Reipasta keskustelua yliopistokoulutuksen kehittämisestä
Työskentely opintojen ohella sekä kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen puhuttivat TEKin seminaarissa, jossa pohdittiin tekniikan yliopistokoulutuksen tulevaisuutta ja esiteltiin vastavalmistuneiden palautekyselyn uusimmat tulokset.
SYL:n koulutuspoliittinen vastaava Mia Lehto nosti kissan heti pöydälle.
– Puhutaan, että korkeakouluopiskelijat valmistuvat liian hitaasti. Palautekyselyn mukaan suurin syy tekniikan alan opiskelijoiden opintojen viivästymiselle on työnteko. Eikö opiskeluaikana ansaituilla verorahoilla ole väliä?
Lehto osallistui paneelikeskusteluun vastavalmistuneiden palautekyselyn tulosseminaarissa 12.5. Aalto-yliopiston Design Factorylla.
Lehto viittasi TEKin ja tekniikan alan yliopistojen yhteiseen vastavalmistuneiden palautekyselyyn, jonka tulokset viime vuonna valmistuneiden osalta ovat juuri julkaistu. Kyselyyn vastanneista tuoreista diplomi-insinööreistä ja arkkitehdeista 72 prosenttia arvioi opintojensa viivästyneen. Heistä 59 prosenttia nimesi syyksi opiskelun ohella tehdyn työn.
Palautekyselyn mukaan työnteosta on kuitenkin ollut oleellista hyötyä vastaajille. Valmistumishetkellä kolmella viidestä vastaajasta oli voimassa oleva työsuhde. Neljällä viidestä on nykyiseen työnantajaansa aiempi suhde; osa on ollut työnantajalla töissä opintojen ohessa, osa tehnyt diplomityönsä nykyiseen työpaikkaansa.
– Olen hämmentynyt, miksi opiskeluaikainen työnteko voisi olla ongelma, yrittäjä ja LUT:n hallituksen varapuheenjohtaja Laura Lares sanoi.
– Opiskeluaikana saadulla oman alan työkokemuksella on suuri merkitys työllistymisen ja metataitojen oppimisen kannalta, hän jatkoi.
Paneeliin osallistunut Aalto-yliopiston vararehtori Eero Eloranta oli samoilla linjoilla.
– Se, onko ollut opintojen aikana töissä, ennustaa parhaiten sitä, saako valmistuttuaan töitä. On hassua, ettei työnteosta kertyneestä osaamisesta saa opintopisteitä. Hankittu osaaminen pitäisi tunnistaa.
Video: Kirsti Keltikangas Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulusta iloitsee vastavalmistuneiden hyvästä työllistymisestä. Keltikankaan mukaan TEKin vastavalmistuneiden kyselyllä on todella iso merkitys koulutuksen kehittämisessä. Haastattelijana TEKin teekkariasiamies Aino-Kaisa Manninen. Videon kuvaus: Jussi Nousiainen, TEK
Työ tekijäänsä opettaa
Vastavalmistuneiden palautekyselyn mukaan työssä opittu täydentää yliopistossa opittua. Kyselyyn vastanneet arvioivat sekä opinnoissa että työssä kehittynyttä osaamistaan.
Opinnoissa kehittyivät erityisesti tiedonhakutaidot, analyyttisyys ja oman opintoalan osaaminen. Töissä kehittyivät operatiiviset taidot, jotka jäivät opinnoissa heikommalle. Näitä olivat esimerkiksi sosiaaliset taidot ja ajanhallinta. Myös teorian soveltaminen käytäntöön onnistui töissä paremmin.
– Suomessa on ollut sellainen ajattelu vahvoilla, että koulutus on tutkinto- eikä niinkään osaamislähtöistä. Nyt ilmassa väreilee kuitenkin osaamisen tunnistaminen, EK:n osaaminen ja kasvu -sektorin johtaja Riikka Heikinheimo sanoi.
Video: Annikka Nurkka LUT:sta kertoo, että Lappeenrannasta vastavalmistuneet DI:t arvostavat saamaansa liiketoimintaosaamista. Haastattelijana TEKin teekkariasiamies Aino-Kaisa Manninen. Videon kuvaus: Jussi Nousiainen, TEK
Video: Osaaminen kehittyy työn ja opiskelun lisäksi myös opiskelijatoiminnassa. Jussi-Pekka Teini TTY:ltä ja TEKin teekkariasiamies Aino-Kaisa Manninen keskustelevat videolla tekniikan alan vastavalmistuneiden palautteesta. Videon kuvaus: Jussi Nousiainen, TEK
Huoli kansainvälisistä osaajista
Seminaarissa oli paikalla tekniikan yliopistokoulutuksen vastuuhenkilöitä ja sen kehittämisen asiantuntijoita Suomen kaikista tekniikan alan yliopistoista. TEKin analyytikko Arttu Piri esitteli vastavalmistuneiden tutkimuksen tuoreet tulokset. Yleisöä puhuttivat erityisesti tulokset kansainvälisten opiskelijoiden heikosta työllistymisestä.
Kun suomalaisista tekniikan alan vastavalmistuneista työpaikka on lähes kahdella kolmesta, ei-suomalaisista se on vain joka neljännellä.
Tähän ovat syynä työkokemuksen ja kontaktien puute, mutta seminaariyleisö löysi tilanteeseen myös muita selityksiä. Suomen kieli on edelleen yksittäinen tärkeä taito, jonka puuttuminen vaikeuttaa työn saantia. Vaikka yrityksen työkieli olisi englanti, asiakas saattaa silti vaatia palvelua suomeksi.
Myös työkulttuuri saattaa erota paljonkin siitä, mihin ulkomaalaiset opiskelijat ovat tottuneet. Suomalaisilla työpaikoilla asioita hoidetaan pitkälti itsenäisesti.
– Tässä tarvitaan apua sekä työnantajilta että yliopistoilta. Kansainvälisiä opiskelijoita pitäisi kannustaa ensimmäisestä päivästä lähtien integroitumaan suomalaiseen kulttuuriin. Kielen osaaminen on tärkeää ja töitä tehdään itsenäisesti, Suomessa pomo ei ole aina oikeassa, Eloranta kommentoi.
– Tässä on talkoiden paikka. Tällaiset tilaisuudet, joissa kokoonnumme keskustelemaan tekniikan alan korkeakoulutuksen kehittämisestä yhdessä, on hyvä alku, lisäsi koulutus- ja työvoimapolitiikasta TEKissä vastaava johtaja Jari Jokinen.
Kansainvälisten opiskelijoiden työllistymiseksi on myös aloitettu yhteistyöhankkeita, kuten Findwork.fi.
Kohti aktiivista oppimista
Suomen ensimmäinen tekniikan pedagogiikan professori, vuoden alussa työnsä TTY:llä aloittanut Petri Nokelainen listasi kolme yliopistokoulutuksen trendiä.
Opetuksessa on siirrytty opettajakeskeisestä opiskelijakeskeisiin malleihin. Vastuu oppimisesta on siirtynyt yhä enemmän opiskelijalle.
Yksilökeskeisestä on siirrytty tiedonrakentelukeskeiseen malliin, jossa jokainen oppii omassa tahdissaan.
– Oppiminen perustuu välittömään ja jatkuvaan palautteeseen. Palautetta olisi hyvä antaa opiskelijoille, mutta myös opettaja hyötyy palautteesta, Nokelainen sanoi.
Lisäksi ollaan siirrytty laboratoriotyyppisestä työskentelystä autenttisiin oppimisen tiloihin.
– Esimerkiksi arkkitehtiopiskelijat saavat studiomaisessa opiskeluympäristössä vertaiskritiikkiä. Tämä valmentaa vastaavanlaisten tilanteiden hallitsemiseen työelämässä.
Nokelaisen mukaan aktiivisen oppimisen menetelmiä olisi hyvä soveltaa tekniikan alan opintoihin entistä enemmän.
– Tutkiva oppiminen ja projektiluontoiset tehtävät vaativat toki opettajalta ja opiskelijalta enemmän. Opettajan tulee jäsennellä kurssin sisältö tarkasti ja opiskelijan hallita omaa ajankäyttöään ja resurssejaan.
Vastavalmistuneiden kyselytutkimuksen tuloksista Nokelainen kiinnitti huomiota siihen, että vaikka vastavalmistuneet ovat yleisesti tyytyväisiä opintoihinsa, käytetyissä opetusmenetelmissä olisi heidän mielestään parantamisen varaa. Viidesosa ei ollut tyytyväinen käytettyihin opetusmenetelmiin.
– Aloitin tehtävässäni tammikuussa. Pian valmistuva opiskelija otti yhteyttä ja kertoi kirjoittaneensa kirjan opiskeluajastaan TTY:llä, Nokelainen kertoi.
Kyseessä oli Tommi Valkonen ja hänen kirjansa Mestariopiskelija.
– Kirja on opiskelijan näkökulma opiskeluun yhdessä tekniikan alan yliopistossa. Siinä tiedonhaluinen opiskelija antaa vinkkejä, miten voi oppia tehokkaammin ja nopeammin.
Kirjassa Valkonen antaa esimerkkejä kursseista, jotka toteutettiin niin, että ne tukivat opintoja. Toisaalta mukana on myös esimerkkejä kursseista, joilla oli vaikeaa pysyä hereillä.
Lue myös:
- Vastavalmistuneiden palautekyselyn tulokset TEKin verkkosivuilla
- TEK-verkkolehden juttu palautekyselyn tuloksista
- Jouni Lyly-Yrjänäinen TEKin blogissa: TTY:llä keskityttiin ongelmalähtöiseen oppimiseen yritysprojekteissa – kv-opiskelijoiden työllistyminen kolminkertaistui
- TEK-verkkolehden juttu Professori peräänkuuluttaa työelämätaitoja