joka hälyttää aina kun on taukoliikunnan aika.

Entä yksityisellä puolella? Näin vastaa digitaalisia palveluja tuottavan Vincitin henkilöstöasiantuntija Krista Forsström.

– Perinteisten virike-etujen ohella olemme järjestäneet henkilökunnallemme eri puolilla maata paikallisia liikuntaryhmiä ja lajikokeiluja. Niissä on mahdollista harrastaa esimerkiksi polkujuoksua tai osallistua kuntopiiriin. Koko firman laajuisiin joogatunteihin voi osallistua joko fyysisesti tai etänä, Forsström kertoo.

– Henkilökunnalle on varattu niin jääkiekko-, salibandy- kuin padel-vuorojakin. Tuemme myös henkilökunnan itse perustamia liikuntaklubeja, jos niissä on mukana vähintään viisi työntekijää.

Liikuntatuki kelpaa tekkiläisille

Vincitin osaamisen kehittämisen johtajana työskentelevä Essi Isohanni on jo pitkään harrastanut lenkkeilyä.

– Juoksemaan on niin helppo lähteä, että se on pysynyt harrastuksenani. Mutta kuntosaliharjoittelun aloittamiselle minulla on ollut jonkinlainen kynnys, jota en pitkään aikaan oikein osannut ylittää.

Työnantajan järjestämä ohjattu kuntosaliryhmä muutti kuitenkin Isohannin suhtautumisen kuntosali­treenaamiseen.

– Parin vuoden ohjatun treenaamisen jälkeen rohkaistuin ihan oma-aloitteisestikin käymään kuntosalilla.

Kun ikävuodet alkoivat lähestyä neljääkymmentä, Isohanni kertoo miettineensä, että kuinka lihaskunnon käy ”varttuneemmalla iällä”.

– Tajusin, että vanhempana polvet eivät välttämättä kestä juoksemista, jos jalkalihakset eivät ole kunnossa. Siitä tuli lisää motivaatiota treenaamiseen.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Innovaatiopalvelupäällikkö Juho Väisänen Tampereen yliopistosta on työsuhdepolkupyörän onnellinen omistaja.

– Olen lapsesta pitäen ollut erittäin liikunnallinen. Nuoruudessa urheilin vähän kilpailumielessäkin, mutta nyt kun 40 ikävuoden rajapyykki on jäänyt taa, liikun pääasiassa vain ylläpitääkseni kuntoani.

– Kun työnantaja tarjosi mahdollisuutta työsuhdepyörään, tartuin heti tilaisuuteen.

Aivan ilmaiseksi ei yliopisto pyörää väelleen tarjoa. Väisänen maksaa bruttopalkastaan joka kuukausi sata euroa. Lopulta hän saa halutessaan lunastaa pyörän omakseen varsin kohtuulliseen hintaan.

– Loppujen lopuksi hyödyn pyörästä veroedun ansiosta noin 20–30 prosenttia sen hankintahinnasta, Väisänen ynnää.

Polkupyörä pitää ehtojen mukaan hankkia yhdeltä vuokrausfirmalta, mutta sieltä voi valita itselleen sopivan.

Väisäsen polkupyörä on sähköavusteinen maastopyörä ja hän ajelee sillä myös muuten kuin työmatkoja.

– Talvella siinä on nastarenkaat, joten pyöräily onnistuu ympäri vuoden.