
Kesällä 2011 seisoin jännittyneenä väitöstilaisuudessani aiheenani se, miten internetarkkitehtuuria muutetaan. Takana oli usean vuoden ponnistus, epäonnistuneita tutkimussuuntia ja työnantajan vaihdos yliopistolta yritysmaailmaan.
En vielä tuolloin ymmärtänyt sitä, mitä kaikkea olin työssäni oppinut tai miten se tulisi vaikuttamaan tulevaan elämääni.
Nyt, yli kymmenen vuotta myöhemmin, näen selkeästi, kuinka tekniikan tohtorin koulutus on käytännössä teknologiajohtamisen tutkinto – ja erinomainen sellainen.
Epävarmuuden sietämistä ja suunnan näyttämistä
Tekniikan tohtorin opinnot ovat intensiivinen matka tuntemattomaan.
Väitöskirjaa tehdessä tulee hetki, jolloin opiskelija tietää omasta aiheestaan enemmän kuin kukaan muu maailmassa. Tällöin kukaan ei voi kertoa, mistä tai milloin ratkaisu löytyy.
Myös teknologiayrityksissä tarvitaan ihmisiä, jotka pystyvät tekemään päätöksiä keskeneräisen tiedon varassa. Väittelijänä opin sietämään epävarmuutta, näyttämään suuntaa ja pitämään tiimin motivoituneena silloinkin, kun eteneminen tuntui paikoin takkuiselta.
Projektinhallintaa ja ihmisten johtamista
Nykypäivänä tutkimuksen tekeminen vaatii johtamistaitoa.
Väitöskirjaprojekti on usein laaja kokonaisuus, johon osallistuu muitakin tutkijoita, ohjaajia ja sidosryhmiä.
Tutkijana minun piti vakuuttaa muut tutkijat siitä, että minun tutkimusongelmani oli heidän aikansa arvoinen – ja että olen kykenevä viemään projektin läpi ja aikaansaamaan koko tiimille tuloksia.
Viestintää ja vaikuttamista
Tieteellinen julkaiseminen, konferenssiesiintymiset ja tutkimustulosten esittely tiivistävät käytännössä sen, mitä teknologiajohtajalta usein odotetaan: kykyä kertoa monimutkaisista asioista tarkasti ja ymmärrettävästi.
Väitöskirjaprojekti terävöitti esiintymistaitojani ja opetti minua perustelemaan ratkaisujen merkityksen yleisölle, joka ei välttämättä tunne tekniikan yksityiskohtia.
Vaikka yritysten sisällä viestintätarpeet ovat jossain määrin erilaisia, niiden perustana on sama osaaminen: kyky ymmärtää kohdeyleisön tarpeita ja viestiä juuri näille selkeästi ja ymmärrettävästi.
Tekniikan tohtorit yrityksissä – kasvava trendi
Suomalaisissa yrityksissä tohtoreiden osuus tutkimus- ja kehityshenkilöstöstä on noussut 2000-luvun alun noin 2 prosentista yli 8 prosenttiin.
Kasvu on ollut erityisen nopeaa syväteknologiayrityksissä, joissa tohtorien määrä on yhdeksänkertaistunut vuosikymmenessä.
Taustalla vaikuttavat kiristyvä kansainvälinen kilpailu ja tarve kehittää huippuluokan tuotteita.
Miksi tekniikan tohtori on teknologiajohtaja?
Teknologiajohtaminen on strategisen näkemyksen ja teknisen syväosaamisen yhdistämistä.
Samoja taitoja tarvitaan niin professorina, johtavana teknologia-asiantuntijana kuin teknologia-alan linjajohtajana.
Tekniikan tohtoriksi opiskellessa:
- Omaksutaan nopeasti alan uusin tieto – väitöstutkimus perustuu kansainvälisen tutkimuksen ymmärtämiseen.
- Opitaan priorisoimaan ja johtamaan projekteja – väitöskirjan tekeminen on pitkäkestoinen, monimutkainen hanke.
- Harjoitellaan vaikuttavaa viestintää – tutkimusta on jatkuvasti perusteltava eri sidosryhmille.
- Kasvetaan epävarmuuden sietoon – aidossa innovaatiotyössä tulevaisuutta ei voi aina ennustaa.
Tulevaisuuden kilpailukyky vaatii huippuosaajia
Suomessa on korkean teknologian osaamista, mutta kansainväliset kilpailijamme eivät jää maahan makaamaan. Siksi on tärkeää, että ymmärrämme tohtorien arvon kyvykkäinä teknologiajohtajina.
Korkeatasoinen tutkimus ja väitöskirjaprosessin tuomat käytännön johtamistaidot antavat erinomaisen pohjan viedä yritystä eteenpäin. Halusimmepa kehittää uutta tekoälyä, energia-alan ratkaisuja tai kestävän kehityksen innovaatioita, tarve syvälle teknologiselle osaamiselle on ilmeinen.
Oma kokemukseni pähkinänkuoressa
Omasta väitöksestäni on nyt kulunut yli kymmenen vuotta. Tutkijaksi kasvaminen ei ollut helppoa, eikä kivutonta, mutta opetti minulle korvaamattoman paljon teknologia-alan johtamisesta.
Uskon, että jokainen tekniikan tohtorin koulutuksen läpikäynyt voisi kertoa saman: matkan varrella opittiin taitoja, joiden arvo näkyy niin strategiatasolla kuin jokapäiväisessä tiimityössä.
Suosittelen lämmöllä väitöskirjatutkimusta jokaiselle, joka tähtää teknologiajohtajaksi.
Tekniikan tohtorin tutkinto ei ole pelkkä akateeminen meriitti, vaan käytännön työkalupakki koko loppu-uralle.
Se valmentaa kohtaamaan nopean teknologisen murroksen ja avaa ovia siellä, missä huippuosaamiselle on kysyntää – eli lähes kaikkialla, missä luodaan uutta teknologiaa.