Euroopan talouskasvu on ollut viime vuosina vaimeaa, eikä sen odoteta lähtevän vahvempaan kasvuun vielä lähitulevaisuudessakaan. Sen sijaan Yhdysvallat on onnistunut kasvattamaan talouttaan dynaamisen ja innovatiivisen rakenteensa ansiosta. Euroopan talous voi kohdata lisähaasteita, jos Yhdysvaltojen uuden hallinnon tuontitullit vaikeuttavat tilannetta entisestään.
Yhdysvaltojen ja Euroopan taloudet alkoivat eriytyä vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Yhdysvallat elvytti talouttaan voimakkaasti finanssipoliittisilla toimilla, mikä sai talouden rattaat pyörimään Eurooppaa nopeammin. Euroalueella koettiin pian finanssikriisin jälkeen Etelä-Euroopan valtioiden velkakestävyyttä koetellut valtionvelkakriisi, joka pakotti euroalueen maat tiukalle säästökuurille. Yhdysvalloissa taas sallittiin valtion velan kasvu, ja koronakriisin aikana elvytys kiihtyi entisestään. Erot finanssipolitiikassa ja valtion velan kasvussa selittävät pitkälti talouskasvun eroja Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä.
Euroalueen säästöpolitiikka johti kotimaisen kysynnän laskuun, mikä heikensi sisämarkkinoita. Vientivetoinen talous kääntyi enemmän Euroopan ulkopuolisille markkinoille, erityisesti Kiinaan. Pohjoinen Eurooppa hyötyi tästä niin kauan, kun eurooppalaisten teollisuustuotteiden kysyntä pysyi Kiinassa vahvana. Kiinan talouskasvun hidastumisen myötä kysyntä on hiipunut ja Kiinasta on tullut kilpailija eurooppalaisille yrityksille.
Sisämarkkinoiden pirstaloituminen ja sääntelyn kasvu ovat olleet esteitä Euroopan talouskasvulle. Kansainvälisen valuuttarahaston arvion mukaan EU:n sisäisen kaupankäynnin esteet ovat suurempi uhka talouskasvulle kuin Yhdysvaltojen tuontitullit. Euroopan markkinat eivät ole kyenneet hyödyntämään täysimääräisesti digitalisaatiota ja palvelualojen kasvua koko talousalueen laajuisesti.
Euroopan riippuvuus ulkomaankaupasta on yksi sen haavoittuvuuksista. Sisämarkkinaesteiden jatkuessa EU-maat ovat yrittäneet paikata kotimaisen kysynnän puutetta ulkomaisella kaupalla. Globalisaation aikana tämä avoimuus oli etu, mutta nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä siitä on tullut haaste.
Pystyykö Eurooppa kääntämään suuntaansa? Investoinnit innovatiivisiin sektoreihin, sisämarkkinoiden esteiden purkaminen ja finanssipolitiikan elvyttäminen voisivat auttaa Euroopan taloutta pääsemään takaisin kasvuun.
Euroopan on tärkeää keskittyä yhteisiin tavoitteisiin, kuten yhteisen sisämarkkinan rakentamiseen talouskasvun tukemiseksi sekä yhteiseen turvallisuuteen, jotta se pystyy vastaamaan sekä sisäisiin että ulkoisiin haasteisiinsa.
Kirjoittaja on diplomi-insinööri ja Työeläkeyhtiö Elon allokaatiojohtaja.
Kirjoitus on julkaistu aiemmin kolumnina TEK-lehdessä 2/2025.