Ponssen  Lego-koneet toivat lisätöitä

Jesse (16) ja Tuomas (11) Pyykkösen Lego-huoneen pöytä Pudasjärvellä Syötetuntureiden kainalossa näyttää olevan kuin räjähdyksen jäljiltä. Ensivaikutelma pettää. Pöydällä onkin keskeneräisiä rakennusprojekteja eri vaiheissa.

Harmaa muovimöykky paljastuu lähemmässä tarkastelussa McLaren Senna -superauton kahdeksanvaihteiseksi kaksoiskytkinvaihteistoksi, jonka Jesse on itse suunnitellut ja rakentanut Lego-palikoista.

– Kaksoiskytkinvaihteisto on vähän kesken, kun on tullut muita projekteja, mutta kyllä se jo toimii. Vaikka YouTubesta joskus etsimmekin inspiraatiota, niin tämä on silti aivan oman suunnittelun tulosta.

Itse tekemällä saa vähän paremman

Kauko-ohjattavaa McLaren Senna -superautoa ei siis ole valmiina Lego-sarjana, vaan jos sellaisen auton haluaa, se pitää rakentaa kokonaan itse.

Käytännössä auto syntyy palikoista ja Legon valmistamista sähkömoottoreista. Oikean auton mitat ja mallikuvat löytyvät internetistä, loppu on kiinni itsestä.

– Mielenkiintoista tässä on tekeminen ja se, että saa miettiä kunnolla, miten kaikki toiminnot ja yksityiskohdat mallinnetaan ja saadaan toimimaan, Jesse Pyykkönen kertoo.

Pikkuveljen Tuomaksen mielessä on vielä laatukin. 

– Itse tekemällä saa vähän paremman.

Ei tunteja vaan kuukausia

Jessen McLaren saa odottaa vuoroaan edelleen, kun hänen ja Tuomaksen projektit ovat poikineet lisätöitä ja kiilanneet autoprojektin edelle.

Viime vuonna Tuomas päätti rakentaa kauko-ohjattavan Ponsse Scorpion King -harvesterin eli hakkuukoneen pienoismallin, joka kaataa Lego-puun esikuvansa tapaan. Vain saha puuttuu.

Legoharvesteri herätti kiinnostusta Ponssen pääkonttorilla saakka Vieremällä. Pian pojat kutsuttiin esittelemään koneen toimintaa suunnitteluosaston työntekijöille.

Vierailukutsusta innostuneina Tuomas ja Jesse rakensivat yhdessä vielä toisenkin pienoismallin, Ponsse Elephant King -kuorma-
traktorin.

Sittemmin Ponsselta on kuulemma tullut pyyntö, että koneita ei vielä purettaisi, jos vaikka yhtiö keksii niille käyttöä.

Veljekset ovat kiertäneet esittelemässä Ponssen koneita ja Jessen rakentamaa, lumessakin koeajettua Prinorth Bison -rinnekonetta myös Lego-näyttelyissä. Tämä on johtanut nyt siihen, että veljekset rakentavat yhdessä pöydällä punaisena loistavaa Pistenbully 600 Polar -rinnekonetta tilaustyönä.

Rinnekone tulee entisen alppihiihtäjän Sami Uotilan johtaman Vihti Ski Centerin tarpeisiin. 
Uotila oli tavannut Jessen ja Tuomaksen viimevuotisessa Helsingin Lego-näyttelyssä ja piti erityisesti rinnekoneesta. Jonkin aikaa näyttelyn jälkeen hän oli soittanut ja kysynyt, onnistuisiko heiltä rakentaa pienoismalli Pistenbullyn suurimmasta rinnekoneesta. 

– Pojat miettivät yhden illan ja soitimme seuraavana päivänä, että kyllä onnistuu, veljesten äiti Kati Pyykkönen kertoo.

Rinnekoneen rakennus alkoi joulukuussa. Aikaa on kulunut esimerkiksi siihen, että on pitänyt miettiä ja mallintaa, kuinka juuri Pistenbullyn puskulevy kallistuu, ja kuinka sen saa toteutettua Legoilla.

Haasteena on myös muuttaa mitat Lego-­maailmaan sopivaan mittaluokkaan.

– Legolla kaikki palkit ovat parittoman mittaisia eli pituudet ovat 15, 13, 11, 9, 7 ja 5. Peruspalikat taas ovat parillisia, ja joskus näitä on vaikea liittää yhteen juuri oikean mittaisiksi, Tuomas kertoo.

Myös osien tilaaminen ja saapuminen ottavat aikansa puhumattakaan koulunkäynnistä, läksyistä ja liikuntaharrastuksista. Niinpä pojat eivät puhu legoprojektien kestosta käytettyjen tuntien vaan kuukausien mukaan.

Harrastuksesta ehkä ammatti

Osan poikien vapaa-ajasta haukkaa myös Jessen vetämä Lego-kerho Pudasjärven Hirsikampuksella. Hirsikampus on ainakin pudasjärveläisten mukaan maailman suurin hirsikoulu. Koululle kokoontuu lähiseudun rakentajia tiistaisin koulun jälkeen.

Jesse käy itse saman koulun lukion ensimmäistä luokkaa. Koulun aulaa koristaa hänen rakentamansa Hirsikampuksen pienoismalli.

– Rehtorin pyynnöstä. Koulu maksoi palikat ja antoi piirustukset. Peruspalikoilla toteutettu malli oli mukavaa vaihtelua Technic-malleihin, Jesse tarkentaa.

Tulevaisuuden opiskelusuunnitelmat liittyvät nekin tekniikkaan ja rakentamiseen.

Diplomi-insinöörin hommat olisivat mielenkiintoisia.

– Diplomi-insinöörin hommat olisivat mielenkiintoisia.

Sivuaineeksi voisi sopia arkkitehtuuri, jota Jesse opiskelee jo hieman. Pudasjärven lukio ja Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikkö tekevät yhteistyötä siten, että muutama lukiolainen osallistuu yliopiston opetukseen etänä sekä paikan päällä Oulussa.

Tuomaksen suunnitelmat ovat vielä auki. Legoilla rakentaminen jatkuu kuitenkin vielä pitkään. Veljesten intoa ei tunnu rajoittavan mikään.

– Paitsi lentämään näitä ei saa ilman, että heittää, Tuomas huomauttaa.

– Muuten kyllä Legot taipuvat kaikkeen, Jesse vakuuttaa.

Lue lisää poikien aiemmista projekteista TEK-lehden verkkoartikkelista: lehti.tek.fi/index.php/lego-autoja

Nykylegoilu on myös kauko-ohjausta ja ohjelmointia

Tanskalainen Lego on valmistanut nykyisen kaltaisia Legoja vuodesta 1958 eli jo yli 60 vuotta Billundissa.

Billundissa sijaitsee myös vuonna 1968 perustettu Legoland-teemapuisto, jossa Jesse ja Tuomas Pyykkönenkin ovat vierailleet kaksi kertaa.

Yhtiön perusti vuonna 1932 Ole Kirk Kristiansen ja Kristiansenin suku on edelleen sen pääomistaja 75 prosentin osuudella. Loput 25 prosenttia omistaa Lego-säätiö.

Yhtiön taloudellinen menestys on ollut vaihtelevaa, mutta palikoiden suosio on säilynyt. Yhtiö on laajentanut vuosien varrella valikoimaansa ja houkuttelee erityisesti tekniikasta kiinnostuneita 1977 markkinoille tuodulla Technic-sarjalla ja vuonna 1998 aloitetulla Mindstorms-sarjalla.

Tekniikan kehitys näkyy Lego-maailmassakin. Aiemmin sarjan kauko-ohjaimet toimivat infrapunavalolla, mutta nyt käytössä on bluetooth sekä muistakin pelilaitteista tutut monitoimiohjaimet. Legoarkea ovat myös kosketus-, ultraääni- ja asentoanturit.

Lego myy myös omia ohjelmointiyksiköitään, joilla voi määritellä esimerkiksi moottorien pyörimisjärjestyksiä ja rakentaa vaikkapa robotteja.

Legon ohjelmointiyksiköitä voi ohjelmoida uudelleen tietokoneen avulla, ja yhtiö on julkaissut jopa yksiköiden ohjelmistokehityspaketteja.

Legon liikevaihto vuonna 2018 oli 4,9 miljardia euroja ja voittoa se teki 1,1 miljardia euroa. Vuosina 1998, 2000, 2003 ja 2004 Lego teki tappiota, mutta on ollut muina vuosina voitollinen. Yhtiö työllisti maailmanlaajuisesti 17 385 henkilöä.