Pk-yritysten on aika mennä sinne, missä asiakkaat jo ovat!

Yrityskonsultti Ville Tolvanen herätteli akavalaisten järjestöjen yrittäjäjäseniä tuomaan asiantuntemustaan esiin verkossa. Ilo irti yrittäjyydestä -tapahtumassa 7.6. keskityttiin digitalisaation hyödyntämiseen markkinoinnissa.

Tapahtumahotelli Huoneen korokkeella digitaaliseen markkinointiin erikoistunut Tolvanen innosti yrittäjiä ottamaan kaiken irti verkon ja teknologian maailmasta. Digitalistiksikin tituleerattu Tolvanen kertoi, kuinka hänen liiketoimintansa lähti kukoistamaan sillä, että hän alkoi kertoa omassa blogissaan asioista, jotka suomalaisessa ajattelussa vituttivat.


– Mä tienaan sillä, että selitän kuinka hölmöjä olemme.


Sen sijaan, että Tolvanen olisi tehnyt paljon töitä yrittäessään etsiä potentiaalisia asiakkaita, pikkuhiljaa yhä useampi asiakas löysi hänet.


Hölmöyden ytimeen päästään kun tutkitaan suomalaisten arkikäyttäytymistä ja suomalaisten pk-yritysten toimintatapoja.

Tiistaina Google, Vainu ja Suomen Yrittäjät julkaisivat selvityksen, jonka mukaan 35 prosentilla pk-yrityksistä ei ole mitään toimintaa verkossa. Aiemmassa Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön pk-yritysbarometrissä oli huomattu, että vahvasti digitaalisia pk-yrityksiä oli vain 8 prosenttia. Samaan aikaan suomalaiset käyttävät arjessa ahkerasti erilaisia mobiilisovelluksia ja tietokoneita ostaessaan tavaroita ja etsiessään tietoa.

Käytämme maailman eniten matkapuhelindataa.

– Suomalaiset ovat aivan hullua digikansaa. Käytämme maailman eniten matkapuhelindataa. Meillä on kansallinen rakenteellinen ongelma, kun pk-yritykset eivät ole siellä missä asiakkaat.

Tolvasen mukaan on absurdia, että Suomi on maailman digitaalisin maa, mutta täällä on täysin analoginen liiketoimintakulttuuri.

Yritykset ovat jäykkiä

Tolvasen mielestä digitalisaatio tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että teknologia integroituu jokaisen arkielämään nykyistä tiiviimmin. Se, että jokainen tuijottaa bussipysäkillä kännykkäänsä, ei tarkoita sitä, että he olisivat epäsosiaalisia.

– On muutakin läsnäoloa kuin fyysinen.

Kuitenkin yritykset yrittävät myydä tuotteitaan edelleen vanhoilla keinoilla. Tolvanen kertoi, kuinka hänelle soitti eräs myyjä, joka asiansa selitettyään kysyi, että voisiko hän tulla käymään ja jutellaan asiasta.

Tolvanen ei halunnut tapaamista, mutta oli valmis ostamaan. Tämä kuitenkin tuntui olevan myyjälle vaikea hyväksyä.

Tämä on vain pieni esimerkki siitä, kuinka kankeasti monet yritykset edelleen näkevät oman liiketoimintansa myynnin ja markkinoinnin.

– Meillä on ihan hirveät rakenteet.

Tietoa pitää jakaa – ja myydä toteutusta

Tapahtuman toisena antina – ja ehkä jopa tärkeämpänä antina – oli verkostoituminen ja keskustelu. TEKin yrittäjyysvaliokunnan jäsen Olli Kousa oli käynnistänyt ajatustenvaihdon konsulttiyhtiö Great Mindsin toimitusjohtaja Kirsi Kostian sekä Merja Sipiläinen-Kuhlbergin kanssa.


– Kyllä yritysten pitää ottaa muutos tosissaan ja miettiä mikä on nykytekemistä, Kostia kertoi.

Kostian mukaan varsinkin tuotantoalan yritysten verkkosivut ovat aika kökköjä.

Kousa taas muistutti, että verkko pitäisi nähdä palvelun tarjoamisen välineenä eikä vaan puhelinluettelon sivuina.

– Jos ajattelee kansainvälistymistä, niin miten täältä Euroopan perukoilta löydettäisiin se yritys? Netin kautta se on mahdollista. Ei kukaan lähde tänne matkustamaan ja etsimään, Kostia kertoi.

Sipiläinen-Kuhlberg näki tiedon jakamisen erittäin tärkeänä, jotta yritys löydetään.

– Jos joku kilpailija siitä oppii, niin so what. Minä olen jo toisella tasolla, kun olen jonkin asian kertonut.

Kousa muistutti, että jopa esimerkiksi IBM kertoo avoimesti kaikki toimintamallit. Tämä voidaan hyvin tehdä, koska toteutus on se vaikein asia. Ja sitä toteutusta IBM myy.

Enää tieto ei ole valtaa, vaan pääomaa.

Karkeasti voidaan jopa todeta, että idean ja toimintamallin liiketoiminta-arvo on nolla, mutta siitä saatava markkinointihyöty voi olla erittäin suuri.

Ville Tolvanen arvioikin puheessaan, että enää tieto ei ole vanhan sanonnan mukaan valtaa, vaan pääomaa.

– Tiedolla ei ole mitään arvoa, jos ei synnytä mitään uutta.

Vaikka Tolvanen tuntui olevan turhautunut moniin rakenteisiin ja yritysten hitauteen toimintansa kehittämisessä, hänellä oli myös positiivinen näkemys: uusi sukupolvi ottaa koko ajan käyttöönsä entistä kätevämpiä välineitä ja tapoja tehdä asioita.

– Me olemme viimeinen sukupolvi, joka elää hölmössä maailmassa.

Ilo irti yrittäjyydestä -tapahtuman jo monena vuonna järjestäneiden TEKin ja Suomen Ekonomien lisäksi mukana oli tällä kertaa myös Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen, Lakimiesliiton ja Tradenomiliiton yrittäjäjäseniä.