Pj-ehdokkaat lisäisivät automaatiota, avauksia ja avoimuutta

Tekniikan akateemiset TEKin hallituksen puheenjohtaja vaihtuu syyskuun alussa. Puheenjohtajana vuodesta 2011 toiminut Marjo Matikainen-Kallström ei asettunut enää ehdolle.

Uudeksi puheenjohtajaksi pyrkivät aakkosjärjestyksessä sukunimen mukaan lueteltuina diplomi-insinöörit Juho Salmi, Mari-Leena Talvitie ja Mika Uusi-Pietilä.

Juho Salmi on Helsingistä, Mari-Leena Talvitie Oulusta ja Mika Uusi-Pietilä Tampereelta.

TEK-lehti esitti kaikille kolmelle sähköpostitse samat kolme kysymystä, joiden tarkoitus on selvittää, mitä ehdokkaat ajattelevat TEKistä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisäksi ehdokkaat perustelevat, miksi he hakevat puheenjohtajaksi ja miksi juuri heidät kannattaisi valita. Vastauksia ei ole lyhennetty ja ehdokkaat vastaavat aakkosjärjestyksessä.

Mitä muuttaisit TEKin toiminnassa hallituksen puheenjohtajana, Juho Salmi?

 – Mitä jos TEK tarjoaisi juuri oikeat palvelut juuri oikeaan aikaan? TEKin palveluissa tapahtuu upeaa kehitystä, mutta dataa hyödyntämällä voisimme kohdentaa niitä yksilöllisesti. Kun jäsen ilmoittaa palkkatietonsa, voisimme arvioida automaattisesti hänen tarpeensa esimerkiksi palkkaneuvonnalle. Voisimme myös neuvoa häntä automaattisesti ja tarjota tapaamista palkkaneuvojan kanssa. Hallituksen tehtävä ei kuitenkaan ole keksiä, miten palveluita kehitetään, vaan luoda edellytykset palveluiden kehittämiselle.
 
Mitä et muuttaisi TEKIn toiminnassa hallituksen puheenjohtajana?
 
– TEKistä on tullut työmarkkinakentän kenties näkyvin toimija yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymyksissä. Varmistaisin, että jatkossakin TEK tekee #isähaasteen kaltaisia ulostuloja. Tällainen työ edistää sitä, että saisimme vihdoin perhevapaauudistuksen ja myös isille työehtosopimuksiin kolme kuukautta palkallista perhevapaata.
 
Miksi haet hallituksen puheenjohtajaksi eli miksi sinut kannattaa valita?

– TEKillä on pian valtuuston hyväksymä strategia. Strategiaan kirjoitettu missio on kuin suoraan urastrategiastani: työelämästä parempi ja maailmasta kestävämpi. TEKissä minua inspiroi se, että olemme niin suuri ja osaava yhteisö, että yhdessä voimme todella vaikuttaa näihin asioihin. TEKin strategiatyön seuraava askel on rakentaa visio paremmasta huomisesta, jotta meillä olisi selkeä yhteinen päämäärä edistettäväksi.
 
Saan innostettua ihmisiä visioimaan ja ajamaan yhteisiä asioita. Tästä TEKin Nuorten vaalikampanja on hyvä esimerkki: Johdollani kolminkertaistimme ehdokkaiden määrän edellisestä kerrasta ja rakensimme kymmenen visiota siitä, miltä TEK voisi parhaimmillaan näyttää yksittäisen jäsenen näkökulmasta. Tämä ei olisi onnistunut ilman palvelevan, osallistavan johtajuuden otteita.

Seuraavien kolmen vuoden aikana suurimmat muutokset TEKissä tullaan näkemään palveluiden ja datan hyödyntämisen saralla. Hallituksen on pystyttävä tukemaan toimivaa johtoa näissä asioissa. Johdan työkseni dataintensiivisten tuotteiden ja palveluiden kehittämistä, joten pystyn valmentamaan hallituksen kysymään oikeat kysymykset sekä vaatimaan itseltään ja johdolta oikeita asioita.

Mitä muuttaisit TEKin toiminnassa hallituksen puheenjohtajana, Mari-Leena Talvitie?

– Tavoitteena olisi näkyvä, vaikuttava ja houkutteleva TEK. Nostaisin TEKin ajatusjohtajuutta koulutuspolitiikassa ja AY-ympäristössä. Lisää keskustelunavauksia ulospäin. Toimisin siten, että TEKin päätöksentekokulttuuri on avointa, kannustavaa ja vuorovaikutuksellista. Tukisin yhteisöllisyyttä sekä luottamushenkilöiden että toimiston sitoutumista – jotta kaikki toimivat yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Jotta pystymme tarjoamaan yksilöllisiä palveluita erityisesti nuorille jäsenille mutta myös kaikille, on ymmärrettävä osaajien muun muassa työ- ja perhe-elämään liittyviä tarpeita.

Nostaisin keskusteluun kestäviä ratkaisumalleja myös ihmisten sosiaalisiin ja ekologisiin haasteisiin. Olkoon ne hyvään johtamiseen, mielenterveyspalveluihin, lasten tai ikääntyvien vanhempien hoitoon liittyviä asioita. HuoliLinja on yksi toimiva avaus siihen suuntaan.

Mitä et muuttaisi TEKin toiminnassa hallituksen puheenjohtajana?

– TEK on osaajien yhteisö ja ammattijärjestö. Jokainen osaaja on yhtä tärkeä, olkoon työuran alku-, keski- tai loppupäässä. Pääosa TEK:in rakenteista kuten valtuustosta valiokuntiin on kohdallaan. On tärkeä innostaa niin rivijäseniä kuin luottamushenkilöitä sekä tarjota yhteisiä alustoja osaamisen hyödyntämiselle, keskusteluille sekä tapahtumia verkostoitumiselle.

Hallituksen rooli on keskittyä suuriin linjoihin, katse tulevaisuudessa. Toki on oltava myös ketteryyttä reagoida toimintaympäristön muutoksiin. Ohjaisin toimintaa siten, että yhdessä sovittu valtuustosopimus toteutuu.

TEK:ssä on tehty paljon hyviä uudistuksia ja nostettu esiin mm. perhevapaiden muutostarpeita – sitä työtä mielellään tukisin ja jatkaisin! 

Miksi haet hallituksen puheenjohtajaksi eli miksi sinut kannattaa valita?

Olen ehdolla puheenjohtajaksi, koska olen kiinnostunut TEKin ja Suomen tulevaisuudesta. Koen, että oululaisena ympäristötekniikan DI:nä, toisen kauden kansanedustajana ja kolmannen kauden TEK-valtuutettuna minulla on annettavaa niin TEKille kuin hyvän työelämän uudistustarpeisiin. Olen valmis laittamaan likoon persoonani ja osaamiseni. TEK saisi minusta puheenjohtajan, jolla on laajaa osaamista ja johtamiskokemusta sekä monipuolisia verkostoja ja yhteydet valtakunnan huipulle. Minulla on tahtoa, taitoa ja sydäntä rakentaa TEKiä osaajien yhteisönä. Olen rohkea ja avoin tulevaisuuden rakentaja, vastuullinen järkipolitiikko ja yhteistyökykyinen joukkuepelaaja.

Mitä muuttaisit TEKin toiminnassa hallituksen puheenjohtajana, Mika Uusi-Pietilä?

– Muutama ylösnosto satunnaisessa järjestyksessä. Jäsenten osallistaminen ja oman toiminnan merkityksellisyys toiminnassamme on saatava seuraavalle tasolle. Tämän kehittämiseksi on mahdollista tehdä useitakin erilaisia toimenpiteitä. Yksi on ainakin niin sanottujen vaikuttamisvaliokuntien roolin nostaminen esimerkiksi valiokuntien toiminnan tavoiteasetannalla (joko niiden omalla tai hallituksen toimesta) ja toimintaan osoitetulla selkeällä toiminnallisella budjetilla.

Toinen on valiokuntien jäsenten avoimeen hakuun siirtyminen.

Kolmantena jäsennellympi struktuuri jäsentemme erilaiset työmarkkina-asemat huomioivina ”vertaisklubeina”, jolloin TEK toimisi enemmänkin mahdollistaen erilaisten jäsenryhmien toiminnan alusta -mallin mukaisesti.

Mielestäni TEKissä on syytä panostaa proaktiiviseen ajatteluun ja toimintatapaan palveluissa, vaikuttamisessa ja edunvalvonnassa dataa hyödyntäen. Tämä tarkoittaa muun muassa ehdottavia jäsenpalveluita.

Samoin kuin kerryttää työmarkkinatoiminnassa perinteisen työehtosopimuskulttuuriosaamisen rinnalle laajempaa kyvykkyyttä auttamaan ja tukemaan jäseniämme ja heidän työyhteisöjään, kun nämä ovat esimerkiksi tekemässä paikallisia sopimuksia.

TEKin jäsenet ovat todella monipuolisissa työtehtävissä ja erittäin heterogeenisissä positioissa omissa organisaatioissaan. Jäsenillämme on siis valtava ymmärrys ja tieto organisaatioiden työhyvinvointiin, johtamiseen ja jopa kannustinjärjestelmiin liittyvissä kysymyksissä – molemmilta puolita pöytää.

Kuitenkaan TEKissä ei ole varsinaisesti forumia, missä näitä asioita pohdittaisiin avoimesti, systemaattisesti ja jatkuvana prosessina. Täten TEK voisi toimia ajatusjohtajana muun muassa organisaatioiden johtamiseen ja menestykseen liittyvissä kysymyksissä; ja vieläpä niin, että sekä johdettavat että johtajat ovat nämä yhdessä pohtineet ja linjanneet.

Opiskelijoiden roolia TEKin toiminnassa on lisättävä. Meidän vanhempien on aivan turha sanoa: ”Katsokaa kuinka hienoa ja tärkeää toimintaa tämä on, kannattaa tulla mukaan.” Meidän on annettava tilaa ja mahdollisuuksia nuoremmille tehdä omannäköistä toimintaansa TEKissä, vain siten voimme pitää TEKin houkuttelevana ja relevanttina ammattijärjestönä myös tuleville sukupolville.

Mitä et muuttaisi TEKin toiminnassa hallituksen puheenjohtajana?

– TEK on lähes ainoita ammattijärjestöjä, jotka puhuvat matemaattisen osaamisen ja kyvykkyyden puolesta. Tätä toimintaa pitää jatkaa aktiivisesti ja entistä ponnekkaammin yhteistyökumppaneiden kanssa.

Samoin terävä vaikuttaminen koulutuspolitiikassa tekniikan akateemisten arvostuksesta huolehtien tulee jatkua. Teknologiaan panostaminen ja sen käyttöönottoon kannustaminen on ollut TEKin toiminnassa keskeisessä roolissa. Näen, että tätä ei suinkaan pidä vähentää, vaan entisestään lisätä.

Miksi haet hallituksen puheenjohtajaksi eli miksi sinut kannattaa valita?

– Olen toiminut TEKissä ja sen hallinnossa eri positioissa kohtuullisen pitkään. Rohkenen sanoa, että tunnen järjestömme ja myös sen yhteistyökumppanit varsin hyvin.

Olemme mielestäni ammattijärjestökentän toimintatapojen, kulttuurin ja painotusten vanki. Meiltä on löydyttävä uskallusta tehdä rohkeampia avauksia oman ammattikuntamme puolesta jopa perinteistä edunvalvontaeetosta raikkaasti rikkoen.

Näen ja koen, että osaamiseni, kokemukseni ja näkemykseni kautta pystyn auttamaan TEKiä nousemaan entistä haluttavammaksi ja kiinnostavammaksi järjestöksi. Niin nykyisten kuin uusienkin jäsentemme, muiden ammattijärjestöjen ja yhteiskunnallisten toimijoidenkin (mukaan lukien ministeriöt ja niin edelleen) näkökulmasta. Kykyjeni, innostukseni ja sitoutuneisuuteni myötä haluan viedä TEKkiä tähän suuntaan. TEKillä on mahdollisuuksia ja resursseja huomattavasti isompaan ja näyttävämpään rooliin ammattijärjestökentässä ja yhteiskunnassamme. Vain rohkeus ja liiallinen sisäsiisteys estävät meitä.

Työelämä tulee entisestään sirpaloitumaan ja maailma monimutkaistumaan. Ammattijärjestöjen on löydettävä uusia tapoja vastata jäsenkuntansa tarpeisiin. Mahdollisesti kohtaamme tulevaisuudessa nykyistä enemmän tilanteita, joissa TEK koulutuspohjaisena ammattijärjestönä ei vastaakaan optimaalisesti jäsenensä työtehtäviin liittyviin tarpeisiin. Tällöin voimme kohdata asetelman, missä joudumme aidosti miettimään laajemmalti kaksoisjäsenyyksiä järjestökentässä. Koulutuksen myötä jäsenyys yhdessä järjestössä, jossa saamme ammatilliseen ja substanssiin liittyvää palvelua ja tukea. Saman aikaisesti jäsenyys toisessa järjestössä, joka on enemmän keskittynyt asian osaisen toimialan erityiskysymyksiin ja sopimuksiin.

Järjestötyö on pitkäjänteistä ja toisinaan aikaa vievää työtä. Emme voi tietää, millainen maailma on 3–5 vuoden kuluttua tai 10 vuoden päästä, mutta olen tottunut toimimaan eläen ajassa ja siinä mahdollisuudet hyödyntäen reagoiden saada organisaation soimaan.

TEKin perustama Yrittäjäklubi oli uusi avaus yhteisöllisyyteen ja jäsenten vertaistukeen sekä palveluiden kanavoimiseksi yrittäjäjäsenillemme. Ajatuksena oli tehdä malli, jossa yrittäjänä toimiva TEKin jäsen voisi vertaistuen ja yhteisöllisyyden lisäksi saada TEKin kautta myös yrittäjille suunnatut palvelut eikä TEKin tarvitsisi tehdä niitä itse. Kiistatta Suomen parhaat palvelut yrittäjille on Suomen Yrittäjillä (SY), siksi oli ajatuksena liittää TEKin Yrittäjäklubi SY:n jäsenenksi. Tämä malli kiinnosti myös muita akavalaisia järjestöjä ja niinpä perustettiin akavalainen yrittäjäjärjestö, joka liittyi SY:n jäseneksi ja on tänään SY:n suurin jäsenjärjestö. 

Ollessani kuuden vuoden ajan TEKin toimintaa alueellisesti sivuavan Tampereen Teknillisen Seuran puheenjohtajana onnistuimme yhdessä vastuullisten toimijoiden kanssa paitsi kasvattamaan yli 120-vuotiaan Seuran jäsenmäärää, mutta samalla myös oleellisesti laskemaan sen jäsenten keski-ikää. Tämä tehtiin tiiminä, kaikkien aktiivisuus ja osaamispanos tarvittiin. Seuran toiminta saatiin käännettyä erittäin aktiiviseksi ja kiinnostavaksi etenkin nuorten keskuudessa. Itseasiassa lopputulemana päästiin juuri siihen, mihin pyrittiin; Seura toimii alustana, jonka puitteissa jäsenet voivat myös itse järjestää ja tehdä mielenkiintoisia juttuja. Seura on mahdollistaja. TEKissä on mahdollisuus toimia osin samoin – ja toimitaankin etenkin kerhoissa – tätä mallia kannattaa hyödyntää aktiivisemmin tulevaisuudessa.

• Lue lisää: Nuoret ja politiikan aktiivit menestyivät tiukoissa vaaleissa